Euroopan unionin L 21/2016

28.1.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/2

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2016/98,

annettu 16 päivänä lokakuuta 2015,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU täydentämisestä valvontakollegioiden toiminnan yleiset edellytykset täsmentävillä teknisillä sääntelystandardeilla

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU (1) ja erityisesti sen 51 artiklan 4 kohdan ja 116 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Laitosryhmästä laadittava kuvaus, jossa yksilöidään ryhmään kuuluvat yhteisöt unionissa tai kolmannessa maassa ja jossa kuvaillaan kunkin ryhmään kuuluvan yhteisön luonne, sijainti ja viranomaiset, jotka osallistuvat sen valvontaan, kuhunkin yhteisöön sovellettavat vakavaraisuuspoikkeukset, yhteisön merkitys ryhmän ja sen maan kannalta, jossa se on saanut toimiluvan tai johon se on sijoittautunut, sekä yhteisön merkityksen määritysperusteet, katsotaan keskeiseksi tekijäksi kollegion jäsenten ja mahdollisten tarkkailijoiden yksilöinnin kannalta. Tässä yhteydessä on olennaista saada tietoja sivuliikkeen merkityksestä ryhmän kannalta ja sen jäsenvaltion kannalta, johon sivuliike on sijoittautunut, jotta voidaan määrittää kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten osallistuminen kollegion toimintaan. Tiedot ryhmään kuuluvien yhteisöjen (laitosten, sivuliikkeiden tai muiden finanssialan yhteisöjen) luonteesta ja maasta (jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta), jossa ne ovat saaneet toimiluvan tai johon ne ovat sijoittautuneet, ovat myös tärkeitä kollegion jäsenten ja mahdollisten tarkkailijoiden yksilöimiseksi.

(2)

Tiedot ryhmään kuuluvan yhteisön merkityksestä ryhmän ja sen jäsenvaltion kannalta, jossa se on saanut toimiluvan tai johon se on sijoittautunut, ovat olennaisia sen määrittämiseksi, millä tasolla kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen osallistuu kollegion toimintaan, ja erityisesti vakavaraisuuden arviointiprosessin toteuttamiseksi.

(3)

Valvontakollegioiden toiminnan tehostamiseksi direktiivin 2013/36/EU 115 artiklassa tarkoitettujen kirjallisten yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyiden olisi katettava kaikki alat, joilla kollegiot työskentelevät. Kirjallisten järjestelyiden olisi katettava myös kollegion erityistoimintaan osallistuvien kollegion jäsenten väliset järjestelyt, kuten kollegion tiettyjen alarakenteiden kautta harjoitettava toiminta. Kirjallisissa järjestelyissä olisi samaten käsiteltävä kollegion työskentelyyn liittyviä operatiivisia näkökohtia, koska ne ovat keskeisessä asemassa kollegion toiminnan helpottamiseksi sekä toiminnan jatkuvuutta koskevissa tilanteissa että kriisitilanteissa. Koska on olennaista varmistaa kollegion sisäinen yhteistyö ennen kuin se ottaa kantaa ryhmän kriisinratkaisuun liittyviin kysymyksiin, kirjallisissa järjestelyissä olisi vahvistettava menettelyt tällaisten kannanottojen koordinoimiseksi sekä konsolidointiryhmän valvojan vastuualueiden ja aseman määrittämiseksi kannanottojen välittämisessä kriisinratkaisukollegiolle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU (2) 2 artiklan 1 kohdan 44 alakohdassa määritellyn konsernitason kriisinratkaisuviranomaisen kautta. Kirjallisten järjestelyiden olisi oltava kattavia, johdonmukaisia ja tyhjentäviä. ja niiden olisi tarjottava riittävä ja asianmukainen perusta, jonka avulla toimivaltaiset viranomaiset voivat hoitaa tehtävänsä kollegion sisällä sen sijaan, että ne hoidettaisiin kollegion ulkopuolella.

(4)

Kollegiot ovat keskeisessä asemassa tietojenvaihdossa, kriisitilanteiden ennakoinnissa ja hoidossa sekä sen varmistamisessa, että konsolidointiryhmän valvoja voi harjoittaa tehokasta konsolidoitua valvontaa. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi sekä sen mahdollistamiseksi, että EPV voi hoitaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1093/2010 (3) ja direktiivin 2013/36/EU 116 artiklassa säädetyt tehtävänsä, EPV:n on aiheellista osallistua jäsenenä kaikkiin kollegioihin.

(5)

Jotta kollegio voi toteuttaa kaiken sille kuuluvan toiminnan, konsolidointiryhmän valvojalla ja kollegion muilla jäsenillä olisi oltava yleiskuva kaikkien ryhmään kuuluvien yhteisöjen harjoittamasta toiminnasta, mukaan lukien yhteisöt, jotka harjoittavat rahoitustoimintaa ilman, että niitä olisi luokiteltu laitoksiksi, ja yhteisöt, jotka toimivat unionin ulkopuolella. Olisi edistettävä yhteistyötä, jossa ovat mukana konsolidointiryhmän valvoja, kollegion jäsenet, kolmansien maiden valvontaviranomaiset ja sellaiset viranomaiset tai elimet, jotka ovat vastuussa ryhmään kuuluvan yhteisön valvonnasta tai osallistuvat siihen, mukaan lukien viranomaiset, jotka ovat vastuussa ryhmään kuuluvien finanssialan yhteisöjen vakavaraisuuden valvonnasta tai rahoitusvälineiden markkinoiden valvonnasta, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin ja terrorismin rahoitukseen tai kuluttajansuojasta, sallimalla kyseisten kolmansien maiden valvontaviranomaisten ja viranomaisten tai elinten osallistua tarvittaessa tarkkailijoina kollegion työskentelyyn.

(6)

Kollegion jäsenten olisi keskusteltava ja sovittava siitä, missä laajuudessa ja millä tasolla mahdolliset tarkkailijat osallistuvat kollegioon. Tarkkailijoiden osallistumista kollegioon ohjaava kehys olisi määritettävä selvästi kirjallisissa yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyissä ja toimitettava tarkkailijoille.

(7)

Valvontakollegion jäsenten olisi työskenneltävä yhdessä, koordinoitava valvontatoimiaan mahdollisimman laajasti ja tehtävä tiivistä yhteistyötä hoitaakseen tehtävänsä paremmin ja välttääkseen tehtäviensä päällekkäisyyttä, mukaan lukien ryhmään kuuluville valvotuille yhteisöille osoitettujen tietopyyntöjen päällekkäisyys. Tässä yhteydessä kollegion jäsenten olisi pohdittava säännöllisin väliajoin sopimusten tekemistä tehtävien antamisesta ja velvollisuuksien siirrosta ainakin silloin, kun kollegion jäsenet laativat kollegiomuotoista valvontatarkkailuohjelmaa.

(8)

Konsolidointiryhmän valvojalla olisi oltava mahdollisuus saada kaikki tehtäviensä ja velvollisuuksiensa hoidon kannalta tarpeelliset tiedot, ja sen olisi koordinoitava keneltä tahansa kollegion jäseneltä tai tarkkailijalta taikka miltä tahansa ryhmään kuuluvalta yhteisöltä saatujen tietojen tai kriisinratkaisukollegiolta ja erityisesti konsernitason kriisinratkaisuviranomaiselta saatujen kannanottojen keruuta ja jakamista. Sama koskee myös kollegion jäseniä. Erityisesti määrittäessään tiettyjen tietojen merkityksellisyyttä kollegion toisen jäsenen kannalta, mukaan lukien sen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, johon merkittävä sivuliike on sijoittautunut, konsolidointiryhmän valvojan olisi vältettävä jättämästä kollegion jäseniä perusteettomasti tiedotuksen ulkopuolelle.

(9)

Kollegion jäseniä, jotka osallistuvat direktiivin 2013/36/EU 113 artiklassa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen, olisi kannustettava vaihtamaan tietoja direktiivin 97 artiklassa tarkoitetun vakavaraisuuden arviointiprosessin keskeisten osatekijöiden arvioinnista ottaen samalla huomioon, että eri jäsenvaltioiden vakavaraisuuden arviointiprosessissa voi olla eroja riippuen siitä, kuinka kyseiset unionin säännöt on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja ottaen huomioon myös ohjeet, jotka EPV on antanut direktiivin 2013/36/EU 107 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(10)

Toimivaltaisten viranomaisten välisen yhteistyön helpottamiseksi ja sellaisten päätösten koordinoimiseksi, joiden tarkoituksena on puuttua ongelmiin vaatimusten noudattamisessa laitoksissa vaatimalla, että tiettyihin menetelmiin tarvitaan lupa toimivaltaisilta viranomaisilta ennen kuin niitä voidaan käyttää omien varojen vaatimusten laskentaan (luottoriskiä, markkinariskiä, vastapuoliriskiä ja operatiivista riskiä koskevien sisäisten mallien käyttö), olisi määritettävä konsolidointiryhmän valvojan ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten välisen yhteistyön edellytykset tietojen vaihtamiseksi kyseisten sisäisten menetelmien tuloksista sekä keskusteluiden käymiseksi ja yhteisymmärrykseen pääsemiseksi toimenpiteistä, joilla pyritään poistamaan havaitut puutteet.

(11)

Varoittavien merkkien, mahdollisten riskien ja haavoittuvuuksien havaitsemisen helpottamiseksi ryhmässä ja siihen kuuluvissa yhteisöissä sekä järjestelmässä, jossa ne toimivat, kollegioiden jäsenten odotetaan vaihtavan määrällisiä tietoja ryhmästä ja siihen kuuluvista yhteisöistä johdonmukaisella ja vertailukelpoisella tavalla. Näiden tietojen olisi katettava pääosa niistä tiedoista, jotka toimivaltaiset viranomaiset keräävät komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 (4) mukaisesti, niissä olisi määritettävä yhdenmukaiset esitysmuodot, raportointitiheydet ja -ajankohdat, määritelmät sekä tietotekniikkasovellukset, joita laitosten olisi käytettävä vakavaraisuusvalvontaan liittyvässä raportoinnissa, ja tietoja olisi vaihdettava, kun toimivaltaiset viranomaiset laativat ryhmän riskinarvioinnin sisältävää kertomusta ja tekevät yhteisiä päätöksiä pääomasta ja likviditeetistä direktiivin 2013/36/EU 113 artiklan mukaisesti. Kunkin kollegion olisi päätettävä yksityiskohtaisesti, mitä tietoja vaihdetaan näitä tarkoituksia varten.

(12)

Laatiessaan kollegiomuotoista valvontatarkkailuohjelmaa kollegion jäsenten olisi otettava huomioon ryhmän riskinarvioinnin sisältävä kertomus sekä pääomaa ja likviditeettiä koskevan yhteisen päätöksen tulokset yksilöidäkseen paremmin yhdessä tehtävän työn painopistealueet. Tämän vuoksi kollegiomuotoisen valvontatarkkailuohjelman kehittäminen olisi aloitettava sen jälkeen, kun ryhmän riskien arviointi ja yhteisen päätöksen tekomenettely on saatettu päätökseen, ja toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava lopullisessa ohjelmassa huomioon tehtävät, jotka ne ovat sitoutuneet hoitamaan kansallisella tasolla, kyseisten tehtävien hoitoon osoitetut resurssit ja tehtävien hoidon aikataulut.

(13)

Kollegion jäsenten olisi koordinoitava toimintaansa kriisitilanteisiin valmistautumisessa ja kriisitilanteissa, kuten tilanteissa, joissa on kyse epäsuotuisista muutoksista, jotka voivat vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden taikka koko rahoitusjärjestelmän tai sen osan vakauden unionissa, tai muissa tilanteissa, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa nimenomaisesti pankkiryhmän tai sen tytäryritysten rahoitus- ja taloustilanteeseen. Tämän vuoksi suunnittelu- ja koordinointitoimiin, joita toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat kriisitilanteisiin valmistautumisessa ja kriisitilanteissa, olisi sisällytettävä ainakin direktiivin 2014/59/EU asiaa koskevissa säännöksissä tarkoitetut toimet; erityisesti toimet, joiden tarkoituksena on koordinoida ryhmän elvytyssuunnittelua ja kriisinratkaisuviranomaiselle toimitettavia kannanottoja, olisi nähtävä esimerkkeinä toimista, joita toteutetaan kriisitilanteisiin valmistautumisessa ja kriisitilanteissa.

(14)

Toimiessaan kriisitilanteessa kollegion jäsenten ja niiden toiminnan koordinoinnista vastaavan konsolidointiryhmän valvojan olisi pyrittävä laatimaan tilanteesta kriisitilanteen koordinoitu valvonta-arviointi, sovittava koordinoiduista valvontatoimista ja seurattava toimiensa toteuttamista sen varmistamiseksi, että kriisitilanne arvioidaan ja käsitellään asianmukaisesti. Niiden olisi myös varmistettava, että kaikki ulkoinen viestintä tapahtuu koordinoidusti ja että se käsittää tekijät, joista on sovittu etukäteen kollegion jäsenten välillä.

(15)

Tämän asetuksen säännökset ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa, koska ne koskevat valvontakollegion toiminnan yleisiä edellytyksiä. Jotta varmistettaisiin, että nämä säännökset, joiden pitäisi tulla voimaan samaan aikaan, ovat linjassa keskenään ja jotta asianomaisten velvoitteiden soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden olisi helpompi saada näistä säännöksistä kattava käsitys keskitetysti, on suotavaa, että kaikki direktiivin 2013/36/EU 51 artiklan 4 kohdassa ja 116 artiklan 4 kohdassa edellytetyt tekniset sääntelystandardit sisällytetään yhteen asetukseen.

(16)

Valtaosa EU:n valvontakollegioista perustetaan direktiivin 2013/36/EU 116 artiklan mukaisesti, minkä vuoksi vaikuttaisi tarkoituksenmukaisemmalta täsmentää ensin direktiivin 2013/36/EU 116 artiklan mukaisia kollegioita koskevat edellytykset ja vasta sen jälkeen edellytykset, jotka koskevat direktiivin 2013/36/EU 51 artiklan mukaisia kollegioita, koska edellinen tapaus vaikuttaa enemmän yleistapaukselta ja jälkimmäinen erityistapaukselta.

(17)	Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnoksiin, jotka Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan pankkiviranomainen, jäljempänä ’EPV’) on toimittanut komissiolle.

(18)

EPV on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia niistä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon asetuksen (EU) N:o 1093/2010 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan direktiivin 2013/36/EU 116 artiklan ja 51 artiklan 3 kohdan mukaisesti perustettujen valvontakollegioiden, jäljempänä ’kollegio’, toiminnan yleiset edellytykset.

2 LUKU

DIREKTIIVIN 2013/36/EU 116 ARTIKLAN MUKAISESTI PERUSTETTUJEN KOLLEGIOIDEN TOIMINTAA KOSKEVAT EDELLYTYKSET

1 JAKSO

Kollegioiden perustaminen ja toiminta

2 artikla

Laitosryhmän kuvauksen laadinta

1. Valvontakollegion jäsenten ja mahdollisten tarkkailijoiden yksilöimiseksi konsolidointiryhmän valvojan on laadittava laitosryhmästä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/99 (5) 2 artiklan mukainen kuvaus.

2. Laitosryhmän kuvauksen perusteella on oltava mahdollista yksilöidä seuraavat ryhmään kuuluvat yhteisöt:

a)	jäsenvaltiossa toimiluvan saaneet laitokset ja jäsenvaltioon sijoittautuneet sivuliikkeet;

b)	jäsenvaltiossa toimiluvan saaneet finanssialan yhteisöt;

c)	kolmannessa maassa toimiluvan saaneet laitokset ja kolmanteen maahan sijoittautuneet sivuliikkeet.

