(1)

Asetuksessa (EU) 2020/852 vahvistetaan yleiset puitteet sen määrittämiseksi, pidetäänkö tiettyä taloudellista toimintaa ympäristön kannalta kestävänä, jotta voidaan määrittää sijoituksen ympäristökestävyyden aste. Asetusta sovelletaan unionin tai jäsenvaltioiden toteuttamiin toimenpiteisiin, joissa finanssimarkkinatoimijoille tai liikkeeseenlaskijoille asetetaan ympäristön kannalta kestävinä saataville asetettuja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia vaatimuksia, finanssimarkkinatoimijoihin, jotka asettavat saataville rahoitustuotteita, ja yrityksiin, joita koskee velvoite julkistaa muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (2) 19 a artiklan nojalla tai muita kuin taloudellisia tietoja koskeva konsolidoitu selvitys kyseisen direktiivin 29 a artiklan nojalla. Myös sellaiset talouden toimijat ja viranomaiset, jotka eivät kuulu asetuksen (EU) 2020/852 soveltamisalaan, voivat soveltaa kyseistä asetusta vapaaehtoisesti.

(2)

Asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että komissio antaa delegoidut säädökset, joilla vahvistetaan tekniset arviointikriteerit sen määrittämiseksi, millä edellytyksillä tiettyä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä, ja vahvistaa kutakin kyseisen asetuksen 9 artiklassa vahvistettua asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa yhdelle tai useammalle kyseisistä ympäristötavoitteista.

(3)

Asetuksen (EU) 2020/852 19 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaan teknisissä arviointikriteereissä on otettava huomioon asianomaisen taloudellisen toiminnan ja alan luonne ja laajuus ja se, onko taloudellinen toiminta asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu taloudellinen siirtymätoiminta tai 16 artiklassa tarkoitettu mahdollistava toiminta. Jotta tekniset arviointikriteerit täyttäisivät asetuksen (EU) 2020/852 19 artiklan vaatimukset tehokkaalla ja tasapainoisella tavalla, ne olisi asetettava määrällisenä kynnysarvona tai vähimmäisvaatimuksena, suhteellisena parantamisena, laadullisten suorituskykyvaatimusten joukkona, prosessiin tai käytäntöön perustuvina vaatimuksina tai tarkkana kuvauksena itse taloudellisen toiminnan luonteesta, jos kyseinen toiminta on luonteeltaan sellaista, että se voi edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää.

(4)

Teknisillä arviointikriteereillä, joilla määritetään, edistääkö taloudellinen toiminta merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista, olisi varmistettava, että taloudellinen toiminta vaikuttaa myönteisesti ilmastotavoitteeseen tai vähentää ilmastotavoitteeseen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Teknisissä arviointikriteereissä olisi sen vuoksi viitattava kynnysarvoihin tai suoritustasoihin, jotka taloudellisen toiminnan olisi saavutettava, jotta sen voidaan katsoa edistävän merkittävästi jotakin näistä ilmastotavoitteista. ”Ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevilla teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava, ettei taloudellisella toiminnalla ole merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia. Tämän vuoksi kyseisissä teknisissä arviointikriteereissä olisi täsmennettävä vähimmäisvaatimukset, jotka taloudellisen toiminnan olisi täytettävä, jotta sitä voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä.

(5)

Teknisten arviointikriteerien, joilla määritetään, edistääkö taloudellinen toiminta merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista tai aiheuttaako se merkittävää haittaa yhdellekään ympäristötavoitteelle, olisi tarvittaessa perustuttava voimassa olevaan unionin lainsäädäntöön, parhaisiin käytäntöihin, standardeihin ja menetelmiin sekä kansainvälisesti tunnettujen julkisyhteisöjen kehittämiin vakiintuneisiin standardeihin, käytäntöihin ja menetelmiin. Jos tietyllä politiikka-alalla ei objektiivisesti arvioiden ole käypiä vaihtoehtoja, tekniset arviointikriteerit voisivat perustua myös kansainvälisesti tunnettujen yksityisten elinten laatimiin vakiintuneisiin standardeihin.

(6)

Tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi samoihin taloudellisen toiminnan luokkiin olisi sovellettava samoja teknisiä arviointikriteerejä kunkin ilmastotavoitteen osalta. Sen vuoksi teknisissä arviointikriteereissä on mahdollisuuksien mukaan tarpeen noudattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1893/2006 (3) perustetussa tilastollisessa toimialaluokituksessa (NACE Rev. 2) vahvistettua taloudellisten toimintojen luokittelua. Jotta yritysten ja finanssimarkkinatoimijoiden olisi helpompi tunnistaa ne taloudelliset toiminnot, joille olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, taloudellisten toimintojen kuvauksiin olisi sisällytettävä myös viittaukset NACE-koodeihin, jotka voidaan yhdistää kyseiseen toimintaan. Kyseisiä viittauksia olisi pidettävä ohjeellisina, eivätkä ne saisi olla etusijalla kussakin kuvauksessa esitettyyn toiminnan määritelmään nähden.

(7)

Teknisissä arviointikriteereissä, joiden perusteella määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää, olisi otettava huomioon tarve välttää kasvihuonekaasupäästöjen tuottamista, vähentää tällaisia päästöjä tai lisätä kasvihuonekaasujen poistumia ja hiilidioksidin pitkäaikaista varastointia. Sen vuoksi on aiheellista keskittyä ensin niihin taloudellisiin toimintoihin ja aloihin, joilla on parhaat mahdollisuudet saavuttaa nämä tavoitteet. Näiden taloudellisten toimintojen ja toimialojen valinnan olisi perustuttava niiden osuuteen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä ja näyttöön siitä, miten niiden avulla voidaan välttää tai pienentää kasvihuonekaasupäästöjä, tai lisätä kasvihuonekaasujen poistumia tai mahdollistaa tällainen välttäminen, pienentäminen, poistumat tai pitkäaikainen varastointi muita toimintoja varten.

(8)

Elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmän olisi oltava luotettava ja laajasti sovellettavissa ja sillä olisi siten voitava edistää kasvihuonekaasupäästöjä koskevien laskelmien vertailukelpoisuutta alojen sisällä ja niiden välillä. Tämän vuoksi on asianmukaista vaatia, että kaikissa laskentaa edellyttävissä toiminnoissa käytetään samaa laskentamenetelmää, ja antaa samalla asetusta (EU) 2020/852 soveltaville yhteisöille riittävästi joustovaraa. Näin ollen komission suositus 2013/179/EU on käyttökelpoinen laskettaessa elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä, ja vaihtoehtona on mahdollista käyttää ISO 14067- tai ISO 14064-1 -standardeja. Jos vakiintuneet vaihtoehtoiset välineet tai standardit soveltuvat erityisen hyvin tarkkojen ja vertailukelpoisten tietojen antamiseen elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa varten tietyllä alalla (esimerkiksi G-res-työkalu vesivoima-alalla ja ETSIn standardi ES 203 199 tieto- ja viestintäalalla), kyseinen väline tai standardi on aiheellista sisällyttää lisävaihtoehdoiksi kyseisten alojen osalta.