3. Kutakin jäsenvaltiossa toimiluvan saanutta ja jäsenvaltion sijoittautunutta sivuliikettä koskevassa kuvauksessa on oltava seuraavat tiedot:

a)	jäsenvaltio, jossa laitos on saanut toimiluvan tai johon sivuliike on sijoittautunut;

laitoksen valvonnasta vastaava toimivaltainen viranomainen tai sen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, johon sivuliike on sijoittautunut, ja kyseisen jäsenvaltion muut finanssialan viranomaiset, kuten rahoitusvälineiden markkinoiden valvonnasta, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen tai kuluttajansuojasta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset;

tieto siitä, sovelletaanko laitokseen, mukaan lukien samaan jäsenvaltioon sijoittautuneen EU:ssa emoyrityksenä toimivan yrityksen tytäryritys ja EU:ssa emoyrityksenä toimiva yritys itse, yksilöllistä vakavaraisuusvalvontaa vai onko sille myönnetty vapautus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (6) toisessa, kolmannessa, neljännessä, viidennessä, kuudennessa, seitsemännessä ja kahdeksannessa osassa säädettyjen vaatimusten soveltamisesta yksittäiseen laitokseen kyseisen asetuksen 7, 8 tai 10 artiklan mukaisesti;

tieto laitoksen merkityksestä sen jäsenvaltion kannalta, jossa se on saanut toimiluvan, ja perusteet, joita toimivaltaiset viranomaiset ovat käyttäneet määrittääkseen laitoksen merkityksen, sekä tieto kyseisen laitoksen merkityksestä ryhmän kannalta edellyttäen, että laitoksen varojen ja taseen ulkopuolisten erien kokonaismäärän osuus ryhmän konsolidoiduista kokonaisvaroista ja taseen ulkopuolisista eristä on yli 1 prosentti;

tieto sivuliikkeen merkityksestä sen jäsenvaltion kannalta, johon se on sijoittautunut, ja erityisesti siitä, onko kyseinen sivuliike nimetty tai onko sitä ehdotettu nimettäväksi merkittäväksi sivuliikkeeksi direktiivin 2013/36/EU 51 artiklan mukaisesti, sekä tieto kyseisen sivuliikkeen merkityksestä ryhmän kannalta, ja perusteet, joita toimivaltaiset viranomaiset ovat käyttäneet määrittääkseen laitoksen merkityksen, sekä tieto kyseisen laitoksen merkityksestä ryhmän kannalta edellyttäen, että sivuliikkeen varojen ja taseen ulkopuolisten erien kokonaismäärän osuus ryhmän konsolidoiduista kokonaisvaroista ja taseen ulkopuolisista eristä on yli 1 prosentti.

4. Kutakin 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettua finanssialan yhteisöä, laitosta tai sivuliikettä koskevassa kuvauksessa on oltava seuraavat tiedot:

a)	jäsenvaltio, jossa finanssialan yhteisö on saanut toimiluvan, tai kolmas maa, jossa laitos on saanut toimiluvan tai johon sivuliike on sijoittautunut;

b)	kyseisen finanssialan yhteisön, laitoksen tai sivuliikkeen valvonnasta vastaava tai valvontaan osallistuva viranomainen;

tieto finanssialan yhteisön, laitoksen tai sivuliikkeen merkityksestä ryhmän kannalta edellyttäen, että finanssialan yhteisön, laitoksen tai sivuliikkeen varojen ja taseen ulkopuolisten erien kokonaismäärän osuus ryhmän konsolidoiduista kokonaisvaroista ja taseen ulkopuolisista eristä on yli 1 prosentti.

3 artikla

Kollegion jäsenten ja tarkkailijoiden nimeäminen

1. Konsolidointiryhmän valvojan on kutsuttava seuraavat viranomaiset kollegion jäseniksi:

sellaisten laitosten valvonnasta vastuussa olevat toimivaltaiset viranomaiset, jotka ovat EU:ssa emoyrityksenä toimivan laitoksen, EU:ssa emoyrityksenä toimivan rahoitusalan holdingyhtiön tai EU:ssa emoyrityksenä toimivan rahoitusalan sekaholdingyhtiön tytäryrityksiä, ja sellaisten vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, joihin on sijoittautunut direktiivin 2013/36/EU 51 artiklassa tarkoitettuja merkittäviä sivuliikkeitä;

b)	jäsenvaltioiden EKPJ:n keskuspankit, jotka osallistuvat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti a alakohdassa tarkoitettujen oikeushenkilöiden vakavaraisuusvalvontaan mutta jotka eivät ole toimivaltaisia viranomaisia;

EPV.

2. Konsolidointiryhmän valvoja voi kutsua sellaisten vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, joihin ei-merkittävät sivuliikkeet ovat sijoittautuneet, osallistumaan kollegioon tarkkailijoina täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/99 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määritetyn menettelyn mukaisesti.

3. Konsolidointiryhmän valvoja voi kutsua sellaisten kolmansien maiden valvontaviranomaiset, joissa laitokset ovat saaneet toimiluvan tai joihin sivuliikkeet ovat sijoittautuneet, osallistumaan kollegioon tarkkailijoina täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/99 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määritetyn menettelyn mukaisesti.

4. Konsolidointiryhmän valvoja voi kutsua seuraavat viranomaiset osallistumaan kollegioon tarkkailijoina täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/99 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa määritetyn menettelyn mukaisesti:

a)	EKPJ:n keskuspankit, joita ei ole valtuutettu kansallisella lainsäädännöllä valvomaan jäsenvaltiossa toimiluvan saanutta laitosta tai jäsenvaltioon sijoittautunutta sivuliikettä;

jäsenvaltion viranomaiset tai elimet, jotka ovat vastuussa ryhmään kuuluvan yhteisön valvonnasta tai osallistuvat siihen, mukaan lukien viranomaiset, jotka ovat vastuussa ryhmään kuuluvien finanssialan yhteisöjen vakavaraisuuden valvonnasta, tai toimivaltaiset viranomaiset, jotka ovat vastuussa rahoitusvälineiden markkinoiden valvonnasta, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin ja terrorismin rahoitukseen tai kuluttajansuojasta.

5. Konsolidointiryhmän valvojan ja kollegion jäsenten on täsmennettävä järjestelyt, jotka koskevat kollegion tarkkailijoiden osallistumista 5 artiklan c alakohdassa tarkoitettuihin kirjallisiin yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyihin. Konsolidointiryhmän valvojan on ilmoitettava näistä järjestelyistä tarkkailijoille.

4 artikla

Kollegion perustamisesta ja kokoonpanosta annettavat ilmoitukset

Konsolidointiryhmän valvojan on ilmoitettava kollegion perustamisesta, sen jäsenten ja tarkkailijoiden henkilöllisyydestä sekä sen kokoonpanoon mahdollisesti tehdyistä muutoksista ryhmään kuuluvalle EU:ssa emoyrityksenä toimivalle yritykselle.

5 artikla

Kirjallisten yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyiden laadinta

Direktiivin 2013/36/EU 115 artiklassa tarkoitettuihin kirjallisiin yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyihin on sisällytettävä vähintään seuraavat:

a)	tiedot ryhmän yleisestä rakenteesta, joka kattaa kaikki ryhmään kuuluvat yhteisöt;

b)	kollegion jäsenten ja tarkkailijoiden tunnistetiedot;

c)	kuvaus ehdoista, jotka koskevat tarkkailijoiden osallistumista kollegioon tämän asetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla, mukaan lukien niiden osallistuminen kollegiossa käytäviin vuoropuheluihin ja kollegion menettelyihin sekä niiden oikeudet ja velvollisuudet tietojenvaihdossa;

d)	kuvaus tietojenvaihtojärjestelyistä, mukaan lukien järjestelyiden soveltamisala, säännöllisyys ja viestintäkanavat;

e)	kuvaus luottamuksellisten tietojen käsittelyä koskevista järjestelyistä;

f)	tarvittaessa kuvaus tehtävien antamista ja velvollisuuksien siirtoa koskevista järjestelyistä;

g)	kuvaus kollegion alarakenteista, jos sellaisia on;

h)	kuvaus valvontatoimien suunnittelu- ja koordinointikehyksestä toiminnan jatkuvuutta koskevissa tilanteissa;

i)	kuvaus valvontatoimien suunnittelu- ja koordinointikehyksestä kriisitilanteisiin valmistautumisessa ja kriisitilanteissa, mukaan lukien varautumissuunnitelmat, viestintävälineet ja -menettelyt;

j)	kuvaus viestintälinjasta, jota konsolidointiryhmän valvoja ja kollegion jäsenet noudattavat EU:ssa emoyrityksenä toimivaan yritykseen ja ryhmään kuuluviin yhteisöihin nähden;

k)	sovitut menettelyt ja määräajat, joita on noudatettava kokousasiakirjojen jakelussa;

l)	muut sopimukset kollegion jäsenten välillä, mukaan lukien varoittavien merkkien, mahdollisten riskien ja haavoittuvuuksien havaitsemista varten sovitut indikaattorit;

m)	kuvaus kehyksestä, jota käytetään koordinoitujen kannanottojen esittämiseksi kriisinratkaisukollegiolle, erityisesti rajoituksettomien koordinoitujen kannanottojen esittämiseksi direktiivin 2014/59/EU 12, 13, 16, 18, 91 ja 92 artiklassa tarkoitetussa kuulemismenettelyssä;

n)	kuvaus konsolidointiryhmän valvojan asemasta erityisesti koordinoitaessa m alakohdassa tarkoitettujen kannanottojen esittämistä kriisinratkaisukollegiolle konsernitason kriisinratkaisuviranomaisen kautta;

o)	määräykset, jotka koskevat järjestelyitä tilanteissa, joissa jäsen tai tarkkailija lopettaa osallistumisensa kollegioon.

6 artikla

Osallistuminen kollegion kokouksiin ja toimintaan

1. Päättäessään, mitkä viranomaiset osallistuvat kollegion kokoukseen tai toimintaan direktiivin 2013/36/EU 116 artiklan 7 kohdan mukaisesti, konsolidointiryhmän valvojan on otettava huomioon seuraavat seikat:

a)	käsiteltävät aiheet ja kokouksen tai toiminnan tavoite, ottaen erityisesti huomioon aiheiden tai tavoitteen merkitys kunkin ryhmään kuuluvan yhteisön kannalta;

b)	ryhmään kuuluvan yhteisön merkitys sen jäsenvaltion kannalta, jossa kyseinen yhteisö on saanut toimiluvan tai johon se on sijoittautunut, ja yhteisön merkitys ryhmän kannalta.

2. Konsolidointiryhmän valvojan ja kollegion jäsenten on varmistettava, että käsiteltävien aiheiden ja asetettujen tavoitteiden perusteella sopivimmat edustajat osallistuvat kollegion kokouksiin tai toimintaan. Kyseisillä edustajilla on oltava valtuudet sitouttaa viranomaisensa kollegion jäseninä mahdollisimman laajasti päätöksiin, jotka aiotaan tehdä kokousten tai toiminnan aikana.

3. Konsolidointiryhmän valvoja voi kutsua ryhmään kuuluvien yhteisöjen edustajia osallistumaan kollegion kokoukseen tai toimintaan kollegion kokouksen tai toiminnan aiheiden ja tavoitteiden mukaan.

7 artikla

Tehtävien antaminen ja velvollisuuksien siirto

1. Laatiessaan kollegiomuotoista valvontatarkkailuohjelmaa 16 artiklan mukaisesti ja päivittäessään sitä tarvittaessa konsolidointiryhmän valvojan ja kollegion jäsenten on harkittava mahdollisuutta sopimusten tekemiseen vapaaehtoisesta tehtävien antamisesta ja velvollisuuksien siirrosta direktiivin 2013/36/EU 116 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, erityisesti jos tällaisen tehtävien antamisen tai velvollisuuksien siirron odotetaan lisäävän valvonnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta varsinkin poistamalla valvontavaatimuksista, mukaan lukien tietopyyntöihin liittyvät vaatimukset, tarpeettoman päällekkäisyyden.

2. Konsolidointiryhmän valvojan on ilmoitettava tehtävien antamista tai velvollisuuksien siirtoa koskevan sopimuksen tekemisestä EU:ssa emoyrityksenä toimivalle yritykselle ja valtuuksiaan siirtävän toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava tällaisen sopimuksen tekemisestä kyseiselle laitokselle.

8 artikla

Kollegion jäsenten ja laitosryhmän välinen tietojenvaihto

1. Konsolidointiryhmän valvoja on vastuussa tietojen välittämisestä EU:ssa emoyrityksenä toimivalle yritykselle ja tietojen pyytämisestä kyseiseltä yritykseltä. Kollegion jäsenet ovat vastuussa tietojen välittämisestä niille laitoksille ja sivuliikkeille sekä tietojen pyytämisestä niiltä laitoksilta ja sivuliikkeiltä, jotka kuuluvat niiden valvonnan piiriin.

2. Jos kollegion jäsen aikoo poikkeuksellisesti välittää tietoja EU:ssa emoyrityksenä toimivalle yritykselle tai pyytää tietoja kyseiseltä yritykseltä, sen on ilmoitettava siitä etukäteen konsolidointiryhmän valvojalle.

3. Jos konsolidointiryhmän valvoja aikoo poikkeuksellisesti välittää tietoja sellaiselle laitokselle tai sivuliikkeelle tai pyytää tietoja sellaiselta laitokselta tai sivuliikkeeltä, joka ei kuulu sen valvonnan piiriin, sen on ilmoitettava siitä etukäteen kyseisen laitoksen tai sivuliikkeen valvonnasta vastuussa olevalle kollegion jäsenelle.

2 JAKSO

Valvontatoimien suunnittelu ja koordinointi toiminnan jatkuvuutta koskevissa tilanteissa

9 artikla

Konsolidointiryhmän valvojan ja kollegion jäsenten välisen tietojenvaihdon yleiset edellytykset

1. Konsolidointiryhmän valvojan ja kollegion jäsenten on vaihdettava kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen direktiivin 2013/36/EU 112 ja 113 artiklassa tarkoitettujen tehtävien hoidon helpottamiseksi, jollei kyseisen direktiivin VII osaston 1 luvun II jaksossa säädetyistä luottamuksellisuutta koskevista vaatimuksista ja soveltuvin osin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY (7) 54 ja 58 artiklasta muuta johdu.

2. Konsolidointiryhmän valvojan ja kollegion jäsenten on myös vaihdettava kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen direktiivin 2014/59/EU 8 artiklassa tarkoitettujen tehtävien hoidon helpottamiseksi.

3. Konsolidointiryhmän valvojan ja kollegion jäsenten on vaihdettava 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot riippumatta siitä, onko ne saatu ryhmään kuuluvalta yhteisöltä, toimivaltaiselta viranomaiselta tai valvontaviranomaiselta taikka mistä tahansa muusta lähteestä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/99 7 artiklan mukaisesti. Kyseisten tietojen on oltava riittäviä, tarkkoja ja oikea-aikaisia.

10 artikla

Tietojenvaihto ryhmän riskinarviointeja ja yhteisten päätösten tekemistä varten

1. Tehdessään direktiivin 2013/36/EU 113 artiklassa tarkoitettuja yhteisiä päätöksiä laitoskohtaisista vakavaraisuusvaatimuksista konsolidointiryhmän valvojan ja kyseisen artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen asianomaisten kollegion jäsenten on vaihdettava sekä yksittäisen yhteisön tasolla että konsolidoidusti kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen yhteisen päätöksen tekemiseksi.

2. Konsolidointiryhmän valvojan ja 1 kohdassa tarkoitettujen asianomaisten kollegion jäsenten on erityisesti vaihdettava tietoja direktiivin 2013/36/EU 97 artiklan mukaisesti suoritetun vakavaraisuuden arviointiprosessin tuloksista. Näissä tiedoissa on esitettävä ainakin seuraavia seikkoja koskevan arvioinnin tulokset:

a)	liiketoimintamallin analysointi, mukaan lukien arviointi nykyisen liiketoimintamallin käyttökelpoisuudesta ja laitoksen tulevaisuuteen suuntautuvan liiketoimintastrategian kestävyydestä;

b)	sisäiset hallintojärjestelyt ja koko laitoksen kattavat valvontatoimet;

laitoksen pääomaan kohdistuvat yksittäiset riskit, mukaan lukien seuraavat tekijät:

i)	yksittäiset toimintariskit;

ii)	riskienhallinta ja valvontatoimet;

d)	pääoman riittävyyden arviointi, mukaan lukien direktiivin 2013/36/EU 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla ehdotetut vaatimusten mukaiset omat varat;

laitoksen likviditeettiin ja rahoitukseen kohdistuvat riskit, mukaan lukien seuraavat tekijät:

i)	likviditeettiriski ja rahoitusriski;

ii)	likviditeettiriskin ja rahoitusriskin hallinta;

f)	likviditeetin riittävyyden arviointi, mukaan lukien direktiivin 2013/36/EU 105 artiklan nojalla ehdotetut määrälliset ja laadulliset likviditeettitoimenpiteet;

g)	muut valvontatoimet tai varhaisen vaiheen toimet, jotka on toteutettu tai suunnitellaan toteutettavaksi vakavaraisuuden arviointiprosessissa havaittujen puutteiden poistamiseksi;

h)	direktiivin 2013/36/EU 100 artiklan nojalla suoritettujen valvonnallisten stressitestien tulokset;

i)	tiloissa tehtyjen tarkastusten ja etävalvonnan aikana tehdyt havainnot, joilla on merkitystä ryhmän tai siihen kuuluvien yhteisöjen riskiprofiilin arvioinnin kannalta.

11 artikla

Tietojenvaihto sisäisten menetelmien käyttöä koskevan luvan jatkuvaa tarkastelua varten sekä ei-olennaisten laajennusten tai muutosten tekemiseksi sisäisiin malleihin

1. Johdonmukaisuuden ja koordinoinnin varmistamiseksi direktiivin 2013/36/EU 101 artiklassa tarkoitetussa sisäisten menetelmien käyttöä koskevan luvan jatkuvassa tarkastelussa konsolidointiryhmän valvojan ja asianomaisten kollegion jäsenten, jotka valvovat laitoksia, joille on myönnetty lupa asetuksen (EU) N:o 575/2013 143 artiklan 1 kohdan, 151 artiklan 4 tai 9 kohdan, 283 artiklan, 312 artiklan 2 kohdan tai 363 artiklan mukaisten sisäisten menetelmien käyttöön, on vaihdettava kaikki jatkuvan tarkastelun tuloksia koskevat tiedot ja kaikki muut asianmukaiset tiedot.

2. Jos konsolidointiryhmän valvoja tai muu 1 kohdassa tarkoitettu asianomainen kollegion jäsen on havainnut, että jäsenvaltiossa toimiluvan saanut laitos, mukaan lukien EU:ssa emoyrityksenä toimiva yritys, ei enää täytä kaikkia sisäisen menetelmän soveltamista koskevia vaatimuksia, tai on havainnut puutteita direktiivin 2013/36/EU 101 artiklan mukaisesti, sen on vaihdettava välittömästi seuraavat tiedot soveltuvin osin helpottaakseen täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/99 8 artiklassa tarkoitetun yhteisen sopimuksen tekemistä:

a)	arviointi havaittujen puutteiden vaikutuksista sekä noudattamatta jättämiseen liittyvistä kysymyksistä ja niiden olennaisuudesta;

arviointi EU:ssa emoyrityksenä toimivan laitoksen tai minkä tahansa jäsenvaltiossa toimiluvan saaneen laitoksen esittämästä suunnitelmasta, jonka tarkoituksena on vaatimustenmukaisuuden palauttaminen ja havaittujen puutteiden poistaminen, mukaan lukien suunnitelman toteutusaikataulua koskevat tiedot;

tieto konsolidointiryhmän valvojan tai kenen tahansa asianomaisen kollegion jäsenen aikomuksesta peruuttaa lupa tai rajoittaa mallin käyttö koskemaan aloja, joilla vaatimukset täyttyvät, aloja, joilla vaatimustenmukaisuus voidaan saavuttaa asianmukaisen määräajan kuluessa, tai aloja, joihin havaitut puutteet eivät vaikuta;

d)	tieto direktiivin 2014/36/EU 104 artiklan 2 kohdan d alakohdan nojalla mahdollisesti ehdotetuista omien varojen lisävaatimuksista valvontatoimena, jonka tarkoituksena on puuttua noudattamatta jättämiseen tai havaittuihin puutteisiin.

3. Konsolidointiryhmän valvojan ja 1 kohdassa tarkoitettujen asianomaisten kollegion jäsenten on myös vaihdettava tietoja sisäisten mallien laajennuksista tai muutoksista, jotka eivät ole komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/100 (8) 13 artiklassa tarkoitettuja mallin olennaisia laajennuksia tai muutoksia.

4. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista tiedoista on keskusteltava ja ne on otettava huomioon laadittaessa ryhmän riskinarviointia ja tehtäessä direktiivin 2013/36/EU 113 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaista yhteistä päätöstä.

12 artikla

Varoittavia merkkejä, mahdollisia riskejä ja haavoittuvuuksia koskeva tietojenvaihto

1. Konsolidointiryhmän valvojan ja niiden kollegion jäsenten, jotka osallistuvat direktiivin 2013/36/EU 113 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun ryhmän riskinarvioinnin sisältävän kertomuksen tai kyseisen direktiivin 113 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun ryhmän likviditeettiä koskevan arvioinnin sisältävän kertomuksen laadintaan tehtäessä yhteisiä päätöksiä laitoskohtaisista vakavaraisuusvaatimuksista kyseisen artiklan mukaisesti, on vaihdettava määrällisiä tietoja varoittavien merkkien, mahdollisten riskien ja haavoittuvuuksien havaitsemiseksi sekä tietojen hankkimiseksi ryhmän riskinarvioinnin sisältävää kertomusta ja ryhmän maksuvalmiutta koskevan arvioinnin sisältävää kertomusta varten.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on laadittava niiden tietojen perusteella, jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat keränneet täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 mukaisesti, käytettyjen tietojen johdonmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Näiden tietojen on katettava ainakin kaikki ryhmään kuuluvat yhteisöt, jotka ovat saaneet toimiluvan jäsenvaltiossa tai jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon, ja ainakin seuraavat alat:

pääoma;

b)	likviditeetti;

c)	omaisuuserien laatu;

rahoitus;

e)	kannattavuus;

f)	keskittymäriski.

3. Konsolidointiryhmän valvojan ja 1 kohdassa tarkoitettujen kollegion jäsenten on myös harkittava tietojen vaihtamista makrotaloudellisesta ympäristöstä, jossa laitosryhmä ja siihen kuuluvat yhteisöt toimivat.

13 artikla

Noudattamatta jättämistä ja seuraamuksia koskeva tietojenvaihto

1. Kollegion jäsenten on toimitettava konsolidointiryhmän valvojalle tiedot kaikista tilanteista, joissa kollegion jäsenet ovat todenneet, ettei niiden valvonnan piiriin kuuluva laitos tai sivuliike ole noudattanut kansallista tai unionin lainsäädäntöä taikka laitosten vakavaraisuuden valvontaan tai markkinakäyttäytymisen valvontaan liittyviä vaatimuksia, mukaan lukien asetuksessa (EU) N:o 575/2013 ja direktiivissä 2013/36/EU säädetyt vaatimukset ja direktiivin 2013/36/EU 64–67 artiklan mukaisesti määrätyt seuraamukset tai muut hallinnolliset toimenpiteet, kun kyseiset tiedot vaikuttavat tai todennäköisesti vaikuttavat ryhmän tai minkä tahansa siihen kuuluvan yhteisön riskiprofiiliin. Kollegion jäsenten on keskusteltava konsolidointiryhmän valvojan kanssa näiden noudattamatta jättämiseen liittyvien kysymysten ja seuraamusten mahdollisista vaikutuksista ryhmään kuuluviin yhteisöihin ja koko ryhmään.

2. Konsolidointiryhmän valvojan on tehtävä päätös 1 kohdassa määritettyjen tietojen toimittamisesta niille kollegion jäsenille, joiden kannalta kyseiset tiedot katsotaan merkityksellisiksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/99 7 artiklan mukaisesti.

14 artikla

Tietojenvaihto ryhmän elvytyssuunnitelman arviointia varten

1. Konsolidointiryhmän valvojan ja kollegion jäsenten on vaihdettava kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen niille, jotka osallistuvat direktiivin 2014/59/EU 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tekijöitä koskevan yhteisen päätöksen tekemiseen.

2. Sovellettaessa 1 kohtaa konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava ryhmän elvytyssuunnitelma kollegion jäsenille noudattaen täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/99 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

3. Konsolidointiryhmän valvojan on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetun päätöksentekomenettelyn tulokset ilmoitetaan asianmukaisesti kaikille kollegion jäsenille.

4. Konsolidointiryhmän valvojan on ilmoitettava konsernitason kriisinratkaisuviranomaiselle aikataulu, jota noudatetaan ryhmän elvytyssuunnitelman uudelleentarkastelussa ja arvioinnissa, ja päivämäärä, johon mennessä konsernitason kriisinratkaisuviranomaisen on annettava mahdolliset suosituksensa direktiivin 2014/59/EU 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

15 artikla

Ryhmän rahoitustukisopimuksia koskeva tietojenvaihto

Konsolidointiryhmän valvojan on varmistettava, että ryhmän rahoitustukisopimuksille direktiivin 2014/59/EU 20 artiklassa tarkoitetun yhteisen päätöksentekomenettelyn mukaisesti myönnettyjen lupien pääasialliset ehdot ilmoitetaan asianmukaisesti kaikille kollegion jäsenille.

16 artikla

Kollegiomuotoisen valvontatarkkailuohjelman laadinta ja päivitys

1. Laatiessaan kollegiomuotoisen valvontatarkkailuohjelmaa direktiivin 2013/36/EU 116 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti konsolidointiryhmän valvojan ja kollegion jäsenten on yksilöitävä toteutettavat valvontatoimet.

2. Kollegiomuotoisen valvontatarkkailuohjelmaan on sisällytettävä ainakin seuraavat:

yhteistyöalat, jotka on yksilöity ryhmän riskienarvioinnin ja ryhmän likviditeettiä koskevan riskiprofiilin arvioinnin sekä direktiivin 2013/36/EU 113 artiklan mukaisten laitoskohtaisia vakavaraisuusvaatimuksia koskevien yhteisten päätösten perusteella taikka minkä tahansa muiden kollegion toteuttamien toimien perusteella, mukaan lukien kyseisen direktiivin 116 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaiset pyrkimykset valvonnan tehostamiseksi ja tehtävien tarpeettomien päällekkäisyyksien poistamiseksi;

b)	konsolidointiryhmän valvojan ja kollegion jäsenten emoyritykselle ja kaikille jäsenvaltiossa toimiluvan saaneille laitoksille ja jäsenvaltioon sijoittautuneille sivuliikkeille kulloinkin laatimat valvontatarkkailuohjelmat;

c)	kollegion työn ja sen suunniteltujen valvontatoimien painopistealueet, mukaan lukien direktiivin 2013/36/EU 99 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaiset suunnitellut tiloissa toteutettavat todentamiset;

d)	suunniteltujen valvontatoimien toteuttamisesta vastuussa olevat kollegion jäsenet;

e)	kunkin suunnitellun valvontatoimen ennakoidut aikataulut (ajoitus ja kesto).

3. Kollegiomuotoisen valvontatarkkailuohjelman laadinta ja päivitys on suoritettava täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/99 11 artiklan mukaisesti.

3 JAKSO

Valvontatoimien suunnittelu ja koordinointi kriisitilanteisiin valmistautumisessa ja kriisitilanteissa

17 artikla

Kriisitilanteita koskevan kollegion kehyksen laatiminen

1. Konsolidointiryhmän valvojan ja kollegion jäsenten on laadittava kollegiolle direktiivin 2013/36/EU 112 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti kehys mahdollisten kriisitilanteiden ennakoimiseksi, jäljempänä ’kriisitilanteita koskeva kollegion kehys’, ottaen huomioon laitosryhmän erityispiirteet ja rakenne.

2. Kriisitilanteita koskevaan kollegion kehykseen on sisällytettävä vähintään seuraavat:

a)	kollegiokohtaiset menettelyt, joita on sovellettava, kun ilmenee direktiivin 2013/36/EU 114 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kriisitilanne;

b)	vähimmäistiedot, jotka on vaihdettava, kun ilmenee direktiivin 2013/36/EU 114 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kriisitilanne.

3. Edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin vähimmäistietoihin on sisällytettävä seuraavat:

a)	kuvaus syntyneestä tilanteesta, mukaan lukien kriisitilanteen syy, ja kriisitilanteen odotettavissa olevat vaikutukset ryhmään kuuluviin yhteisöihin ja koko ryhmään sekä markkinoiden likviditeettiin ja rahoitusjärjestelmän vakauteen;

b)	selvitys toimenpiteistä ja toimista, jotka konsolidointiryhmän valvoja tai kuka tahansa kollegion jäsenistä taikka ryhmään kuuluvat yhteisöt itse ovat toteuttaneet tai aikovat toteuttaa;

c)	tuoreimmat saatavilla olevat määrälliset tiedot likviditeetti- ja pääomatilanteesta niissä ryhmään kuuluvissa yhteisöissä, joihin kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa yksittäisen yhteisön tasolla ja konsolidoidusti.

18 artikla

Kriisitilanteessa suoritettavan tietojenvaihdon yleiset edellytykset

1. Konsolidointiryhmän valvojan ja kollegion jäsenten on vaihdettava kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen direktiivin 2013/36/EU 114 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoidon helpottamiseksi, jollei kyseisen direktiivin VII osaston 1 luvun II jaksossa säädetyistä luottamuksellisuutta koskevista vaatimuksista ja soveltuvin osin direktiivin 2004/39/EY 54 ja 58 artiklasta muuta johdu.

2. Saatuaan tiedon kriisitilanteesta keneltä tahansa kollegion jäseneltä tai tarkkailijalta tai havaittuaan kriisitilanteen konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava 17 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tiedot 17 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen menettelyiden mukaisesti niille kollegion jäsenille, jotka valvovat niitä ryhmään kuuluvia yhteisöjä, joihin kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa, sekä EPV:lle.

3. Riippuen kriisitilanteen luonteesta, vakavuudesta, mahdollisista systeemisistä tai muista vaikutuksista sekä kriisitilanteen vaikutusten leviämisen todennäköisyydestä niitä ryhmään kuuluvia yhteisöjä valvovat kollegion jäsenet, joihin kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa, ja konsolidointiryhmän valvoja voivat päättää vaihtaa lisätietoja.

4. Konsolidointiryhmän valvojan on harkittava, ovatko 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot merkityksellisiä kriisinratkaisukollegion tehtävien hoidon kannalta. Tällöin konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava nämä tiedot direktiivin 2014/59/EU 2 artiklan 1 kohdan 44 alakohdassa määritellylle konsernitason kriisinratkaisuviranomaiselle.

5. Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot on tarvittaessa päivitettävä heti, kun uusia tietoja on saatavilla.

6. Jos tässä artiklassa tarkoitettu tietojenvaihto tai tietojen antaminen tapahtuu suullisesti, asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on täydennettävä kyseisiä tietoja kirjallisesti annettavilla tiedoilla riittävän ajoissa.