(9)

Vesivoima-alan toimintojen elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmässä olisi otettava huomioon kyseisen alan erityispiirteet, myös uudet mallintamismenetelmät, tieteellinen tietämys ja tekoaltaista maailmanlaajuisesti saadut empiiriset mittaukset. Jotta vesivoima-alan kasvihuonekaasupäästöihin kohdistuvasta nettovaikutuksesta voidaan raportoida tarkasti, on aiheellista antaa lupa käyttää julkisesti maksutta saatavilla olevaa G-res-työkalua, jonka Kansainvälinen vesivoimayhdistys IHA on kehittänyt yhteistyössä globaalia ympäristömuutosta käsittelevän Unescon työryhmän puheenjohtajan kanssa.

(10)

Tieto- ja viestintäalan toimintojen elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmässä olisi otettava huomioon kyseisen alan erityispiirteet, erityisesti Euroopan telealan standardointilaitoksen (ETSI) tieto- ja viestintäalan elinkaariarviointeja varten tekemä asiantuntijatyö ja tarjoama opastus. Tämän vuoksi on aiheellista sallia ETSIn standardin ES 203 199 käyttö menetelmänä, jolla voidaan laskea kyseisen alan kasvihuonekaasupäästöt tarkasti.

(11)

Tiettyjä toimintoja koskevat tekniset arviointikriteerit perustuvat teknisesti huomattavan monimutkaisiin osatekijöihin, ja sen arvioiminen, onko näitä kriteerejä noudatettu, saattaa edellyttää asiantuntijatietoa, joten ne eivät välttämättä ole sijoittajien kannalta toteuttamiskelpoisia. Kyseisen arvioinnin helpottamiseksi riippumattoman kolmannen osapuolen olisi todennettava tällaisten toimintojen teknisten arviointikriteerien täyttyminen.

(12)

Asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitetut mahdollistavat taloudelliset toiminnot eivät itsessään merkittävästi edistä ilmastonmuutoksen hillintää. Tällaisilla toiminnoilla on kuitenkin ratkaiseva merkitys talouden irrottamisessa hiilestä, sillä ne mahdollistavat suoraan muiden toimintojen toteuttamisen vähähiilisesti. Sen vuoksi olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit niille taloudellisille toiminnoille, joilla on keskeinen rooli sen mahdollistamisessa, että kohteena olevista toiminnoista tulee vähähiilisiä tai ne johtavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Näillä teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava, että niiden mukaisessa toiminnassa noudatetaan asetuksen (EU) 2020/852 16 artiklassa tarkoitettuja suojatoimia ja erityisesti sitä, ettei toiminta aiheuta lukkiutumista omaisuuseriin ja että sillä on merkittävä myönteinen ympäristövaikutus.

(13)

Asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua taloudellista siirtymätoimintaa ei voida vielä korvata teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisilla vähähiilisillä vaihtoehdoilla, vaan sillä tuetaan siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen. Näillä toiminnoilla voi olla ratkaiseva rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä niiden nykyinen suuri hiilijalanjälki pienenee merkittävästi, kun vähitellen esimerkiksi luovutaan fossiilisista polttoaineista. Sen vuoksi olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit niille taloudellisille toiminnoille, joilla on eniten potentiaalia vähentää kasvihuonekaasuja merkittävästi, mutta joissa lähes hiilettömät ratkaisut eivät ole vielä toteutuskelpoisia tai joita varten on olemassa lähes hiilettömiä toimintoja, mutta ne eivät ole vielä toteuttamiskelpoisia suuressa mittakaavassa. Näillä teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava, että niiden mukaisessa toiminnassa noudatetaan asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja suojatoimia ja erityisesti, että toiminnan kasvihuonekaasupäästöt vastaavat alan tai teollisuuden parhaita tuloksia eikä toiminta haittaa vähähiilisten vaihtoehtojen kehittämistä ja käyttöönottoa eikä aiheuta lukkiutumista hiili-intensiivisiin omaisuuseriin.

(14)

Kun otetaan huomioon käynnissä olevat yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat neuvottelut, maataloutta koskevien teknisten arviointikriteerien vahvistamista olisi lykättävä, jotta voidaan lisätä eri välineiden yhdenmukaisuutta vihreän kehityksen ohjelman ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

(15)

Metsiin kohdistuu yhä enemmän paineita, sillä ilmastonmuutos pahentaa muita suurimpia paineita aiheuttavia tekijöitä, kuten tuholaisia, tauteja, äärimmäisiä sääilmiöitä ja metsäpaloja. Muita paineita aiheuttavat maaseudun autioituminen, maankäytön muutoksista johtuvat hoidon puute ja pirstoutuminen sekä hoitotoimien tehostuminen, joka johtuu puun, metsätaloustuotteiden ja energian kysynnän lisääntymisestä, infrastruktuurin kehityksestä, kaupungistumisesta ja maan ottamisesta infrastruktuurin käyttöön. Metsillä on samaan aikaan keskeisen tärkeä rooli pyrittäessä saavuttamaan unionin tavoitteet, jotka koskevat biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä ja kunnianhimoisempien toimien toteuttamista ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen suhteen, erityisesti tulvista, kuivuudesta tai maastopaloista johtuvien katastrofiriskien vähentämistä ja hallintaa sekä kiertobiotalouden edistämistä. Jotta voidaan saada aikaan ilmastoneutraalius ja terve ympäristö, on tarpeen parantaa sellaisten metsäalueiden laatua ja määrää, jotka muodostavat suurimman hiilinielun maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) alalla. Metsiin liittyvillä toimilla voidaan edistää ilmastonmuutoksen hillintää lisäämällä hiilidioksidin nettopoistumaa, säilyttämällä hiilivarastot ja tarjoamalla materiaaleja ja uusiutuvaa energiaa sekä tuottamalla sivuhyötyjä ilmastonmuutokseen sopeutumista, biologista monimuotoisuutta, kiertotaloutta, vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä varten. Sen vuoksi olisi vahvistettava metsitystä, metsien ennallistamista, metsänhoitoa ja metsien suojelua koskevat tekniset arviointikriteerit. Kyseisten teknisten arviointikriteerien olisi vastattava täysin unionin tavoitteita, jotka koskevat ilmastonmuutokseen sopeutumista, biologista monimuotoisuutta ja kiertotaloutta.