19 artikla

Kriisitilanteen valvonta-arvioinnin koordinointi

1. Jos ilmenee kriisitilanne, konsolidointiryhmän valvojan on koordinoitava kriisitilanteen arviointia, jäljempänä ’koordinoitu valvonta-arviointi’, yhteistyössä niitä ryhmään kuuluvia yhteisöjä valvojien kollegion jäsenten kanssa, joihin kyseinen kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa.

2. Kriisitilanteen koordinoidun valvonta-arvioinnin, joka laaditaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/99 14 artiklan mukaisesti, on katettava ainakin seuraavat seikat:

a)	kriisitilanteen luonne ja vakavuus;

b)	kriisitilanteen vaikutukset tai mahdolliset vaikutukset ryhmään ja niihin ryhmään kuuluviin yhteisöihin, joihin kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa;

c)	riski vaikutusten leviämisestä rajojen yli.

3. Arvioidessaan 2 kohdan c alakohtaa konsolidointiryhmän valvojan on tarkasteltava mahdollisia systeemisiä seurauksia kaikissa niissä jäsenvaltioissa, joissa ryhmään kuuluvat yhteisöt ovat saaneet toimiluvan tai joihin on sijoittautunut merkittäviä sivuliikkeitä.

20 artikla

Kriisitilanteen valvontatoimien koordinointi

1. Jos ilmenee kriisitilanne, konsolidointiryhmän valvojan on koordinoitava kriisitilanteen valvontatoimien, jäljempänä ’koordinoidut valvontatoimet’, kehittämistä yhteistyössä niitä ryhmään kuuluvia yhteisöjä valvovien kollegion jäsenten kanssa, joihin kyseinen kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa.

2. Edellä 19 artiklassa tarkoitettu koordinoitu valvonta-arviointi muodostaa koordinoitujen valvontatoimien perustan, jossa määritellään tarvittavat valvontatoimet sekä niiden soveltamisala ja toteutusaikataulu.

3. Koordinoitujen valvontatoimien kehittäminen kuuluu konsolidointiryhmän valvojan ja niitä ryhmään kuuluvia yhteisöjä valvovien kollegion jäsenten vastuulle, joihin kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa.

21 artikla

Kriisitilanteen koordinoitujen valvontatoimien toteutuksen seuranta

1. Konsolidointiryhmän valvojan ja niitä ryhmään kuuluvia yhteisöjä valvovien kollegion jäsenten, joihin kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa, on seurattava 20 artiklassa tarkoitettujen koordinoitujen valvontatoimien toteutusta ja vaihdettava tietoja kyseisten toimien toteutuksesta.

2. Vaihdettavien tietojen on sisällettävä ainakin päivitetyt tiedot siitä, onko sovitut toimet toteutettu 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa suunnitellussa aikataulussa, sekä siitä, tarvitaanko toimiin päivityksiä tai mukautuksia.

22 artikla

Kriisitilannetta koskevan ulkoisen viestinnän koordinointi

1. Konsolidointiryhmän valvojan ja niitä ryhmään kuuluvia yhteisöjä valvovien kollegion jäsenten, joihin kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa, on koordinoitava ulkoista viestintäänsä sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön puitteissa mahdollisimman laajasti.

2. Koordinoidessaan ulkoista viestintää konsolidointiryhmän valvojan ja kollegion jäsenten on sovittava seuraavista seikoista:

a)	vastuunjako ulkoisen viestinnän koordinoinnissa kriisitilanteen eri vaiheissa;

julkistettavien tietojen taso ottaen huomioon tarve säilyttää markkinoiden luottamus ja mahdolliset muut täydentävät julkistamisvelvoitteet, jos niiden ryhmään kuuluvien yhteisöjen, joihin kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa, liikkeeseen laskemat rahoitusvälineet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena yksillä tai useammilla säännellyillä markkinoilla unionissa;

c)	julkilausumien koordinointi, mukaan lukien vain yhden kollegion jäsenen esittämät lausumat, erityisesti silloin, kun ne todennäköisesti vaikuttavat ryhmään kuuluviin yhteisöihin, jotka kuuluvat muiden kollegion jäsenten valvonnan piiriin;

d)	vastuunjako ja sopiva ajoitus yhteydenotoissa ryhmään kuuluviin yhteisöihin;

e)	vastuunjakso ja toteutettavat toimet ulkoisessa viestinnässä, joka koskee kriisitilanteessa toteutettuja koordinoituja toimia;

f)	kuvaus mahdollisesta koordinoinnista jonkin muun sellaisen ryhmän tai kollegion kanssa, joka saattaa osallistua ryhmään vaikuttavan kriisitilanteen käsittelyyn, kuten kriisinhallintaryhmä tai kriisinratkaisukollegio.

3 LUKU

DIREKTIIVIN 2013/36/EU 51 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI PERUSTETTUJEN KOLLEGIOIDEN TOIMINTAA KOSKEVAT EDELLYTYKSET

1 JAKSO

Kollegioiden perustaminen ja toiminta

23 artikla

Kollegion jäsenten ja tarkkailijoiden nimeäminen

1. Kun laitoksesta, jolla on sivuliikkeitä muissa jäsenvaltioissa, on laadittu kuvaus täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/99 2 artiklan mukaisesti, kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on kutsuttava seuraavat viranomaiset kollegion jäseniksi:

a)	sellaisten vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, joihin on sijoittautunut merkittäviä sivuliikkeitä;

b)	jäsenvaltioiden EKPJ:n keskuspankit, jotka osallistuvat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti a alakohdassa tarkoitettujen merkittävien sivuliikkeiden vakavaraisuusvalvontaan mutta jotka eivät ole toimivaltaisia viranomaisia;

EPV.

2. Kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat kutsua sellaisten vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, joihin on sijoittautunut ei-merkittäviä sivuliikkeitä, osallistumaan kollegioon tarkkailijoina täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/99 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määritetyn menettelyn mukaisesti.

3. Kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat kutsua sellaisten kolmansien maiden toimivaltaiset viranomaiset, joihin on sijoittautunut kyseisen laitoksen sivuliikkeitä, osallistumaan kollegioon tarkkailijoina täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/99 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määritetyn menettelyn mukaisesti.

4. Kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat kutsua seuraavat viranomaiset osallistumaan kollegioon tarkkailijoina täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/99 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa määritetyn menettelyn mukaisesti:

a)	EKPJ:n keskuspankit, joita ei ole valtuutettu kansallisella lainsäädännöllä valvomaan laitosta tai sen sivuliikkeitä, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon;

jäsenvaltion viranomaiset tai elimet, jotka ovat vastuussa laitoksen tai sen sivuliikkeiden valvonnasta tai osallistuvat siihen, mukaan lukien toimivaltaiset viranomaiset, jotka ovat vastuussa rahoitusvälineiden markkinoiden valvonnasta, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin ja terrorismin rahoitukseen tai kuluttajansuojasta.

5. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja kollegion jäsenten on täsmennettävä järjestelyt, jotka koskevat kollegion tarkkailijoiden osallistumista direktiivin 2013/36/EU 51 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin kirjallisiin järjestelyihin. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava nämä järjestelyt tarkkailijoille.

24 artikla

Kollegion perustamisesta ja kokoonpanosta annettavat ilmoitukset

Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava laitokselle kollegion perustamisesta, sen jäsenten ja tarkkailijoiden henkilöllisyydestä sekä sen kokoonpanoon mahdollisesti tehdyistä muutoksista.

25 artikla

Kirjallisten yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyiden laadinta

Direktiivin 2013/36/EU 51 artiklan 3 kohdan mukaisesti perustettujen merkittävien sivuliikkeiden kollegioiden perustamisen ja toiminnan on perustuttava tämän asetuksen 5 artiklan mukaisesti määritettäviin kirjallisiin yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyihin.

26 artikla

Osallistuminen kollegion kokouksiin ja toimintaan

1. Päättäessään, mitkä viranomaiset osallistuvat kollegion kokoukseen tai toimintaan direktiivin 2013/36/EU 51 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon seuraavat seikat:

a)	käsiteltävät aiheet ja kokouksen tai toiminnan tavoite, ottaen erityisesti huomioon aiheiden ja tavoitteen merkitys kunkin sivuliikkeen kannalta;

b)	sivuliikkeen merkitys jäsenvaltiossa, johon se on sijoittautunut, ja sen merkitys laitoksen kannalta.

2. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja kollegion jäsenten on varmistettava, että käsiteltävien aiheiden ja asetettujen tavoitteiden perusteella sopivimmat edustajat osallistuvat kollegion kokouksiin tai toimintaan. Kyseisillä edustajilla on oltava valtuudet sitouttaa viranomaisensa kollegion jäseninä mahdollisimman laajasti päätöksiin, jotka aiotaan tehdä kokousten tai toiminnan aikana.

3. Kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat kutsua laitoksen edustajat osallistumaan kollegion kokoukseen tai toimintaan kollegion kokouksen tai toiminnan aiheiden ja tavoitteiden perusteella.

27 artikla

Viestinnän edellytykset

1. Viestintä laitokselle ja sen sivuliikkeille on organisoitava niiden valvontavastuiden mukaan, jotka on annettu kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille ja kollegion jäsenille direktiivin 2013/36/EU V ja VII osaston 4 luvun säännöksillä.

2. Kollegion kokoukset ja toiminta on organisoitava täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/99 18 artiklan mukaisesti.

2 JAKSO

Valvontatoimien suunnittelu ja koordinointi toiminnan jatkuvuutta koskevissa tilanteissa

28 artikla

Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja kollegion jäsenten välisen tietojenvaihdon yleiset edellytykset

1. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja kollegion jäsenten on vaihdettava kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen direktiivin 2013/36/EU 50 artiklan ja 51 artiklan 2 kohdan mukaisen yhteistyön helpottamiseksi.

2. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja kollegion jäsenten on myös vaihdettava kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen direktiivin 2014/59/EU 6, 7 ja 8 artiklassa tarkoitetun yhteistyön helpottamiseksi.

3. Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen ja kollegion jäsenten on vaihdettava 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot riippumatta siitä, onko ne saatu laitokselta, toimivaltaiselta viranomaiselta, valvontaviranomaiselta tai mistä tahansa muusta lähteestä. Kyseisten tietojen on oltava riittäviä, tarkkoja ja oikea-aikaisia.

29 artikla

Vakavaraisuuden arviointiprosessin tuloksia koskeva tietojenvaihto

Tietoihin, jotka kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava kollegion jäsenille, on sisällytettävä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 524/2014 (9), 4, 5, 7–13 ja 17 artiklassa tarkoitetut tiedot, jotka on saatu direktiivin 2013/36/EU 97 artiklan mukaisesti vakavaraisuuden arviointiprosessin tuloksena.

30 artikla

Elvytyssuunnitelman arviointia koskeva tietojenvaihto

1. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on kuultava niiden vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia, joihin on sijoittautunut merkittäviä sivuliikkeitä, elvytyssuunnitelmasta siltä osin kuin se on kyseisen sivuliikkeen osalta tarkoituksenmukaista direktiivin 2014/59/EU 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2. Sovellettaessa 1 kohtaa kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava laitoksen elvytyssuunnitelma niiden vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joihin on sijoittautunut merkittäviä sivuliikkeitä, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/99 19 artiklan mukaisesti.

3. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn tulokset ilmoitetaan asianmukaisesti kaikille kollegion jäsenille.

31 artikla

Kollegiomuotoisen valvontatarkkailuohjelman laadinta ja päivitys

1. Laatiessaan direktiivin 2013/36/EU 99 artiklassa tarkoitettua kollegiomuotoista valvontatarkkailuohjelmaa kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja kollegion jäsenten on yksilöitävä toteutettavat valvontatoimet.

2. Kollegiomuotoisen valvontatarkkailuohjelmaan on sisällytettävä ainakin seuraavat:

a)	yhteistyöalat, jotka on yksilöity direktiivin 2013/36/EU 97 artiklan mukaisen vakavaraisuuden arviointiprosessin tai kollegion muun toiminnan tuloksena;

b)	kollegion työn ja sen suunnitellun valvontatoiminnan painopistealueet, mukaan lukien direktiivin 2013/36/EU 52 artiklan 3 kohdan mukaiset paikalla suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, jotka aiotaan suorittaa merkittävissä sivuliikkeissä;

c)	suunniteltujen valvontatoimien toteuttamisesta vastuussa olevat kollegion jäsenet;

d)	kunkin suunnitellun valvontatoimen ennakoidut aikataulut (ajoitus ja kesto).

3. Laatiessaan kollegiomuotoista valvontatarkkailuohjelmaa ja päivittäessään sitä tarvittaessa kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja kollegion jäsenten on harkittava mahdollisuutta sopimusten tekemiseen vapaaehtoisesta tehtävien antamisesta ja velvollisuuksien siirrosta erityisesti, jos tällaisen tehtävien antamisen tai velvollisuuksien siirron odotetaan lisäävän valvonnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta varsinkin poistamalla valvontavaatimuksista, mukaan lukien tietopyyntöihin liittyvät vaatimukset, tarpeettoman päällekkäisyyden.

4. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava tehtävien antamista tai velvollisuuksien siirtoa koskevan sopimuksen tekemisestä kyseiselle laitokselle ja valtuuksiaan siirtävän toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava tällaisen sopimuksen tekemisestä kyseiselle sivuliikkeelle.

5. Kollegiomuotoisen valvontatarkkailuohjelman laadinta ja päivitys on suoritettava täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/99 20 artiklan mukaisesti.

3 JAKSO

Valvontatoimien suunnittelu ja koordinointi kriisitilanteisiin valmistautumisessa ja kriisitilanteissa sekä loppusäännökset

32 artikla

Kriisitilanteita koskevan kollegion kehyksen laatiminen

1. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja kollegion jäsenten on laadittava kollegiolle direktiivin 2013/36/EU 112 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti kehys mahdollisten kriisitilanteiden ennakoimiseksi, jäljempänä ’kriisitilanteita koskeva kollegion kehys’.

2. Kriisitilanteita koskevaan kollegion kehykseen on sisällytettävä vähintään seuraavat:

a)	kollegiokohtaiset menettelyt, joita on sovellettava, kun ilmenee direktiivin 2013/36/EU 114 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kriisitilanne;

b)	vähimmäistiedot, jotka on vaihdettava, kun ilmenee direktiivin 2013/36/EU 114 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kriisitilanne.

3. Edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin vähimmäistietoihin on sisällytettävä seuraavat:

a)	kuvaus syntyneestä tilanteesta, mukaan lukien kriisitilanteen syy, ja kriisitilanteen odotettavissa olevat vaikutukset laitokseen, markkinoiden likviditeettiin ja rahoitusjärjestelmän vakauteen;

b)	selvitys toimenpiteistä ja toimista, jotka kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset tai kuka tahansa kollegion jäsenistä taikka laitos itse ovat toteuttaneet tai aikovat toteuttaa;

c)	tuoreimmat saatavilla olevat määrälliset tiedot laitoksen likviditeetti- ja pääomatilanteesta.

33 artikla

Kriisitilanteessa suoritettavan tietojenvaihdon yleiset edellytykset

1. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja kollegion jäsenten on vaihdettava kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen direktiivin 2013/36/EU 114 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoidon helpottamiseksi, jollei kyseisen direktiivin VII osaston 1 luvun II jaksossa säädetyistä luottamuksellisuutta koskevista vaatimuksista ja soveltuvin osin direktiivin 2004/39/EY 54 ja 58 artiklasta muuta johdu.

2. Saatuaan tiedon kriisitilanteesta keneltä tahansa kollegion jäseneltä tai tarkkailijalta tai havaittuaan kriisitilanteen kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava 32 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tiedot 32 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti niitä sivuliikkeitä valvoville kollegion jäsenille, joihin kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa, sekä EPV:lle.