(16)

Jotta voidaan mitata kasvihuonekaasupäästöjen ja metsäekosysteemien hiilivarannon kehittymistä, metsänomistajien on asianmukaista tehdä ilmastohyötyanalyysi. Oikeasuhteisuuden huomioon ottamiseksi ja erityisesti pienmetsänomistajien hallinnollisen rasituksen minimoimiseksi ilmastohyötyanalyysiä ei pitäisi vaatia alle 13 hehtaarin metsätiloilta. Hallintokustannusten vähentämiseksi edelleen pienmetsänomistajien olisi voitava tehdä muiden tilojen kanssa ryhmäarviointi laskelmiensa todentamiseksi kymmenen vuoden välein. Pienmetsänomistajien kustannusten arviointia ja kustannusten ja rasitusten minimointia varten käytettävissä on riittäviä ja maksuttomia välineitä, esimerkiksi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n väline (4), joka perustuu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) tietoihin. Välinettä voidaan mukauttaa analyysin tasojen mukaan eli sitä voidaan käyttää esimerkiksi tarkkoihin arvoihin ja yksityiskohtaisiin laskelmiin suurten tilojen osalta sekä oletusarvoihin ja yksinkertaistettuun laskentaan pienomistajien osalta.

(17)

Joulukuun 11 päivänä 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (5), 20 päivänä toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia (6) ja 17 päivänä syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle – Panostetaan ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen ihmisten hyväksi (7) jatkotoimena sekä unionin laajojen biologista monimuotoisuutta ja ilmastoneutraaliutta koskevien tavoitteiden ja 24 päivänä helmikuuta 2021 annetun komission tiedonannon Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (8) ja uuden, vuonna 2021 annettavaksi suunnitellun metsästrategian mukaisesti metsätoimintoja koskevia teknisiä arviointikriteerejä olisi täydennettävä, tarkistettava ja tarvittaessa muutettava asetuksen (EU) 2020/852 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen hyväksymisen aikaan. Kyseisiä teknisiä arviointikriteerejä olisi tarkasteltava uudelleen, jotta kehitteillä olevat biologista monimuotoisuutta edistävät käytännöt, kuten luonnonläheinen metsätalous, voidaan ottaa paremmin huomioon.

(18)

Kosteikkojen ennallistaminen on tärkeää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle ja maan hiilinielujen vahvistamiselle, joten sillä on potentiaalia edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää. Kosteikkojen ennallistaminen voi myös hyödyttää ilmastonmuutokseen sopeutumista, sillä se toimii muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutusten puskurina, ja se voi auttaa pysäyttämään biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen ja säilyttämään veden määrän ja laadun. Jotta varmistettaisiin yhdenmukaisuus Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, tiedonannon EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle ja vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian kanssa, teknisten arviointikriteerien olisi katettava myös kosteikkojen ennallistaminen.

(19)

Valmistusteollisuuden osuus suorista kasvihuonekaasupäästöistä unionissa on noin 21 prosenttia (9). Se on kolmanneksi suurin näiden päästöjen lähde unionissa, joten sillä voi olla keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Samalla valmistusteollisuus voi olla keskeinen ala, kun mahdollistetaan kasvihuonekaasupäästöjen välttäminen ja vähentäminen muilla talouden aloilla, jos valmistetaan tuotteita ja teknologioita, joita nämä muut alat tarvitsevat muuttuakseen vähähiilisiksi tai pysyäkseen sellaisina. Tämän vuoksi olisi täsmennettävä valmistusteollisuutta koskevat tekniset arviointikriteerit sekä suurimpiin kasvihuonekaasupäästöihin liittyviä valmistustoimintoja että vähähiilisten tuotteiden ja teknologioiden valmistamista varten.

(20)

Valmistustoimintoja, joille ei ole teknologisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vähähiilisiä vaihtoehtoja mutta joilla tuetaan siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen, olisi pidettävä asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina taloudellisina siirtymätoimintoina. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen edistämiseksi kyseisten toimintojen teknisten arviointikriteerien kynnysarvot olisi asetettava tasolle, joka on vain kunkin alan parhaiden suoriutujien saavutettavissa (kun useimmissa tapauksissa perusteena on kasvihuonekaasupäästöt tuotettua yksikköä kohti).

(21)

Sen varmistamiseksi, että asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut valmistusteollisuuden siirtymätoiminnot pysyvät uskottavana siirtymäpolkuna kohti hiilestä irtautumista ja ovat kyseisen asetuksen 19 artiklan 5 kohdan mukaisia, näitä taloudellisia toimintoja koskevia teknisiä arviointikriteerejä olisi tarkasteltava uudelleen vähintään joka kolmas vuosi. Uudelleentarkasteluun olisi sisällyttävä analyysi siitä, ovatko teknisten arviointikriteereiden taustalla sopivimmat standardit ja onko kyseisten toimintojen elinkaarenaikaiset päästöt otettu riittävällä tavalla huomioon. Uudelleentarkastelussa olisi myös arvioitava teknologian kehityksen mukaan talteen otetun hiilidioksidin mahdollista käyttöä. Raudan ja teräksen valmistuksen osalta olisi tarkasteltava tarkemmin uutta tietoa ja näyttöä vedyllä käytettävien vähähiilisten teräksentuotantoprosessien pilottihankkeista ja EU:n päästökauppajärjestelmän ja muiden mahdollisten vertailuarvojen käytöstä teknisissä arviointikriteereissä.

(22)

Sellaisissa valmistustoiminnoissa, jotka katsotaan asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitetuiksi mahdollistaviksi toiminnoiksi, teknisten arviointikriteerien olisi perustuttava pääasiassa valmistettujen tuotteiden luonteeseen sekä tarvittaessa määrällisiin lisäkynnysarvoihin sen varmistamiseksi, että kyseisillä tuotteilla voidaan edistää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjen välttämistä tai vähentämistä muilla aloilla. Etusijalle asetetaan toiminnot, joiden osalta on parhaat mahdollisuudet välttää tai vähentää kasvihuonekaasupäästöjä tai lisätä kasvihuonekaasujen poistumaa ja pitkäaikaista hiilidioksidin varastointia, minkä osoittamiseksi mahdollistavissa valmistustoimissa olisi keskityttävä sellaisten tuotteiden valmistukseen, jotka ovat välttämättömiä kyseisille taloudellisille toiminnoille.

(23)

Sähköntuotantoon tarkoitettujen sähkölaitteiden valmistuksella on tärkeä rooli uusiutuvien energialähteiden tuottaman sähkön tehostamisessa, käyttöönotossa ja vaihtelujen kompensoinnissa unionin sähköverkoissa, nollapäästöajoneuvojen lataamisessa sekä ympäristöystävällisten ja älykkäiden kotisovellusten käyttöönotossa. Samaan aikaan sähköntuotantoon tarkoitettujen sähkölaitteiden valmistus voi edistää sellaisen älykkään asumisen käsitteen kehittämistä, jonka tavoitteena on edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja kodin laitteiden hyvää hallintaa. Tämän vuoksi saattaa olla tarpeen täydentää valmistusteollisuuden teknisiä arviointikriteerejä ja arvioida sähkölaitteiden valmistuksen potentiaalia edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.

(24)

Energiatehokkuustoimenpiteet ja muut ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävät toimenpiteet, kuten paikalla tuotettavan uusiutuvan energian teknologioiden käyttöönotto, sekä olemassa oleva huipputeknologia voivat vähentää merkittävästi valmistusteollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä. Näillä toimenpiteillä voi tämän vuoksi olla tärkeä rooli edistettäessä sellaisia valmistusteollisuuden taloudellisia toimintoja, joille olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, jotta ne voivat saavuttaa omat ilmastonmuutoksen merkittävälle hillinnälle asetetut suorituskykystandardinsa ja kynnysarvonsa.

(25)

Energia-alan osuus unionin suorista kasvihuonekaasupäästöistä on noin 22 prosenttia, ja kun otetaan huomioon energian käyttö muilla aloilla, noin 75 prosenttia. Näin ollen sillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Energia-alalla on merkittävää potentiaalia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, ja useat alan toimet ovat mahdollistavia toimia, jotka helpottavat energia-alan siirtymistä kohti uusiutuvaa tai vähähiilistä sähkön- tai lämmöntuotantoa. Tämän vuoksi on aiheellista vahvistaa tekniset arviointikriteerit useille energiantoimitusketjuun liittyville toiminnoille, esimerkiksi eri lähteistä saatavalle sähkön- tai lämmöntuotannolle, siirto- ja jakeluverkoille, varastoinnille, lämpöpumpuille sekä biokaasun ja biopolttoaineiden valmistukselle.

(26)

Teknisillä arviointikriteereillä, joilla määritetään, edistetäänkö sähkön- tai lämmöntuotantotoiminnoilla (myös yhteistuotannolla) merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää, olisi varmistettava, että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään tai vältetään. Kasvihuonekaasupäästöihin perustuvien teknisten arviointikriteereiden olisi osoitettava, kuinka hiilestä irtautuminen etenee näiden toimintojen suhteen. Kun on kyse mahdollistavista toiminnoista, joilla edistetään hiilestä irtautumista pitkällä aikavälillä, teknisten arviointikriteerien olisi perustuttava pääasiassa toiminnan luonteeseen tai parhaaseen saatavilla olevaan teknologiaan.

(27)

Asetuksessa (EU) 2020/852 tunnustetaan ”ilmastoneutraalin energian” merkitys ja edellytetään, että komissio arvioi kaikkien asiaankuuluvien olemassa olevien teknologioiden mahdollisen panoksen ja toteutettavuuden. Ydinenergian osalta tämä arviointi on vielä kesken, ja komissio toteuttaa jatkotoimia arvioinnin tulosten perusteella tämän asetuksen puitteissa heti kun kyseinen prosessi on saatu päätökseen.

(28)

Asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa säädetyt siirtymätoimintojen oikeudelliset rajat rajoittavat runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavia toimintoja, joilla on suuri potentiaali päästöjen vähentämiseen. Tällaisilla siirtymätoiminnoilla olisi edistettävä merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää, jos teknologisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vähähiilisiä vaihtoehtoja ei ole olemassa, edellyttäen, että ne sopivat yhteen sellaisen etenemistavan kanssa, jolla lämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 celsiusasteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan, joka vastaa alan parhaita tuloksia, joka ei haittaa vähähiilisten vaihtoehtojen kehittämistä ja käyttöönottoa ja joka ei aiheuta lukkiutumista hiili-intensiivisiin omaisuuseriin. Lisäksi saman asetuksen 19 artiklassa edellytetään erityisesti, että tekniset arviointikriteerit perustuvat vakuuttavaan tieteelliseen näyttöön. Jos maakaasutoiminnot täyttävät nämä vaatimukset, ne sisällytetään tulevaan delegoituun säädökseen. Kyseisessä tulevassa delegoidussa säädöksessä täsmennetään näiden toimien tekniset arviointikriteerit, joilla arvioidaan merkittävää vaikutusta ilmastonmuutoksen hillintään ja sitä, ettei niistä ole ”merkittävää haittaa” muille ympäristötavoitteille. Toimintoja, jotka eivät täytä näitä vaatimuksia, ei voida tunnustaa asetuksen (EU) 2020/852 nojalla. Komissio tunnustaa maakaasun tärkeän roolin kasvihuonekaasupäästöjä vähentävänä teknologiana ja harkitsee sen vuoksi erityistä lainsäädäntöä sen varmistamiseksi, etteivät päästövähennyksiä edistävät toimet jää ilman asianmukaista rahoitusta.

(29)

Sähkön- tai lämmöntuotantotoimintoja sekä siirto- ja jakeluverkkoja koskevilla teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava yhdenmukaisuus EU:n strategiasta metaanipäästöjen vähentämiseksi 14 päivänä lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon (10) kanssa. Sen vuoksi voi olla tarpeen tarkastella uudelleen, täydentää ja tarvittaessa muuttaa kyseisiä teknisiä arviointikriteerejä, jotta ne vastaisivat mahdollisia tulevia mittareita ja vaatimuksia, jotka vahvistetaan kyseisen strategian jatkotoimina.

(30)

Lämmityksen, jäähdytyksen ja energian tuotantoa bioenergiasta sekä liikenteessä käytettävien biopolttoaineiden ja biokaasun tuotantoa koskevien teknisten arviointikriteerien olisi oltava johdonmukaisia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/2001 (11) kyseisiä aloja varten vahvistetun kattavan kestävyyskehyksen kanssa, jossa asetetaan kestävää puunkorjuuta, hiilikirjanpitoa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat vaatimukset.