3. Riippuen kriisitilanteen luonteesta, vakavuudesta, mahdollisista systeemisistä tai muista vaikutuksista sekä kriisitilanteen vaikutusten leviämisen todennäköisyydestä niitä sivuliikkeitä valvovat kollegion jäsenet, joihin kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa, ja kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää vaihtaa lisätietoja.

4. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on harkittava, ovatko 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot merkityksellisiä kriisinratkaisukollegion tehtävien hoidon kannalta. Tällöin kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava kyseiset tiedot direktiivin 2014/59/EU 3 artiklassa tarkoitetulle kriisinratkaisuviranomaiselle.

5. Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot on tarvittaessa päivitettävä heti, kun uusia tietoja on saatavilla.

34 artikla

Kriisitilanteen valvonta-arvioinnin koordinointi

1. Jos syntyy kriisitilanne, kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on koordinoitava kriisitilanteen arviointia, jäljempänä ’koordinoitu valvonta-arviointi’, yhteistyössä kollegion jäsenten kanssa direktiivin 2013/36/EU 112 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten kriisitilanteesta laatiman koordinoidun valvonta-arvioinnin on katettava ainakin seuraavat seikat:

a)	kriisitilanteen luonne ja vakavuus;

b)	kriisitilanteen vaikutukset tai mahdolliset vaikutukset laitokseen ja sen sivuliikkeisiin, joihin kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa;

c)	riski vaikutusten leviämisestä rajojen yli.

3. Arvioidessaan 2 kohdan c alakohtaa kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tarkasteltava mahdollisia systeemisiä seurauksia kaikissa jäsenvaltioissa, joihin on sijoittautunut merkittäviä sivuliikkeitä.

35 artikla

Kriisitilanteen valvontatoimien koordinointi

1. Jos syntyy kriisitilanne, kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on koordinoitava kriisitilanteen valvontatoimien kehittämistä, jäljempänä ’koordinoidut valvontatoimet’, yhteistyössä kollegion jäsenten kanssa direktiivin 2013/36/EU 112 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2. Edellä 34 artiklassa tarkoitettu koordinoitu valvonta-arviointi muodostaa koordinoitujen valvontatoimien perustan, jossa määritellään tarvittavat valvontatoimet sekä niiden soveltamisala ja toteutusaikataulu.

36 artikla

Kriisitilanteen koordinoitujen valvontatoimien toteutuksen seuranta

1. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja niitä sivuliikkeitä valvovien kollegion jäsenten, joihin kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa, on seurattava 35 artiklassa tarkoitettujen koordinoitujen valvontatoimien toteutusta ja vaihdettava niitä koskevia tietoja.

2. Vaihdettavien tietojen on sisällettävä ainakin päivitetyt tiedot siitä, onko sovitut toimet toteutettu 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa suunnitellussa aikataulussa, sekä siitä, tarvitaanko toimiin päivityksiä tai mukautuksia.

37 artikla

Kriisitilannetta koskevan ulkoisen viestinnän koordinointi

Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja niiden sivuliikkeiden valvonnasta vastaavien kollegion jäsenten, joihin kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa, on mahdollisuuksien mukaan koordinoitava ulkoista viestintäänsä ottaen huomioon 22 artiklan 2 kohdassa määritetyt seikat sekä kansallisen lainsäädännön mukaiset oikeudelliset velvoitteet tai rajoitukset.

38 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä lokakuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 1).

(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 680/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisista laitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää raportointia koskevista teknisistä täytäntöönpanostandardeista (EUVL L 191, 28.6.2014, s. 1).

(5) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/99, annettu 16 päivänä lokakuuta 2015, valvontakollegioiden operatiivisen toiminnan määrittämistä koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista (katso tämän virallisen lehden sivu 21).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta (EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1).

(8) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/100, annettu 16 päivänä lokakuuta 2015, tiettyjä vakavaraisuuslaskentaan liittyviä lupia koskevaan hakemukseen sovellettavaa yhteistä päätöstä koskevaa menettelyä koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista (katso tämän virallisen lehden sivu 45).

(9) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 524/2014, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU täydentämisestä sellaisten tietojen täsmentämistä koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla, jotka kotijäsenvaltioiden ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava toisilleen (EUVL L 148, 20.5.2014, s. 6).

28.1.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/21

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/99,

annettu 16 päivänä lokakuuta 2015,

valvontakollegioiden operatiivisen toiminnan määrittämistä koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Konsolidointiryhmän valvojan olisi johdettava unionissa ja kolmansissa maissa olevien ryhmään kuuluvien yhteisöjen kuvauksen laatimis- ja päivittämismenettelyä ja varmistettava, että mahdollisilla kollegion jäsenillä on tilaisuus kommentoida tätä työtä ja osallistua siihen, jotta voidaan varmistaa, että kaikki ryhmään kuuluvat yhteisöt yksilöidään tehokkaasti ja että kuvaus perustuu tarkkoihin ja ajantasaisiin tietoihin näistä yhteisöistä, ryhmän sivuliikkeet mukaan luettuina. Jotta voitaisiin helpottaa kuvauksen suorittamista ja varmistaa, että laitosryhmää kuvattaessa kerätään ja otetaan huomioon kaikki tarvittavat tiedot, sekä vähentää kustannuksia, joita säännösten noudattaminen aiheuttaa konsolidointiryhmän valvojalle tai kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille ja muille kollegion jäsenille, kuvaus olisi suoritettava käyttämällä yhteistä mallia.

(2)

Jos konsolidointiryhmän valvoja aikoo kutsua sellaisten vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia, joihin on sijoittautunut ei-merkittäviä sivuliikkeitä, sekä kolmansien maiden valvontaviranomaisia ja muita asianomaisia viranomaisia osallistumaan kollegioon tarkkailijoina, sen on varmistettava, että tästä aikomuksesta ilmoitetaan ennakolta kollegion jäsenille ja että näille annetaan riittävästi aikaa ehdotuksen arvioimiseen, hyväksymiseen tai vastustamiseen. Sen varmistamiseksi, että menettely hoidetaan asianmukaisella tavalla, konsolidointiryhmän valvojan olisi ensiksi esitettävä kutsut sellaisille viranomaisille, jotka voidaan hyväksyä kollegion jäseniksi, minkä jälkeen sen olisi esitettävä kutsut mahdollisille kollegion tarkkailijoille.

(3)

Ennen kuin mahdolliset kollegion tarkkailijat hyväksyvät konsolidointiryhmän valvojan niille osoittaman kutsun, niiden olisi saatava tietoonsa konsolidointiryhmän valvojan ja kollegion jäsenten sopimat osallistumisehtonsa. Olisi edellytettävä, että konsolidointiryhmän valvoja sisällyttää tarkkailijoiden osallistumista koskevat ehdot kollegion kirjallisiin yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyihin.

(4)

Konsolidointiryhmän valvojan olisi johdettava kirjallisten yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyjen teko- ja muuttamismenettelyä ja varmistettava, että kollegion jäsenillä on mahdollisuus kommentoida ehdotettuja järjestelyjä, tarkkailijoiden osallistumista koskevat ehdot mukaan luettuina, sekä antaa niihin panoksensa. Jotta varmistettaisiin, että valvontakollegioiden tekemät järjestelyt ovat rakenteeltaan ja säännöksiltään yhdenmukaisia ja samalla riittävän joustavia mahdollistaakseen kollegiokohtaisten järjestelyjen ja sopimusten sisällyttämisen, ne olisi kehitettävä käyttämällä yhteistä mallia.

(5)	Järjestäessään kollegion jäsenten kuulemista erilaisista kollegion työn operatiivisista näkökohdista konsolidointiryhmän valvojan olisi selkeästi ilmoitettava asianmukainen määräaika, johon mennessä kollegion jäseniltä odotetaan kommentteja ja näkemyksiä.

(6)	Ottaen huomioon erilaiset valvontatehtävät, joita konsolidointiryhmän valvojan ja muiden kollegion jäsenten on hoidettava, sekä niiden monimutkaisuus, olisi vahvistettava, että kollegion odotetaan pitävän kokouksia vähintään kerran vuodessa.

(7)	Koska valvontakollegioiden organisaatiossa voi olla erilaisia alarakenteita, on olennaista huolehtia siitä, että kaikki kollegion jäsenet saavat oikea-aikaista ja asianmukaista tietoa erityisissä alarakenteissa käytävistä keskusteluista ja tehtävistä päätöksistä.

(8)	Jotta konsolidointiryhmän valvojan tai kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja kollegion jäsenten välillä vaihdetut tiedot säilyisivät luottamuksellisina, valvontakollegioita olisi kannustettava käyttämään turvallisia viestintävälineitä.

(9)

Valvontakollegioiden tehokas ja tuloksellinen toiminta edellyttää, että kollegion jäsenet vaihtavat kaikki tiedot, jotka ne tarvitsevat arvioidakseen ja toteuttaakseen toimenpiteitä, joilla suojataan tallettajien ja sijoittajien etuja kollegion jäsenten jäsenvaltioissa sekä rahoitusvakautta unionissa. Näin ollen, jos konsolidointiryhmän valvoja katsoo, että tietty tieto ei ole kollegion jäsenen kannalta merkityksellinen, konsolidointiryhmän valvojan olisi perusteltava päätöksensä kuultuaan ensin kyseistä jäsentä ja esitettyään sille kaikki merkityksellisyyden arvioimiseen tarvittavat osatekijät.

(10)

Kun sisäisten mallien käyttöä koskevan luvan jatkuva tarkastelu paljastaa direktiivin 2013/36/EU 101 artiklan mukaisesti puutteita, on olennaista, että konsolidointiryhmän valvoja ja niitä ryhmään kuuluvia yhteisöjä valvovat kollegion jäsenet, joihin nämä puutteet vaikuttavat, tekevät yhteistyötä arvioidakseen puutteiden olennaisuuden ja päättääkseen asianmukaisista toimenpiteistä. Konsolidointiryhmän valvojan ja asianomaisten kollegion jäsenten olisi tehtävä yhdessä kaikki päätökset lisäpääomavaatimusten asettamisesta tai hyväksytyn mallin peruuttamisesta.

(11)

Jotta olisi helpompi tunnistaa varoittavat merkit, mahdolliset riskit ja haavoittuvuudet ryhmän riskinarvioinnin sisältävää kertomusta ja ryhmän maksuvalmiutta koskevan arvioinnin sisältävää kertomusta varten, on tärkeää, että konsolidointiryhmän valvoja ja kollegion muut jäsenet sopivat ennakolta tietyistä indikaattoreista, joita ne vaihtavat keskenään vähintään kerran vuodessa. Johdonmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi nämä indikaattorit olisi laskettava toimivaltaisten viranomaisten komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 (2) mukaisesti keräämien valvontatietojen perusteella.

(12)	Konsolidointiryhmän valvojan tai kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi johdettava kriisitilanteita koskevan kollegion kehyksen perustamis- ja päivittämismenettelyä sekä varmistettava, että kollegion jäsenillä on mahdollisuus kommentoida ehdotettua kehystä ja antaa siihen panoksensa.

(13)

Kriisitilanteessa olisi varmistettava, että konsolidointiryhmän valvojan ja kaikkien niitä ryhmään kuuluvia yhteisöjä valvovien kollegion jäsenten välillä, joihin kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa, käydään tehokasta ja tuloksellista yhteistyötä ja että kriisitilanteen arviointi, kriisitilanteen johdosta toteutettavat valvontatoimet sekä näiden valvontatoimien seuranta ja ajan tasalle saattaminen suoritetaan koordinoidusti siten, että konsolidointiryhmän valvoja ja kaikki niitä ryhmään kuuluvia yhteisöjä valvovat kollegion jäsenet, joihin kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa, osallistuvat tähän toimintaan asianmukaisesti. Lisäksi konsolidointiryhmän valvojan on tiedotettava kaikille kollegion jäsenille kriisitilanteen käsittelemiseksi tehtävien päätösten tai vaihdettavien tietojen pääkohdista.

(14)

Tämän asetuksen säännökset ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa, koska niissä käsitellään valvontakollegioiden operatiivista toimintaa. Jotta varmistettaisiin, että nämä säännökset, joiden pitäisi tulla voimaan samaan aikaan, ovat linjassa keskenään ja jotta asianomaisten velvoitteiden soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden olisi helpompi saada näistä säännöksistä kattava käsitys keskitetysti, on suotavaa, että kaikki direktiivin 2013/36/EU 51 artiklan 5 kohdassa ja 116 artiklan 5 kohdassa edellytetyt tekniset täytäntöönpanostandardit sisällytetään yhteen asetukseen.

(15)

Valtaosa valvontakollegioista perustetaan EU:ssa direktiivin 2013/36/EU 116 artiklan mukaisesti, minkä vuoksi vaikuttaisi tarkoituksenmukaisemmalta määrittää ensin direktiivin 2013/36/EU 116 artiklan mukaisten kollegioiden operatiivinen toiminta ja vasta sen jälkeen direktiivin 2013/36/EU 51 artiklan mukaisten kollegioiden operatiivinen toiminta, koska edellinen tapaus vaikuttaa enemmän yleistapaukselta ja jälkimmäinen erityistapaukselta.

(16)	Tämä asetus perustuu teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksiin, jotka Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan pankkiviranomainen, jäljempänä ’EPV’) on toimittanut komissiolle.

(17)

EPV on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia niistä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (3) 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa määritetään direktiivin 2013/36/EU 116 artiklan ja 51 artiklan 3 kohdan mukaisesti perustettujen valvontakollegioiden, jäljempänä ’kollegiot’, operatiivinen toiminta.

2 LUKU

DIREKTIIVIN 2013/36/EU 116 ARTIKLAN MUKAISESTI PERUSTETTUJEN KOLLEGIOIDEN OPERATIIVINEN TOIMINTA

1 JAKSO

Kollegioiden perustaminen ja toiminta

2 artikla

Laitosryhmän kuvauksen laatiminen ja päivittäminen

1. Konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 (4) 2 artiklan mukaisesti valmisteltu kuvausluonnos viranomaisille, jotka voidaan edellä mainitun delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 3 artiklan 1 kohdan nojalla hyväksyä kollegion jäseniksi, jäljempänä ’mahdolliset kollegion jäsenet’, sekä pyydettävä näitä esittämään näkemyksensä ja ilmoitettava asianmukainen määräaika näkemysten esittämiselle.

2. Kuvauksen viimeistelemiseksi konsolidointiryhmän valvojan on otettava huomioon kaikki mahdollisten kollegion jäsenten esittämät näkemykset ja varaumat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2013/36/EU 51 artiklan soveltamista.

3. Kun viimeistely on saatu päätökseen, konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava ryhmän kuvaus kaikille mahdollisille kollegion jäsenille.

4. Konsolidointiryhmän valvojan on päivitettävä kuvausta 1–3 kohdassa määriteltyä menettelyä noudattaen vähintään kerran vuodessa tai useammin, jos ryhmän rakenteessa tapahtuu huomattavia muutoksia.

5. Konsolidointiryhmän valvojan on käytettävä laitosryhmän kuvauksen laatimiseen ja päivittämiseen liitteessä I olevaa mallia.