(31)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, eurooppalaista ilmastolakia koskevan ehdotuksen (12) ja vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian jatkotoimien yhteydessä ja biologista monimuotoisuutta ja ilmastoneutraaliutta koskevien unionin tavoitteiden mukaisesti bioenergiatoimintoja koskevia teknisiä arviointikriteerejä olisi täydennettävä, tarkistettava ja tarvittaessa muutettava, jotta voidaan ottaa huomioon viimeisin näyttöpohja ja politiikan kehitys asetuksen (EU) 2020/852 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen hyväksymishetkellä sekä asiaa koskeva unionin lainsäädäntö, mukaan lukien direktiivi (EU) 2018/2001 ja sen tulevat tarkistukset.

(32)

Vesi-, viemäri- ja jätevesihuollosta, jätehuollosta ja muusta ympäristön puhtaanapidosta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt unionissa ovat suhteellisen pieniä. Alalla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä muilla aloilla, erityisesti tarjoamalla uusioraaka-aineita ensiöraaka-aineiden korvaamiseksi, korvaamalla fossiilipohjaiset tuotteet, lannoitteet ja energianlähteet sekä kuljettamalla talteen otettua hiilidioksidia ja varastoimalla sitä pysyvästi. Lisäksi anaerobinen mädätys ja erikseen kerätyn biojätteen kompostointi, joilla vältetään biojätteen sijoittaminen kaatopaikalle, ovat erityisen tärkeitä metaanipäästöjen vähentämiseksi. Jätetoimintojen teknisissä arviointikriteereissä olisi sen vuoksi tunnustettava, että kyseiset toimet edistävät merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää edellyttäen, että niissä sovelletaan tiettyjä alan parhaita käytäntöjä. Näillä teknisillä arviointikriteereillä olisi myös varmistettava, että jätteenkäsittelyn vaihtoehdot ovat jätehierarkian korkeimpien tasojen mukaisia. Teknisissä arviointikriteereissä olisi tunnustettava ilmastonmuutoksen hillintää merkittävästi edistäviksi ne toiminnot, joissa yhdenmukaisesti vahvistettu vähimmäisosuus lajiteltuja, erilliskerättyjä ja vaarattomia jätteitä käsitellään uusioraaka-aineiksi. Tässä vaiheessa teknisillä arviointikriteereillä, jotka perustuvat yhdenmukaisesti asetettuun jätteen jälleenkäsittelyä koskevaan tavoitteeseen, ei kuitenkaan ole mahdollista hyödyntää täysimittaisesti yksittäisten materiaalivirtojen potentiaalia hillitä ilmastonmuutosta. Sen vuoksi voi olla tarpeen arvioida ja tarkastella kyseisiä teknisiä arviointikriteerejä tarkemmin. Yhteisesti vahvistettu tavoite ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioille unionin jätelainsäädännössä asetettuihin jätehuoltotavoitteisiin. Veden keruuseen, käsittelyyn ja jakeluun sekä keskitettyihin jätevedenkäsittelyjärjestelmiin liittyvien toimien osalta kyseisissä teknisissä arviointikriteereissä olisi otettava huomioon absoluuttisen ja suhteellisen suorituskyvyn parantamistavoitteet suhteessa energiankulutukseen sekä tarvittaessa vaihtoehtoiset mittarit, kuten vedenjakelujärjestelmien vuototasot.

(33)

Liikenteen toiminnot kuluttavat kolmanneksen kaikesta energiasta unionissa, ja niiden osuus suorista kasvihuonekaasupäästöistä unionissa on noin 23 prosenttia. Liikennekaluston ja -infrastruktuurin hiilestä irrottamisella voi siksi olla keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Liikennealan teknisillä arviointikriteereillä olisi erityisesti vähennettävä alan tärkeimpiä päästölähteitä, ja niissä olisi otettava huomioon tarve siirtää ihmisten ja tavaroiden kuljetukset vähäpäästöisempiin liikennemuotoihin ja luoda puhtaan liikkuvuuden mahdollistava infrastruktuuri. Liikennealaa koskevissa teknisissä arviointikriteereissä olisi sen vuoksi keskityttävä suorituskykyyn yhden liikennemuodon puitteissa ja otettava samalla huomioon kyseisen liikennemuodon suorituskyky muihin liikennemuotoihin verrattuna.

(34)

Merenkulku ja ilmailu ovat tärkeitä liikennemuotoja vähähiiliseen talouteen siirryttäessä, koska niillä on potentiaalia vähentää kasvihuonekaasupäästöjään ja edistää siten liikennealan viherryttämistä. Joulukuun 9 päivänä 2020 annetun komission tiedonannon Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia – Euroopan liikenne tulevaisuuden raiteille (13) mukaan päästöttömien alusten odotetaan olevan markkinavalmiita vuoteen 2030 mennessä. Kyseisen strategian mukaan päästöttömien suurten ilma-alusten odotetaan olevan markkinavalmiita lyhyitä reittejä varten vuoteen 2035 mennessä, kun taas pidempien reittien ilma-alusten hiilestä irtautumisen odotetaan riippuvan uusiutuvista ja vähähiilisistä polttoaineista. Näiden alojen kestävistä rahoituskriteereistä on myös tehty erillisiä tutkimuksia. Tämän vuoksi merenkulkua olisi pidettävä asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna taloudellisena siirtymätoimintana. Vesiliikenne on yksi vähiten hiili-intensiivisistä tavoista kuljettaa tavaroita. Jotta varmistettaisiin vesiliikenteen tasavertainen kohtelu muihin liikennemuotoihin verrattuna, meriliikenteelle olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, joita olisi sovellettava vuoden 2025 loppuun saakka. Merenkulkua on kuitenkin tarpeen arvioida tarkemmin ja tarvittaessa vahvistaa sille tekniset arviointikriteerit, joita sovelletaan vuodesta 2026. Myös ilmailua on tarpeen arvioida tarkemmin ja tarvittaessa vahvistaa sitä koskevat tekniset arviointikriteerit. Lisäksi olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit tiettyjen liikennemuotojen vähähiilistä liikenneinfrastruktuuria varten. Koska liikenneinfrastruktuurilla on kuitenkin mahdollisuus edistää liikennemuotosiirtymää, on tarpeen arvioida ja tarvittaessa vahvistaa asianmukaiset tekniset arviointikriteerit vähähiilisten liikennemuotojen, erityisesti sisävesiväylien, kokonaisinfrastruktuurille. Teknisen arvioinnin tuloksista riippuen asetuksen (EU) 2020/852 12 artiklan 2 kohdassa, 13 artiklan 2 kohdassa, 14 artiklan 2 kohdassa ja 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen hyväksymisen yhteydessä myös tässä johdanto-osan kappaleessa tarkoitetuille taloudellisille toiminnoille olisi vahvistettava asianmukaiset tekniset arviointikriteerit.