3 artikla

Kollegion perustaminen

1. Konsolidointiryhmän valvojan on suoritettava seuraavat toimet kollegion perustamiseksi:

a)	konsolidointiryhmän valvojan on lähetettävä kutsut delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille;

konsolidointiryhmän valvojan on ilmoitettava tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti kutsun hyväksyneille kollegion jäsenille aikomuksestaan lähettää ei-merkittävän sivuliikkeen toimivaltaisille viranomaisille kutsu osallistua tarkkailijoina kollegioon delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

c)	konsolidointiryhmän valvojan on ilmoitettava tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti kutsun hyväksyneille kollegion jäsenille aikomuksestaan lähettää kolmannen maan valvontaviranomaiselle kutsu osallistua tarkkailijana kollegioon delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

d)	konsolidointiryhmän valvojan on ilmoitettava tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti kutsun hyväksyneille kollegion jäsenille aikomuksestaan lähettää mille tahansa delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle kutsu osallistua tarkkailijana kollegioon.

Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan b, c ja d alakohtaa ilmoitukseen on liitettävä konsolidointiryhmän valvojan ehdotus ehdoiksi, jotka koskevat tarkkailijoiden osallistumista kollegioon ja jotka on sisällytettävä kirjallisiin yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyihin delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 5 artiklan c alakohdan mukaisesti.

Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan c alakohtaa ilmoitukseen on liitettävä myös konsolidointiryhmän valvojan lausunto kolmannen maan valvontaviranomaiseen sovellettavien luottamuksellisuutta ja salassapitovelvollisuutta koskevien vaatimusten vastaavuuden arvioinnista.

Toisessa alakohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on vahvistettava asianmukainen määräaika, jonka kuluessa eri mieltä olevat kollegion jäsenet voivat esittää kirjallisesti kaikilta osin perustellun vastalauseensa mistä tahansa konsolidointiryhmän valvojan ehdotukseen tai lausuntoon liittyvästä näkökohdasta.

2. Jos kaikki kollegion jäsenet hyväksyvät ehdotuksen, mihin tulokseen konsolidointiryhmän valvojan on päädyttävä, jos vastalauseita ei ole esitetty määräaikaan mennessä, konsolidointiryhmän valvojan on lähetettävä 1 kohdan b, c tai d alakohdassa kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle kutsu osallistua kollegioon tarkkailijana. Kutsuun on liitettävä kollegion jäsenten sopimat ja kirjallisiin yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyihin sisällytetyt tarkkailijoiden osallistumista koskevat ehdot.

3. Viranomaiset, jotka saavat kutsun tulla jäseniksi tai tarkkailijoiksi, saavat tämän aseman hyväksyessään saamansa kutsun. Viranomaisten, jotka saavat kutsun tulla tarkkailijoiksi, on hyväksyttävä myös tarkkailijan osallistumista koskevat ehdot sellaisina kuin konsolidointiryhmän valvoja on ne ilmoittanut kyseisille viranomaisille.

4. Edellä 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitetut viranomaiset voivat pyytää, että niistä tulee tarkkailijoita kollegioon. Pyyntö on osoitettava konsolidointiryhmän valvojalle. Jos konsolidointiryhmän valvoja päättää kutsua kyseiset viranomaiset osallistumaan tarkkailijoina kollegioon, sen on tapauksen mukaan sovellettava 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitettuja menettelyjä.

4 artikla

Yhteystietoluettelojen laatiminen ja päivittäminen

1. Konsolidointiryhmän valvojan on liitteessä II olevaa mallia käyttäen ylläpidettävä täydellisiä yhteystietoja, kriisitilanteissa virka-ajan ulkopuolella käytettävät yhteystiedot mukaan luettuina, käyttääkseen niitä viestinnässään kollegion jäsenten ja tarkkailijoiden kanssa sekä annettava kyseiset tiedot näiden käyttöön. Yhteystietoluettelo ja kriisitilanteiden yhteystietoluettelo on liitettävä delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 5 artiklassa tarkoitettuihin kirjallisiin yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyihin.

2. Kollegion jäsenten on toimitettava yhteystietonsa konsolidointiryhmän valvojalle ja ilmoitettava sille kaikista näiden tietojen muutoksista ilman aiheetonta viivytystä.

3. Konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava yhteystietoluettelon sekä kriisitilanteiden yhteystietoluettelon päivitetyt versiot kollegion jäsenille.

5 artikla

Kirjallisten yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyjen tekeminen ja muuttaminen

1. Konsolidointiryhmän valvojan on laadittava kirjallisten yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyjen tekemistä koskeva ehdotuksensa direktiivin 2013/36/EU 115 artiklan ja delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 5 artiklan mukaisesti.

2. Konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava ehdotuksensa kollegion jäsenille, pyydettävä niitä esittämään näkemyksensä ja ilmoitettava asianmukainen määräaika näiden näkemysten esittämiselle.

3. Kirjallisten yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyjen viimeistelemiseksi konsolidointiryhmän valvojan on otettava huomioon kaikki kollegion jäsenten esittämät näkemykset ja varaumat sekä perusteltava tarvittaessa, miksi niitä ei ole sisällytetty järjestelyihin.

4. Kun viimeistely on saatu päätökseen, konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava kirjalliset yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyt kaikille kollegion jäsenille.

5. Kirjallisten yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyjen täytäntöönpanoa on tarvittaessa testattava simulaatioharjoitusten avulla tai muulla asianmukaisella tavalla, jos konsolidointiryhmän valvoja ja kollegion jäsenet katsovat sen tarpeelliseksi.

6. Konsolidointiryhmän valvojan ja kollegion jäsenten on harkittava tarvetta muuttaa kirjallisia yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyjä, jos joitakin niiden osatekijöitä muutetaan delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 5 artiklan nojalla.

Kirjallisia yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyjä on muutettava kaikkien kollegion jäsenistössä tapahtuneiden muutosten ottamiseksi huomioon.

Konsolidointiryhmän valvojan ja kollegion jäsenten on säännöllisin väliajoin, jotka vahvistetaan kirjallisissa yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyissä, tarkasteltava uudelleen niitä kyseisten järjestelyjen osatekijöitä, jotka koskevat kriisitilanteisiin valmistautumisessa ja kriisitilanteissa noudatettavaa kollegion kehystä.

7. Konsolidointiryhmän valvojan ja kollegion jäsenten on muutettava kirjallisia yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyjä 1–4 kohdassa kuvattua menettelyä noudattaen.

8. Konsolidointiryhmän valvojan on käytettävä kirjallisten yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyjen tekemiseen ja muuttamiseen liitteessä II olevaa mallia.

6 artikla

Kollegioiden kokouksiin ja toimintaan liittyvät operatiiviset näkökohdat

1. Kollegioiden on pidettävä vähintään yksi fyysinen kokous vuodessa. Otettuaan huomioon ryhmän erityispiirteet konsolidointiryhmän valvoja voi kuitenkin päättää kaikkien kollegion jäsenten suostumuksella, että fyysisiä kokouksia pidetään muunlaisin väliajoin.

2. Konsolidointiryhmän valvojan on vahvistettava selkeästi kollegion kokousten tavoitteet. Konsolidointiryhmän valvojan on varmistettava, että nämä tavoitteet otetaan huomioon kokousten esityslistassa, ja pyydettävä kaikkia kollegion jäseniä ehdottamaan esityslistaan lisäkohtia. Konsolidointiryhmän valvojan on otettava huomioon kaikki kollegion jäsenten esityslistaan ehdottamat kohdat sekä pyydettäessä perusteltava niiden jättäminen pois esityslistasta.

3. Konsolidointiryhmän valvojan ja kollegion jäsenten, jotka osallistuvat tiettyyn kollegion toimintaan tai kokoukseen, on vaihdettava asiakirjoja ja valmisteluasiakirjoihin laadittuja osuuksiaan hyvissä ajoin, jotta kaikki kollegion kokouksen osanottajat voivat osallistua aktiivisesti keskusteluihin.

2 JAKSO

Valvontatoimien suunnittelu ja koordinointi toiminnan jatkuvuutta koskevissa tilanteissa

7 artikla

Konsolidointiryhmän valvojan, kollegion jäsenten ja tarkkailijoiden välisen tietojenvaihdon yleinen kehys

1. Saatuaan kollegion jäseneltä delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava ne

a)	muille kollegion jäsenille;

b)	tarkkailijoille, joille tiedot on konsolidointiryhmän valvojan mukaan asianmukaista toimittaa, tarkkailijoiden kollegioon osallistumista koskevien ehtojen mukaisesti.

2. Jos konsolidointiryhmän valvoja katsoo, että jokin 1 kohdassa tarkoitettu tieto ei ole kollegion tietyn jäsenen kannalta merkityksellinen, sen on neuvoteltava ensin kyseisen jäsenen kanssa ja toimitettava sille tiedon keskeiset kohdat, jotta kyseinen jäsen voi arvioida tiedon todellisen merkityksen.

3. Jos kollegion organisaatiossa on eri alarakenteita, konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava ajoissa kaikille kollegion jäsenille täydelliset tiedot eri alarakenteissa toteutetuista toimista tai suoritetuista toimenpiteistä.

4. Konsolidointiryhmän valvojan ja kollegion jäsenten on sovittava tietojenvaihtotavasta ja mainittava tämä sopimus delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 5 artiklassa tarkoitetuissa kirjallisissa yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyissä.

8 artikla

Sisäisten menetelmien käyttöä koskevan luvan jatkuva tarkastelu

1. Jos jokin jäsenvaltiossa toimiluvan saaneista laitoksista, EU:ssa emoyrityksenä toimiva laitos mukaan luettuna, ei täytä enää asetuksen (EU) N:o 575/2013 143 artiklan 1 kohdan, 151 artiklan 4 tai 9 kohdan, 283 artiklan, 312 artiklan 2 kohdan tai 363 artiklan mukaisia sisäisen menetelmän soveltamisvaatimuksia tai jos jokin delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu asianomainen kollegion jäsen on direktiivin 2013/36/EU 101 artiklan mukaisesti todennut puutteita, konsolidointiryhmän valvojan ja tämän kollegion jäsenen on toisiaan kuullen tehtävä yhteistyötä sopiakseen yhdessä menetelmän käyttöä koskevan luvan peruuttamisesta, lisäpääomavaatimusten asettamisesta tai sisäisen mallin käytön rajoittamisesta mainitun delegoidun asetuksen 11 artiklan 2 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

2. Konsolidointiryhmän valvojan ja niitä yhteisöjä valvovien asianomaisten kollegion jäsenten, jotka käyttävät hyväksyttyä mallia ja joihin 1 kohdan mukaisesti todetut puutteet vaikuttavat, on tehtävä yhdessä päätös hyväksytyn mallin peruuttamisesta. Konsolidointiryhmän valvojan ja kyseisten kollegion jäsenten välisessä yhteistyössä on noudatettava komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/100 (5) säännöksissä vahvistettua menettelyä.

3. Lisäpääomavaatimusten asettamiseen johtava päätös on tehtävä yhteistä pääomapäätöstä koskevalla menettelyllä direktiivin 2013/36/EU 113 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

4. Konsolidointiryhmän valvojan on ilmoitettava 1 kohdan nojalla tehdyistä päätöksistä kaikille muille kollegion jäsenille, jos se katsoo, että tällaiset tiedot todennäköisesti vaikuttavat kollegion muuhun toimintaan tai ovat muiden kollegion jäsenten tehtävien hoitamisen kannalta olennaisia.

9 artikla

Sisäisten mallien ei-olennaisten laajennusten tai muutosten ilmoittaminen

1. Konsolidointiryhmän valvojan on ilmoitettava viipymättä delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille asianomaisille kollegion jäsenille ei-olennaisista laajennuksista tai muutoksista, jotka vaikuttavat johonkin niistä laitoksista, jotka ovat saaneet jäsenvaltiossa toimiluvan, EU:ssa emoyrityksenä toimiva yritys mukaan luettuna.

2. Delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun asianomaisen kollegion jäsenen on ilmoitettava konsolidointiryhmän valvojalle kaikista ei-olennaisista laajennuksista tai muutoksista, jotka vaikuttavat johonkin kyseisen asianomaisen kollegion jäsenen valvonnan alaiseen laitokseen.

3. Jos delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua asianomaista kollegion jäsentä epäilyttää laajennuksen tai muutoksen luokittelu ei-olennaiseksi, sen on ilmoitettava epäilyistään konsolidointiryhmän valvojalle, jonka on jaettava kyseiset tiedot muille edellä mainitun delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille asianomaisille kollegion jäsenille.

Jos konsolidointiryhmän valvojaa epäilyttää laajennuksen tai muutoksen luokittelu ei-olennaiseksi, sen on ilmoitettava epäilyistään kaikille delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille asianomaisille kollegion jäsenille.

Konsolidointiryhmän valvojan ja delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen asianomaisten kollegion jäsenten on keskusteltava näiden epäilyjen yksityiskohdista päästäkseen yhteisymmärrykseen laajennuksen tai muutoksen olennaisuudesta.

4. Jos konsolidointiryhmän valvoja ja delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut asianomaiset kollegion jäsenet katsovat, että asianomainen laitos on virheellisesti luokitellut sisäisen mallin laajennukset tai muutokset ei-olennaisiksi, niiden on viipymättä ilmoitettava asiasta kyseiselle laitokselle.

10 artikla

Varoittavia merkkejä, mahdollisia riskejä ja haavoittuvuuksia koskevien tietojen vaihto

1. Konsolidointiryhmän valvojan ja kollegion jäsenten, jotka osallistuvat direktiivin 2013/36/EU 113 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun, ryhmän riskinarvioinnin sisältävän kertomuksen laadintaan tai kyseisen direktiivin 113 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun, ryhmän maksuvalmiutta koskevan arvioinnin sisältävän kertomuksen laadintaan yhteisten päätösten aikaan saamiseksi laitoskohtaisista vakavaraisuusvaatimuksista mainitun artiklan mukaisesti, on sovittava indikaattoreista, joiden avulla tunnistetaan delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 12 artiklassa tarkoitetut varoittavat merkit, mahdolliset riskit ja haavoittuvuudet.

Nämä indikaattorit lasketaan niiden tietojen perusteella, jotka toimivaltaiset viranomaiset keräävät valvottavilta laitoksilta täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 mukaisesti.

Sovitut indikaattorit on vahvistettava kirjallisissa yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyissä delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2. Kunkin 1 kohdassa tarkoitetun kollegion jäsenen on tarvittaessa ilmoitettava konsolidointiryhmän valvojalle valvontansa alaisia laitoksia koskevat sovittujen indikaattoreiden arvot.

3. Konsolidointiryhmän valvojan on jaettava 2 kohdassa tarkoitetut arvot sekä niiden indikaattoreiden arvot, joista on sovittu EU:ssa emoyrityksenä toimivan yrityksen osalta sekä konsolidoidulla tasolla, kullekin 1 kohdassa tarkoitetulle kollegion jäsenelle.

4. Konsolidointiryhmän valvojan ja 1 kohdassa tarkoitettujen kollegion jäsenten on vaihdettava sovittujen indikaattoreiden arvot keskenään vähintään kerran vuodessa tai useammin, jos nämä toimivaltaiset viranomaiset niin sopivat.

11 artikla

Kollegiomuotoisen valvontatarkkailuohjelman laatiminen ja päivittäminen

1. Kun direktiivin 2013/36/EU 113 artiklan mukaiset laitoskohtaisia vakavaraisuusvaatimuksia koskevat yhteiset päätökset on tehty, kollegion jäsenten on toimitettava osuutensa konsolidointiryhmän valvojalle direktiivin 2013/36/EU 116 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun kollegiomuotoisen valvontatarkkailuohjelman laatimiseksi delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 16 artiklan mukaisesti.

2. Saatuaan kollegion jäsenten osuudet konsolidointiryhmän valvojan on valmisteltava kollegiomuotoisen valvontatarkkailuohjelman luonnos.

3. Konsolidointiryhmän valvojan on jaettava kollegiomuotoisen valvontatarkkailuohjelman luonnos kollegion jäsenille, pyydettävä niitä esittämään näkemyksensä yhteistyöaloista ja ilmoitettava asianmukainen määräaika näiden näkemysten esittämiselle.