(35)

Sen varmistamiseksi, etteivät kestäviksi katsotut liikennetoiminnot edistä fossiilisten polttoaineiden käyttöä, kyseisiä toimintoja koskevista teknisistä arviointikriteereistä olisi jätettävä pois fossiilisten polttoaineiden kuljettamiseen tarkoitetut omaisuuserät, toiminnot ja infrastruktuurit. Tätä kriteeriä sovellettaessa on tarpeen tunnustaa erilaiset käyttötarkoitukset, omistajuus- ja käyttäjäjärjestelyt ja polttoaineiden sekoitusasteet nykyisten markkinakäytäntöjen mukaisesti. Kestävän rahoituksen foorumin olisi arvioitava tämän kriteerin käytettävyyttä toimeksiantoaan toteuttaessaan.

(36)

Rakennusten osuus kaikilla unionin aloilla yhteensä on 40 prosenttia energiankulutuksesta ja 36 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Niillä voi siis olla keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Sen vuoksi olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, jotka koskevat uusien rakennusten rakentamista, rakennusten peruskorjausta, erilaisten energiatehokkuuslaitteiden asentamista, uusiutuvan energian tuottamista paikalla, energiapalvelujen tarjoamista sekä rakennusten hankintaa ja omistamista. Näiden teknisten arviointikriteerien olisi perustuttava mahdolliseen vaikutukseen, joka kyseisillä toiminnoilla on rakennusten energiatehokkuuteen sekä rakennuksiin liittyviin kasvihuonekaasupäästöihin ja piilopäästöihin. Uusien rakennusten osalta teknisiä arviointikriteerejä saattaa olla tarpeen tarkistaa sen varmistamiseksi, että ne ovat edelleen unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden mukaisia.

(37)

Kun on kyse toiminnasta, jonka osalta olisi vahvistettava tekniset arvioitikriteerit sen määrittämiseksi, millä edellytyksillä toiminta katsotaan ilmatonmuutoksen hillintää merkittävästi edistäväksi, tärkeä edellytys kyseisen toiminnan harjoittamiselle voi olla sellaisen omaisuuserän tai laitoksen rakentaminen, joka on erottamaton osa toimintaa. Sen vuoksi on aiheellista sisällyttää tällaisten omaisuuserien tai laitosten rakentaminen osaksi toimintaa, jota varten niitä rakennetaan, erityisesti energia-, vesi-, viemäri- ja jätevesihuollon, jätehuollon ja muun ympäristön puhtaanapidon alalla sekä liikennealalla.

(38)

Tieto- ja viestintäala kasvaa jatkuvasti ja samoin sen osuus kasvihuonekaasupäästöistä. Samaan aikaan tieto- ja viestintäteknologialla on potentiaalia edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä muilla aloilla esimerkiksi tarjoamalla ratkaisuja avuksi päätöksentekoon, jolla mahdollistetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Sen vuoksi olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit suuria kasvihuonekaasumääriä tuottaville tietojenkäsittelyn ja palvelintilan vuokrauksen toiminnoille sekä datavetoisille ratkaisuille, jotka mahdollistavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen muilla aloilla. Näiden toimintojen teknisten arviointikriteerien olisi perustuttava alan parhaisiin käytäntöihin ja standardeihin. Niitä saattaa olla tarpeen tarkistaa ja päivittää tulevaisuudessa, jotta voidaan ottaa huomioon tieto- ja viestintäteknologian laitteistoratkaisujen kestävyyden paranemisesta aiheutuva kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaali ja alojen potentiaali ottaa suoraan käyttöön digitaaliteknologiaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen mahdollistamiseksi. Lisäksi sähköisten viestintäverkkojen käyttöönotto ja toiminta kuluttavat huomattavia määriä energiaa, ja niissä on potentiaalia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi. Sen vuoksi voi olla tarpeen arvioida näitä toimintoja ja vahvistaa tarvittaessa asiaankuuluvat tekniset arviointikriteerit.

(39)

Kun on kyse taloudellisista toiminnoista, joiden omalle suorituskyvylle vahvistetaan tekniset arviointikriteerit, koska niillä edistetään merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää, näihin toimintoihin erottamattomana osana kuuluvat tieto- ja viestintäteknologian ratkaisut voivat myös olla erityisen tärkeitä sen vuoksi, että niiden avulla näissä eri toiminnoissa voidaan saavuttaa kyseisissä kriteereissä vahvistetut standardit ja kynnysarvot.

(40)

Tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin avulla muut alat voivat saavuttaa omat ilmastonmuutoksen hillintää koskevat tavoitteensa. Tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintojen teknisissä arviointikriteereissä olisi sen vuoksi keskityttävä ratkaisujen, prosessien, teknologioiden ja muiden tuotteiden mahdollisuuksiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettuihin mahdollistaviin toimintoihin keskittyvällä tutkimuksella voi myös olla tärkeä rooli, koska sen avulla voidaan merkittävästi vähentää kyseisten taloudellisten toimintojen ja niiden kohteena olevien toimintojen kasvihuonekaasupäästöjä tai parantaa niiden teknistä ja taloudellista toteutettavuutta ja viime kädessä helpottaa niiden laajentamista. Tutkimuksella voi myös olla merkittävä rooli asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen siirtymätoimintojen hiilestä irrottamisessa, sillä sen avulla mahdollistetaan toimintojen toteuttaminen siten, että niiden kasvihuonekaasupäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin teknisten arviointikriteerien mukaiset ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen kynnysarvot kyseisten toimintojen osalta.

(41)

Lisäksi tutkimus, kehitys ja innovointi, jotka ovat erottamaton osa niitä taloudellisia toimintoja, joita varten vahvistetaan ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävää edistämistä koskevat tekniset arviointikriteerit, voivat myös olla erityisen tärkeitä sen vuoksi, että niiden avulla näissä eri toiminnoissa voidaan saavuttaa kyseisissä kriteereissä vahvistetut standardit ja kynnysarvot.

(42)

Teknisissä arviointikriteereissä, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista, olisi otettava huomioon, että ilmastonmuutos todennäköisesti vaikuttaa kaikkiin talouden aloihin. Tämän vuoksi kaikkia aloja on mukautettava nykyisen ilmaston ja odotettavissa olevan tulevan ilmaston kielteisiin vaikutuksiin. On kuitenkin varmistettava, että taloudellinen toiminta, joka edistää merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista, ei myöskään aiheuta merkittävää haittaa muille asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklassa vahvistetuille ympäristötavoitteille. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa ensin tekniset arviointikriteerit ilmastonmuutokseen sopeutumista varten niille aloille ja taloudellisille toiminnoille, jotka kuuluvat ilmastonmuutoksen hillintää koskevien teknisten arviointikriteerien piiriin, mukaan lukien ympäristötavoitteita koskevat ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit. Niiden taloudellisten toimintojen kuvausten, joiden katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista, olisi vastattava niiden toimintojen soveltamisalaa, joiden osalta on mahdollista määrittää asianmukaiset ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit. Kun otetaan huomioon tarve lisätä talouden yleistä kykyä sietää ilmastonmuutosta, myös muille taloudellisille toiminnoille olisi tulevaisuudessa laadittava tekniset arviointikriteerit, mukaan lukien asianmukaiset ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit.

(43)

Teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava, että mahdollisimman monenlaiset kriittiset infrastruktuurit, mukaan lukien erityisesti energian siirron ja varastoinnin infrastruktuuri ja liikenneinfrastruktuuri, mukautetaan nykyisen ilmaston ja odotettavissa olevan tulevan ilmaston haitallisiin vaikutuksiin, jolloin ehkäistään vakavia kielteisiä vaikutuksia kansalaisten terveyteen, turvallisuuteen ja taloudelliseen hyvinvointiin tai jäsenvaltioiden hallinnon tehokkaaseen toimintaan. Kyseisiä teknisiä arviointikriteerejä saattaa kuitenkin olla tarpeen tarkistaa, jotta voidaan ottaa paremmin huomioon tulvilta suojaavan infrastruktuurin erityispiirteet.

(44)

Lisäksi olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit koulutusta, ihmisten terveyttä, sosiaalityötä, taiteita, viihdettä ja virkistystoimintaa varten. Nämä toiminnot tarjoavat olennaisia palveluja ja ratkaisuja koko yhteiskunnan kollektiivisen selviytymiskyvyn parantamiseksi, ja niillä voidaan lisätä ilmasto-osaamista ja -tietoisuutta.

(45)

Teknisillä arviointikriteereillä, joilla määritetään, voidaanko taloudellisen toiminnan katsoa edistävän merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista sen vuoksi, että siihen sisältyy asetuksen (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisia sopeutumisratkaisuja, olisi pyrittävä lisäämään taloudellisen toiminnan kykyä kestää tunnistettuja ilmastoriskejä, jotka liittyvät olennaisesti kyseiseen toimintaan. Teknisissä arviointikriteereissä olisi edellytettävä, että asianomaiset talouden toimijat tekevät ilmastonmuutokseen liittyvän riskinarvioinnin ja panevat täytäntöön sopeutumisratkaisuja, joilla pienennetään suurimpia arvioinnissa havaittuja riskejä. Niissä olisi myös otettava huomioon sopeutumistarpeiden ja -ratkaisujen paikkaan ja yhteyteen sidottu luonne. Lisäksi teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava ympäristö- ja ilmastotavoitteiden tinkimättömyys, eivätkä ne saisi olla suhteettoman ohjailevia suhteessa toteutettujen ratkaisujen tyyppiin. Kriteereissä olisi otettava huomioon tarve estää ilmastoon ja säähän liittyviä katastrofeja ja hallita tällaisten katastrofien riskiä sekä varmistaa kriittisen infrastruktuurin kestokyky tällaisten katastrofien riskin arviointia ja vaikutusten lieventämistä koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti.

(46)

Kun on kyse ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvistä insinööripalveluista ja niihin liittyvästä teknisestä konsultoinnista, tutkimuksesta, kehittämisestä ja innovoinnista, ilmastoon liittyvien uhkien merkinnästä koostuvasta vahinkovakuutustoiminnasta sekä jälleenvakuuttamisesta, olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, voidaanko taloudellisen toiminnan katsoa edistävän merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista sen vuoksi, että se tarjoaa asetuksen (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia sopeutumisratkaisuja. Näillä toiminnoilla on potentiaalia tarjota sopeutumisratkaisuja, joilla edistetään merkittävästi nykyisen ilmaston ja odotetun tulevan ilmaston haitallisen vaikutuksen riskin ehkäisemistä tai vähentämistä ihmisiin, luontoon tai omaisuuteen ilman, että lisätään riskiä haitallisesta vaikutuksesta.

(47)

Teknisissä arviointikriteereissä olisi otettava huomioon, että tietyt taloudelliset toiminnot voivat edistää merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista, jos ne tarjoavat asetuksen (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia sopeutumisratkaisuja tai jos niihin sisältyy sopeutumisratkaisuja mainitun asetuksen 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Tämä mahdollisuus olisi otettava huomioon metsätaloustoiminnan, kosteikkojen ennallistamisen, radio- ja televisiotoiminnan, koulutuksen sekä kulttuuri- ja viihdetoiminnan teknisissä arviointikriteereissä. Vaikka nämä toiminnot olisi mukautettava nykyisen ilmaston ja odotettavissa olevan tulevan ilmaston kielteisiin vaikutuksiin, niillä on myös potentiaalia tarjota sopeutumisratkaisuja, joilla voidaan merkittävästi ehkäistä tai vähentää riskiä haitallisesta vaikutuksesta ihmisiin, luontoon tai omaisuuteen.

(48)

Teknisillä arviointikriteereillä, joilla määritetään, edistääkö taloudellinen toiminta merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista, olisi varmistettava, että taloudellisesta toiminnasta tehdään ilmastokestävä tai että se tarjoaa ratkaisuja, joilla muista toiminnoista tulee ilmastokestäviä. Kun taloudellisesta toiminnasta tehdään ilmastokestävää, kyseisen toiminnan merkittävä vaikutus ilmastonmuutokseen sopeutumiseen koostuu sellaisten fyysisten ja muiden kuin fyysisten ratkaisujen toteuttamisesta, joilla vähennetään merkittävästi suurimpia kyseiseen toimintaan olennaisesti liittyviä fyysisiä ilmastoriskejä. Sen vuoksi on asianmukaista, että ainoastaan kaikista niistä vaiheista aiheutuvat pääomamenot, jotka ovat tarpeen toiminnan saattamiseksi ilmastokestäväksi, olisi katsottava niiden pääoma- ja toimintamenojen osuudeksi, jotka liittyvät ympäristön kannalta kestävinä pidettäviin taloudellisiin toimintoihin liittyviin omaisuuseriin tai prosesseihin, ja että kyseisestä ilmaston kannalta kestäväksi tehdystä taloudellisesta toiminnasta saatua liikevaihtoa ei pitäisi laskea sellaisista tuotteista tai palveluista saaduksi, jotka liittyvät ympäristön kannalta kestävinä pidettyihin taloudellisiin toimintoihin. Jos asetuksen (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisen sopeutumisen mahdollistavan taloudellisen toiminnan ydinliiketoimintaa on kuitenkin sellaisten teknologioiden, tuotteiden, palvelujen, tietojen tai käytäntöjen tarjoaminen, joiden tavoitteena on parantaa muiden ihmisten, luonnon, kulttuuriperinnön, omaisuuden tai muun taloudellisen toiminnan kykyä sietää fyysisiä ilmastoriskejä, pääomamenojen lisäksi kyseisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu liikevaihto olisi katsottava osuudeksi liikevaihdosta, joka on saatu ympäristön kannalta kestäviksi katsottaviin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista.

(49)

Teknisillä arviointikriteereillä, joilla määritetään, aiheuttavatko ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävät taloudelliset toiminnot merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle, olisi pyrittävä varmistamaan, ettei yhdenkään ympäristötavoitteen saavuttamista toteuteta muiden ympäristötavoitteiden kustannuksella. Tämän vuoksi ”ei merkittävää haittaa” -kriteereillä on keskeinen rooli varmistettaessa ympäristöintegriteetti ympäristön kannalta kestävien toimintojen luokittelussa. Tietyn ympäristötavoitteen ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit olisi määriteltävä niille toiminnoille, joihin liittyy riski merkittävän haitan aiheutumisesta kyseiselle tavoitteelle. ”Ei merkittävää haittaa” -kriteereissä olisi otettava huomioon unionin voimassa olevan lainsäädännön asiaa koskevat vaatimukset, joihin kriteerien olisi myös perustuttava.

(50)

Niille toiminnoille, joihin liittyy merkittävien kasvihuonekaasupäästöjen syntymisen riski, vaikka niillä voidaan edistää merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista, olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, joilla varmistetaan, etteivät ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävät toiminnot aiheuta merkittävää haittaa ilmastonmuutoksen hillinnälle.

(51)

Ilmastonmuutos vaikuttaa todennäköisesti kaikkiin talouden aloihin. Teknisiä arviointikriteerejä sen varmistamiseksi, ettei ilmastonmuutoksen hillintää merkittävästi edistävä taloudellinen toiminta aiheuta merkittävää haittaa ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, olisi sen vuoksi sovellettava kaikkeen tällaiseen taloudelliseen toimintaan. Näillä kriteereillä olisi varmistettava, että toiminnan kannalta olennaiset olemassa olevat ja tulevat riskit tunnistetaan ja että mahdollisten tappioiden tai toiminnan jatkuvuuteen kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi tai välttämiseksi toteutetaan sopeutumisratkaisuja.

(52)

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen käyttöä ja suojelua varten olisi määriteltävä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevat tekniset arviointikriteerit kaikille toiminnoille, jotka voivat aiheuttaa riskin tällaiselle kestävälle käytölle ja suojelulle. Näillä kriteereillä olisi pyrittävä välttämään se, että toiminta haittaa vesimuodostumien, mukaan lukien pinta- ja pohjaveden, hyvää tilaa tai hyvää ekologista potentiaalia, tai merivesien ympäristön hyvää tilaa, siten, että niissä edellytetään ympäristön pilaantumisen riskien tunnistamista ja niihin puuttumista vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelman mukaisesti.

(53)

Kiertotalouteen siirtymistä varten olisi määriteltävä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevat tekniset arviointikriteerit, jotka olisi räätälöitävä kullekin alalle sen varmistamiseksi, etteivät taloudelliset toiminnot johda tehottomaan resurssien käyttöön tai lukkiutumiseen lineaarisiin tuotantomalleihin, että jätteen syntymistä vältetään tai vähennetään ja, jos tämä on mahdotonta, jäte käsitellään jätehierarkian mukaisesti. Kyseisillä kriteereillä olisi myös varmistettava, ettei taloudellinen toiminta vaaranna kiertotalouteen siirtymistä koskevaa tavoitetta.

(54)

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä varten määriteltävissä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevissa teknisissä arviointikriteereissä olisi otettava huomioon alan erityispiirteet, jotta voidaan ottaa huomioon asiaankuuluvat ilman, veden tai maan pilaantumisen lähteet ja tyypit, ja tarvittaessa viitattava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU (14) nojalla laadittuihin parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskeviin päätelmiin.

(55)

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeluun ja ennallistamiseen liittyvät ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit olisi määriteltävä kaikille toimille, jotka voivat aiheuttaa riskejä elinympäristöjen, lajien tai ekosysteemien tilalle tai kunnolle, ja niissä olisi edellytettävä, että tarvittaessa tehdään ympäristövaikutusten arviointeja tai muita asianmukaisia arviointeja ja pannaan tällaisten arviointien päätelmät täytäntöön. Näillä kriteereillä olisi varmistettava, että vaikka ympäristövaikutusten arviointia tai muuta asianmukaista arviointia ei vaadita, toiminta ei johda laissa suojeltujen lajien häiritsemiseen, pyydystämiseen tai tappamiseen tai laissa suojeltujen luontotyyppien heikentymiseen.

(56)

Tekniset arviointikriteerit eivät saisi rajoittaa vaatimusta noudattaa unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännössä säädettyjä ympäristöä, terveyttä, turvallisuutta ja yhteiskunnallista kestävyyttä koskevia säännöksiä eikä asiaa koskevien asianmukaisten hillintään tähtäävien toimenpiteiden hyväksymistä tarvittaessa.

(57)

Tämän asetuksen säännökset liittyvät läheisesti toisiinsa, koska niissä käsitellään kriteereitä sen määrittämiseksi, edistetäänkö taloudellisella toiminnalla merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista ja aiheuttaako tällainen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa yhdelle tai useammalle muulle asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklassa säädetylle ympäristötavoitteelle. Kyseiset säännökset on tarpeen sisällyttää yhteen asetukseen, jotta sidosryhmät voivat saada helpommin kattavan näkemyksen oikeudellisesta kehyksestä, jotta voidaan helpottaa asetuksen (EU) 2020/852 soveltamista ja jotta voidaan varmistaa säännösten välinen keskinäinen johdonmukaisuus, koska niiden olisi tultava voimaan samanaikaisesti.

(58)

Sen varmistamiseksi, että asetuksen (EU) 2020/852 soveltaminen kehittyy teknologian, markkinoiden ja politiikan kehityksen myötä, tätä asetusta olisi tarkasteltava säännöllisesti uudelleen ja tarvittaessa muutettava niiden toimintojen osalta, joiden katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää tai siihen sopeutumista, sekä vastaavien teknisten arviointikriteerien osalta.

(59)

Asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 6 kohdan ja 11 artiklan 6 kohdan noudattamiseksi tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2022,