4. Kollegiomuotoisen valvontatarkkailuohjelman viimeistelemiseksi konsolidointiryhmän valvojan on otettava huomioon kaikki kollegion jäsenten esittämät näkemykset ja varaumat sekä perusteltava tarvittaessa, miksi niitä ei ole sisällytetty valvontatarkkailuohjelmaan.

5. Kun viimeistely on saatu päätökseen, konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava kollegiomuotoinen valvontatarkkailuohjelma kollegion jäsenille.

6. Kollegiomuotoinen valvontatarkkailuohjelma on päivitettävä vähintään kerran vuodessa tai useammin, jos se katsotaan tarpeelliseksi direktiivin 2013/36/EU 97 artiklan mukaisen vakavaraisuuden arviointiprosessin perusteella tai kyseisen direktiivin 113 artiklan mukaisten laitoskohtaisia vakavaraisuusvaatimuksia koskevien yhteisten päätösten perusteella.

7. Konsolidointiryhmän valvojan on päivitettävä kollegiomuotoinen valvontatarkkailuohjelma 1–5 kohdassa määriteltyä menettelyä noudattaen.

3 JAKSO

Valvontatoimien suunnittelu ja koordinointi kriisitilanteisiin valmistautumisessa ja kriisitilanteissa

12 artikla

Kriisitilanteita koskevan kollegion kehyksen laatiminen ja päivittäminen

1. Konsolidointiryhmän valvojan on valmisteltava ehdotuksensa kriisitilanteita koskevan kollegion kehyksen laatimiseksi delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 17 artiklan mukaisesti.

3. Konsolidointiryhmän valvojan on otettava huomioon kaikki kollegion jäsenten esityslistaan ehdottamat näkemykset ja varaumat sekä perusteltava tarvittaessa, miksi niitä ei ole sisällytetty kehykseen.

4. Konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava kriisitilanteita koskevan kollegion kehyksen lopullinen versio kollegion jäsenille.

5. Konsolidointiryhmän valvojan ja kollegion jäsenten on harkittava ainakin kerran vuodessa tarvetta päivittää kriisitilanteita koskeva kollegion kehys.

6. Konsolidointiryhmän valvojan ja kollegion jäsenten on päivitettävä kriisitilanteita koskeva kollegion kehys 1–4 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

13 artikla

Tietojenvaihto kriisitilanteessa

1. Jos konsolidointiryhmän valvojan tietoon tulee kriisitilanne, joka vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa jäsenvaltiossa toimiluvan saaneeseen laitokseen tai jäsenvaltioon sijoittautuneeseen ryhmän sivuliikkeeseen, konsolidointiryhmän valvojan on ilman aiheetonta viivytystä varoitettava EPV:tä sekä sitä laitosta tai sivuliikettä valvovaa kollegion jäsentä, johon kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa.

2. Jos kollegion jäsenen tietoon tulee kriisitilanne, joka vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa jäsenvaltiossa toimiluvan saaneeseen laitokseen tai jäsenvaltioon sijoittautuneeseen ryhmän sivuliikkeeseen, kollegion jäsenen on ilman aiheetonta viivytystä varoitettava konsolidointiryhmän valvojaa.

3. Konsolidointiryhmän valvojan on varmistettava, että kaikki muut kollegion jäsenet saavat riittävästi tietoa seuraavien seikkojen tärkeimmistä osatekijöistä:

a)	14 artiklassa tarkoitettu kriisitilanteen koordinoitu valvonta-arviointi;

b)	15 artiklassa tarkoitetut koordinoidut valvontatoimet, mukaan luettuina toteutetut tai suunnitellut toimet, sekä 16 tarkoitettu näiden toimien seuranta;

tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU (6) 27, 28 ja 29 artiklan mukaisesti toteutettavat varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteet ottaen huomioon tarve sovittaa nämä toimenpiteet yhteen kyseisen direktiivin 30 artiklan mukaisesti tai määritellä kriisinratkaisun edellytykset kyseisen direktiivin 32 artiklan mukaisesti.

4. Jos 15 artiklassa tarkoitetut kriisitilanteen koordinoidut valvontatoimet ovat todennäköisesti tehokkaampia, kun niihin otetaan mukaan konsernitason kriisinratkaisuviranomainen, tytäryritysten kriisinratkaisuviranomaiset tai kriisinratkaisuviranomaiset, joiden lainkäyttöalueilla sijaitsee merkittäviä sivuliikkeitä, sekä keskuspankit, toimivaltaiset ministeriöt ja talletusten vakuusjärjestelmät, konsolidointiryhmän valvojan on harkittava näiden viranomaisten mukaanottoa.

5. Jos kriisitilanne rajoittuu ryhmään kuuluvaan tiettyyn yhteisöön, tilanteen hoitaa kyseisen yhteisön valvonnasta vastaava kollegion jäsen yhteistyössä konsolidointiryhmän valvojan kanssa.

14 artikla

Kriisitilanteen valvonta-arvioinnin koordinointi

1. Sovellettaessa delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 19 artiklaa konsolidointiryhmän valvojan on koordinoitava kriisitilanteen koordinoitua valvonta-arviointia koskevan luonnoksen laatimista oman arviointinsa sekä niitä ryhmään kuuluvia yhteisöjä valvovien kollegion jäsenten arviointien perusteella, joihin kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa.

2. Kriisitilanteen koordinoitua valvonta-arviointia koskevan luonnoksen on käsitettävä vaikutusten kohteina olevat tai todennäköisesti olevat ryhmään kuuluvat yhteisöt. Konsolidointiryhmän valvojan on otettava asianmukaisesti huomioon näiden ryhmään kuuluvien yhteisöjen valvonnasta vastaavien kollegion jäsenten näkemykset ja arvioinnit.

3. Jos kriisitilanne rajoittuu ryhmään kuuluvaan tiettyyn yhteisöön, kyseisen yhteisön valvonnasta vastaavan kollegion jäsenen on yhteistyössä konsolidointiryhmän valvojan kanssa suoritettava kriisitilanteen valvonta-arviointi.

15 artikla

Kriisitilanteen valvontatoimien koordinointi

1. Sovellettaessa delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 20 artiklaa konsolidointiryhmän valvojan on johdettava kriisitilanteen koordinoitujen valvontatoimien kehittämistä ryhmän sekä siihen kuuluvien, vaikutusten kohteina olevien tai todennäköisesti olevien yhteisöjen osalta. Konsolidointiryhmän valvojan on otettava asianmukaisesti huomioon näiden ryhmään kuuluvien yhteisöjen valvonnasta vastaavien kollegion jäsenten näkemykset ja arvioinnit.

2. Jos kriisitilanne rajoittuu ryhmään kuuluvaan tiettyyn yhteisöön, kyseisen yhteisön valvonnasta vastaavan kollegion jäsenen on yhteistyössä konsolidointiryhmän valvojan kanssa kehitettävä kriisitilanteen koordinoidut valvontatoimet.

3. Konsolidointiryhmän valvojan ja kollegion jäsenten on suoritettava 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tehtävät ilman aiheetonta viivytystä.

4. Edellä 14 artiklassa tarkoitettu kriisitilanteen koordinoitu valvonta-arviointi ja kyseisen kriisitilanteen koordinoidut valvontatoimet voidaan kehittää rinnakkain.

16 artikla

Kriisitilanteen valvontatoimien koordinointi

1. Sovellettaessa delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 21 artiklaa konsolidointiryhmän valvojan on johdettava 15 artiklassa tarkoitettujen kriisitilanteen koordinoitujen valvontatoimien kehittämistä ryhmän sekä siihen kuuluvien, vaikutusten kohteina olevien tai todennäköisesti olevien yhteisöjen osalta.

2. Niiden ryhmään kuuluvien yhteisöjen valvonnasta vastaavien kollegion jäsenten, joihin kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa, on tarvittaessa tiedotettava konsolidointiryhmän valvojalle kriisitilanteen kehittymisestä ja omiin ryhmään kuuluviin yhteisöihinsä liittyvien sovittujen toimien täytäntöönpanosta.

3. Konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava kriisitilanteen koordinoitujen valvontatoimien kaikki päivitykset kollegion jäsenille, EPV mukaan luettuna, ja päivitysten on käsitettävä kyseinen ryhmä ja siihen kuuluvat yhteisöt, jotka ovat tai todennäköisesti ovat vaikutusten kohteina.

4. Konsolidointiryhmän valvojan ja niiden ryhmään kuuluvien yhteisöjen valvonnasta vastaavien kollegion jäsenten, joihin kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa, on harkittava koordinoitujen valvontatoimien päivittämistarvetta ottaen huomioon tiedot, jotka ne ovat toimittaneet toisilleen seuratessaan kyseisten valvontatoimien täytäntöönpanoa.

5. Edellä 1–4 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia on sovellettava ilman aiheetonta viivytystä.

3 LUKU

DIREKTIIVIN 2013/36/EU 51 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI PERUSTETTUJEN KOLLEGIOIDEN OPERATIIVINEN TOIMINTA

1 JAKSO

Kollegioiden perustaminen ja toiminta

17 artikla

Laitoksen kuvauksen laatiminen ja päivittäminen, kollegion perustaminen, yhteystietoluettelojen laatiminen ja päivittäminen sekä kirjallisten yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyjen tekeminen ja muuttaminen

Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on direktiivin 2013/36/EU 51 artiklan 3 kohdan mukaisesti muodostettujen kollegioiden osalta laadittava laitoksen kuvaus ja päivitettävä sitä, perustettava kollegio, laadittava yhteystietoluettelot ja päivitettävä niitä sekä tehtävä kirjalliset yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyt ja muutettava niitä 2–5 artiklan mukaisesti siinä määrin kuin se on tarkoituksenmukaista.

18 artikla

Kollegioiden kokouksiin ja toimintaan liittyvät operatiiviset näkökohdat

1. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on aloitettava kollegion jäsenten kanssa säännöllinen yhteistyö, jota voidaan tehdä kokousten tai muiden toimien muodossa.

2. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tiedotettava kollegion kokousten ja toimien järjestämisestä kollegion jäsenille, EPV mukaan luettuna.

3. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on vahvistettava selkeästi kollegion kokousten tavoitteet. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että nämä tavoitteet otetaan kokousten esityslistassa huomioon, ja pyydettävä kaikkia kollegion jäseniä ehdottamaan esityslistaan lisäkohtia. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon kaikki kollegion jäsenten esityslistaan ehdottamat kohdat sekä pyydettäessä perusteltava niiden jättäminen pois esityslistasta.

4. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja kollegion jäsenten, jotka osallistuvat kollegion tiettyyn toimintaan tai kokoukseen, on jaettava asiakirjat ja valmisteluasiakirjoihin laaditut osuudet hyvissä ajoin, jotta kaikki kollegion kokouksen osanottajat voivat osallistua aktiivisesti keskusteluihin.

2 JAKSO

Valvontatoimien suunnittelu ja koordinointi toiminnan jatkuvuutta koskevissa tilanteissa

19 artikla

Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, kollegion jäsenten ja tarkkailijoiden välisen tietojenvaihdon yleinen kehys

1. Sovellettaessa delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 28 artiklan 3 kohtaa kollegion jäsenten on toimitettava tiedot kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

2. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava 1 kohdassa tarkoitetut tiedot

a)	kollegion jäsenille;

b)	tarkkailijoille, joille tiedot on kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten mukaan asianmukaista toimittaa, tarkkailijoiden kollegioon osallistumista koskevien ehtojen mukaisesti.

3. Jos kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että jokin 1 kohdassa tarkoitettu tieto ei ole kollegion tietyn jäsenen kannalta merkityksellinen, sen on neuvoteltava ensin kyseisen jäsenen kanssa ja toimitettava sille tiedon keskeiset kohdat, jotta tämä jäsen voi arvioida sen todellisen merkityksen.

4. Jos kollegion organisaatiossa on eri alarakenteita, kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava viipymättä kaikille kollegion jäsenille täydelliset tiedot eri alarakenteissa toteutettavista toimista tai suoritettavista toimenpiteistä.

5. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja kollegion jäsenten on sovittava tietojenvaihtotavasta ja mainittava tämä sopimus delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 5 artiklassa tarkoitetuissa kirjallisissa yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyissä.

20 artikla

Kollegiomuotoisen valvontatarkkailuohjelman laatiminen ja päivittäminen

1. Direktiivin 2013/36/EU 99 artiklassa tarkoitetun kollegiomuotoisen valvontatarkkailuohjelman perustamiseksi delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 31 artiklan mukaisesti kollegion jäsenten on toimitettava osuutensa kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

2. Saatuaan kollegion jäsenten osuudet kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on valmisteltava kollegiomuotoisen valvontatarkkailuohjelman luonnos.

3. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on jaettava kollegiomuotoisen valvontatarkkailuohjelman luonnos kollegion jäsenille, pyydettävä niitä esittämään näkemyksensä yhteistyöaloista ja ilmoitettava asianmukainen määräaika näiden näkemysten esittämiselle.

4. Kollegiomuotoisen valvontatarkkailuohjelman viimeistelemiseksi kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon kaikki kollegion jäsenten esittämät näkemykset ja varaumat sekä perusteltava tarvittaessa, miksi niitä ei ole sisällytetty valvontatarkkailuohjelmaan.

5. Kun viimeistely on saatu päätökseen, kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava kollegiomuotoinen valvontatarkkailuohjelma kollegion jäsenille.

7. Konsolidointiryhmän valvojan on päivitettävä kollegiomuotoinen valvontatarkkailuohjelma 1–5 kohdassa määriteltyä menettelyä noudattaen.

3 JAKSO

Valvontatoimien suunnittelu ja koordinointi kriisitilanteisiin valmistautumisessa ja kriisitilanteissa sekä loppusäännökset

21 artikla

Kriisitilanteita koskevan kollegion kehyksen laatiminen ja päivittäminen

1. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on valmisteltava ehdotus kriisitilanteita koskevan kollegion kehyksen laatimiseksi delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 32 artiklan mukaisesti.

2. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava ehdotuksensa kollegion jäsenille, pyydettävä niitä esittämään näkemyksensä ja ilmoitettava asianmukainen määräaika näiden näkemysten esittämiselle.

3. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon kaikki kollegion jäsenten esittämät näkemykset ja varaumat sekä perusteltava tarvittaessa, miksi niitä ei ole sisällytetty kehykseen.

4. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava kriisitilanteita koskevan kollegion kehyksen lopullinen versio kollegion jäsenille.

5. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja kollegion jäsenten on harkittava ainakin kerran vuodessa tarvetta päivittää kriisitilanteita koskeva kollegion kehys.

6. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja kollegion jäsenten on päivitettävä kriisitilanteita koskeva kollegion kehys 1–4 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

22 artikla

Tietojenvaihto kriisitilanteessa

1. Jos kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tietoon tulee kriisitilanne, joka vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa laitokseen, niiden on ilman aiheetonta viivytystä varoitettava EPV:tä ja kollegion jäseniä.

2. Jos kollegion jäsenen tietoon tulee kriisitilanne, joka vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa sen lainkäyttöalueella olevaan sivuliikkeeseen, sen on ilman aiheetonta viivytystä varoitettava kotijäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia.

23 artikla

Kriisitilanteen valvonta-arvioinnin koordinointi

Sovellettaessa delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 34 artiklaa kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava kriisitilanteen valvonta-arviointi niitä sivuliikkeitä valvoville kollegion jäsenille, joihin kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa.

24 artikla

Kriisitilanteen valvontatoimien yhteensovittaminen ja seuranta

1. Sovellettaessa delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 35 artiklaa kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on kehitettävä kriisitilanteen koordinoidut valvontatoimet. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on otettava asianmukaisesti huomioon niitä sivuliikkeitä valvovien kollegion jäsenten näkemykset, joihin kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa.

2. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tarvittaessa koordinoitava kaikkien kriisitilanteen valvontatoimissa vahvistettujen toimien täytäntöönpanon seurantaa.

3. Kollegion jäsenten on tiedotettava kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille kriisitilanteen kehittymisestä sekä kaikkien sellaisten sovittujen toimien täytäntöönpanosta, jotka liittyvät niiden lainkäyttöalueella oleviin sivuliikkeisiin.

4. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava kriisitilanteen valvontatoimien kaikki päivitykset kollegion jäsenille, EPV mukaan luettuna.

5. Edellä 23 artiklassa tarkoitettu kriisitilanteen valvonta-arviointi ja kyseisen kriisitilanteen valvontatoimet voidaan kehittää rinnakkain.

25 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä lokakuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338.

(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 680/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisista laitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää raportointia koskevista teknisistä täytäntöönpanostandardeista (EUVL L 191, 28.6.2014, s. 1).

(4) Komission delegoitu asetus (EU) 2016/98, annettu 16 päivänä lokakuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU täydentämisestä valvontakollegioiden toiminnan yleiset edellytykset täsmentävillä teknisillä sääntelystandardeilla (Katso tämän virallisen lehden sivu 2).

(5) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/100, annettu 16 päivänä lokakuuta 2015, tiettyjä vakavaraisuuslaskentaan liittyviä lupia koskevaan hakemukseen sovellettavaa yhteistä päätöstä koskevaa menettelyä koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista (Katso tämän virallisen lehden sivu 45).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190).

LIITE I

Kuvauslomake

EU:ssa emoyrityksenä toimiva laitos/EU:ssa emoyrityksenä toimiva rahoitusalan holdingyhti/EU:ssa emoyrityksenä toimiva rahoitusalan sekaholdingyhtiö/laitos
Varojen ja taseen ulkopuolisten erien kokonaismäärä (miljoonina euroina)
Onko määritetty maailmanlaajuiseksi järjestelmän kannalta merkittäväksi laitokseksi (G-SII) tai muuksi järjestelmän kannalta merkittäväksi laitokseksi (O-SII)?
Onko myönnetty vapautus asetuksen (EU) N:o 575/2013 7 tai 10 artiklan nojalla (vapautukset pääomavaatimuksista)? (K/E)
Onko myönnetty vapautus asetuksen (EU) N:o 575/2013 8 tai 10 artiklan nojalla (vapautukset maksuvalmiusvaatimuksista)? (K/E)

Jäsenvaltiossa toimiluvan saaneet laitokset/Jäsenvaltiossa toimiluvan saaneet finanssialan yhteisöt

Onko laitos/finanssialan yhteisö ryhmän kannalta merkittävä?

(K/E)

Onko laitos/finanssialan yhteisö sen jäsenvaltion kannalta merkittävä, jossa se on saanut toimiluvan?

(K/E)

Laitoksen/finanssialan yhteisön varojen ja taseen kopuolisten erien ulkokonaismäärä (miljoonina euroina)

Tapauksen mukaan perusteet, joilla määritetään merkitys jäsenvaltion kannalta

Tapauksen mukaan perusteet, joilla määritetään merkitys ryhmän kannalta

Onko myönnetty vapautus asetuksen (EU) N:o 575/2013 7 tai 10 artiklan nojalla

(vapautukset pääomavaatimuksista)?

(K/E)

Toimivaltainen viranomainen/Muu viranomainen

Jäsenvaltio

Laitos/Finanssialan yhteisö

Oikeushenkilötunnus, jos sellainen on (väliaikaiset oikeushenkilötunnukset tai maailmanlaajuisten oikeushenkilötunnusten järjestelmä)

Onko laitos/finanssialan yhteisö määritetty O-SII:ksi?

Laitoksen/finanssialan yhteisön välitön emoyritys

Oikeushenkilötunnus, jos sellainen on (väliaikaiset oikeushenkilötunnukset tai maailmanlaajuisten oikeushenkilötunnusten järjestelmä)

Onko välitön emoyritys määritetty O-SII:ksi?

Kriisinratkaisukollegio

Jäsen- ja tarkkailijamaat:

Jäsen- ja tarkkailijaviranomaiset:

Kriisinhallintaryhmä

Jäsenvaltiot:

Jäsenviranomaiset:

		Konsolidointiryhmän valvojan tai kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimi:
		Konsolidointiryhmän valvojan tai kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen osoite:
		Konsolidointiryhmän valvojan tai kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen yhteyshenkilö (nimi, sähköpostiosoite, puhelinnumero):

Onko myönnetty vapautus asetuksen (EU) N:o 575/2013 8 tai 10 artiklan nojalla (vapautukset maksuvalmiusvaatimuksista)? (K/E)	Onko asianomainen viranomainen kollegion jäsen tai tarkkailija? Antakaa tarkat tiedot, jos on ja kuuluu erityiseen kollegion alarakenteeseen.	Jäsenvaltioon sijoittautuneet sivuliikkeet						Onko sivuliike ryhmän kannalta merkittävä? (K/E)	Tapauksen mukaan perusteet, joilla merkitys määritetään	Onko sivuliike direktiivin 2013/36/EU 51 artiklan mukaisesti jäsenvaltion kannalta merkittävä? (K/E)	Onko asianomainen viranomainen kollegion jäsen tai tarkkailija? Antakaa tarkat tiedot, jos on ja kuuluu erityiseen kollegion alarakenteeseen.
		Toimivaltainen viranomainen/Muu viranomainen	Jäsenvaltio	Sivuliike	Laitos, johon sivuliike kuuluu	Sen laitoksen oikeushenkilötunnus, johon sivuliike kuuluu, jos tunnus on olemassa (väliaikaiset oikeushenkilötunnukset tai maailmanlaajuisten oikeushenkilötunnusten järjestelmä)	Onko laitos, johon sivuliike kuuluu, määritetty O-SII:ksi? (K/E)	Onko sivuliike ryhmän kannalta merkittävä? (K/E)	Tapauksen mukaan perusteet, joilla merkitys määritetään

Kolmannessa maassa toimiluvan saaneet laitokset ja kolmanteen maahan sijoittautuneet sivuliikkeet						Onko laitos/sivuliike ryhmän kannalta merkittävä? (K/E)	Tapauksen mukaan perusteet, joilla merkitys määritetään	Ovatko kaikki kollegion jäsenet arvioineet kolmannen maan valvontaviranomaiseen sovellettavat luottamuksellisuutta ja salassapitovelvollisuutta koskevat vaatimukset vastaaviksi? (K/E)	Onko kolmannen maan valvontaviranomainen kollegion tarkkailija? Antakaa tarkat tiedot, jos on ja kuuluu erityiseen kollegion alarakenteeseen.
Kolmannen maan valvontaviranomainen	Kolmas maa	Laitos/sivuliike	Oikeushenkilötunnus, jos sellainen on (väliaikaiset oikeushenkilötunnukset tai maailmanlaajuisten oikeushenkilötunnusten järjestelmä)	Laitoksen välitön emoyritys	Välittömän emoyrityksen oikeushenkilötunnus, jos sellainen on (väliaikaiset oikeushenkilötunnukset tai maailmanlaajuisten oikeushenkilötunnusten järjestelmä)	Onko laitos/sivuliike ryhmän kannalta merkittävä? (K/E)	Tapauksen mukaan perusteet, joilla merkitys määritetään












Onko olemassa toinen, Euroopan ulkopuolinen kollegiorakenne? (K/E) (jos kyllä, ilmoittakaa kollegion ja vastaanottavan jäsenvaltion valvontaviranomaisen nimi):	Jäsenvaltiot:	Jäsenviranomaiset:
Kollegion nimi

LIITE II

<XY> Ryhmää / <A> Laitosta varten

perustetun valvontakollegion kirjallisten yhteensovittamis- ja yhteistyöjärjestelyjen malli

28.1.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/45

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/100,

annettu 16 päivänä lokakuuta 2015,

tiettyjä vakavaraisuuslaskentaan liittyviä lupia koskevaan hakemukseen sovellettavaa yhteistä päätöstä koskevaa menettelyä koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (1) ja erityisesti sen 20 artiklan 8 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Arvioidessaan tiettyjä vakavaraisuuslaskentaan liittyviä lupia koskevan hakemuksen täydellisyyttä ennen asetuksen (EU) N:o 575/2013 20 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen lupien myöntämis- tai epäämispäätöksen tekemistä konsolidointiryhmän valvojan ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä keskenään oikea-aikaista ja tehokasta yhteistyötä ja päästävä yhteisymmärrykseen siitä, onko vastaanotettu hakemus täydellinen, tai siitä, miltä osin hakemuksen katsotaan olevan puutteellinen.

(2)

Konsolidointiryhmän valvojan olisi vahvistettava hakijalle ja asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille päivä, jona täydellinen hakemus on vastaanotettu, jotta yhteisen päätöksen aikaansaamiseen tarkoitetun kuuden kuukauden määräajan tarkka alkamispäivä olisi selkeästi tiedossa ja jotta minimoitaisiin tätä alkamisajankohtaa koskevien mahdollisten kiistojen riskit.

(3)

Hakemuksen täydellisyyden arviointi olisi suoritettava niiden seikkojen perusteella, jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat velvollisia arvioimaan päättäessään, voidaanko haettu lupa myöntää. Toimivaltaisten viranomaisten suorittaman arvioinnin ja esitettyjen hakemusten tietosisältöä koskevien vaatimusten välinen yhteys on olennainen hakemusten laatua parantava tekijä, jonka avulla varmistetaan yhdenmukaisuus sekä hakemusten sisällön osalta että täydellisyyden arvioinnin osalta eri valvontakollegioiden välillä.

(4)

Sen varmistamiseksi, että yhteisen päätöksen tekomenettelyä sovelletaan yhdenmukaisesti, on tärkeää, että menettelyn jokainen vaihe määritellään selkeästi. Selkeästi määritetty menettely helpottaa oikea-aikaista tietojenvaihtoa, mahdollistaa valvontaresurssien oikeasuhteisen kohdentamisen ja tehokkaan hallinnan, edistää yhteisymmärrystä, kehittää valvontaviranomaisten välisiä luottamuksellisia suhteita ja tehostaa valvontaa.

(5)

Hakemuksen täydellisyyden arviointi ei saisi ulottua kattamaan hakemuksen arviointia, jonka toimivaltaiset viranomaiset suorittavat määrittäessään kantaansa luvan myöntämiseen. Yhteistä päätöstä koskevan menettelyn kullekin vaiheelle osoitettavan ajan olisi näin ollen oltava oikeassa suhteessa kyseisen vaiheen monimutkaisuuteen ja laajuuteen, ja olisi otettava huomioon, että määräaikaa, jonka kuluessa yhteinen päätös on saatava aikaan, ei voida jatkaa tai keskeyttää.

(6)

Konsolidointiryhmän valvojan pitäisi pystyä arvioimaan, otetaanko lupahakemuksen kohteena olevassa mallissa huomioon unionin ulkopuolisilla lainkäyttöalueilla olevat vastuut ja miten ne otetaan huomioon. Tässä yhteydessä olisi edistettävä vuorovaikutusta toimivaltaisten viranomaisten ja kolmansien maiden valvontaviranomaisten välillä, jotta toimivaltaiset viranomaiset voisivat laatia täydellisen arvioinnin mallin toimivuudesta.

(7)	On olennaista, että yhteistä päätöstä koskeva menettely suunnitellaan ajoissa ja realistisesti. Jokaisen menettelyyn osallistuvan toimivaltaisen viranomaisen olisi toimitettava oma osuutensa yhteiseen päätökseen oikea-aikaisesti ja tehokkaasti konsolidointiryhmän valvojalle.

(8)	Yhtenäisten soveltamisedellytysten varmistamiseksi olisi määritettävä arvioinnin ja yhteisen päätöksen tekemisen vaiheet ottaen huomioon, että osa menettelyyn liittyvistä tehtävistä voidaan hoitaa samanaikaisesti ja osa peräkkäin.

(9)	Jotta olisi helpompaa tehdä yhteisiä päätöksiä, on tärkeää, että päätöksentekomenettelyyn osallistuvat toimivaltaiset viranomaiset käyvät keskenään vuoropuhelua erityisesti ennen yhteisten päätösten viimeistelyä.

(10)	Jotta menettely olisi toimiva, konsolidointiryhmän valvojalla olisi oltava viime kädessä vastuu niiden vaiheiden määrittämisestä, joita on noudatettava sisäisten mallien hyväksymistä koskevan yhteisen päätöksen tekemiseksi.

(11)	Vahvistamalla selkeät säännöt yhteisten päätösten sisältöä varten voitaisiin varmistaa, että yhteiset päätökset ovat kaikilta osin perusteltuja, ja tehostaa mahdollisten ehtojen valvontaa.

(12)	Jotta voitaisiin selventää menettelyä, jota noudatetaan, kun yhteinen päätös on tehty, sekä tuoda avoimuutta päätöksen tulosten käsittelyyn ja helpottaa tarvittavia asianmukaisia jatkotoimia, olisi vahvistettava standardit yhteisen päätöksen tiedoksiantamista varten.

(13)

Kun on kyse mallin olennaisia laajennuksia tai muutoksia koskevista lupahakemuksista, yhteisen päätöksen tekomenettelyn aikataulun sekä konsolidointiryhmän valvojan ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten välisen työnjaon olisi oltava oikeassa suhteessa kyseisten mallin olennaisten laajennusten tai muutosten laajuuteen.

(14)

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 20 artiklan mukainen yhteistä päätöstä koskeva menettely sisältää menettelyn, jota noudatetaan, jos yhteistä päätöstä ei saada aikaan. Jotta varmistettaisiin, että tämän menettelyyn sisältyvän osa-alueen soveltamisedellytykset ovat yhdenmukaiset ja varsinkin että päätökset ovat kaikilta osin perusteltuja, ja jotta selkeytettäisiin asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten mahdollisesti esittämien näkökantojen ja varaumien käsittelyä, olisi vahvistettava standardit aikataulusta, jota noudatetaan tehtäessä päätöksiä, jos yhteistä päätöstä ei ole saatu aikaan, sekä tällaisten päätösten tiedoksiantamisesta.

(15)	Tämä asetus perustuu teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksiin, jotka Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan pankkiviranomainen, jäljempänä ’EPV’) on toimittanut Euroopan komissiolle.

(16)

EPV on järjestänyt avoimet julkiset kuulemiset teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (2) 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa määritetään asetuksen (EU) N:o 575/2013 20 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu yhteistä päätöstä koskeva menettely kyseisen asetuksen 143 artiklan 1 kohdassa, 151 artiklan 4 ja 9 kohdassa, 283 artiklassa, 312 artiklan 2 kohdassa ja 363 artiklassa tarkoitettuja lupia koskevien hakemusten osalta, jotta voidaan helpottaa yhteisten päätösten tekoa.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

’asianomaisella toimivaltaisella viranomaisella’ sellaista muuta toimivaltaista viranomaista kuin konsolidointiryhmän valvojaa, joka vastaa EU:ssa emoyrityksenä toimivan laitoksen, EU:ssa emoyrityksenä toimivan rahoitusalan holdingyhtiön tai EU:ssa emoyrityksenä toimivan rahoitusalan sekaholdingyhtiön tytäryritysten, jotka osallistuvat yhteisen hakemuksen esittämiseen, valvonnasta jäsenvaltiossa ja jolla on velvollisuus tehdä asetuksen (EU) N:o 575/2013 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteinen päätös kyseisen asetuksen 20 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta hakemuksesta;

2)	’hakijalla’ EU:ssa emoyrityksenä toimivaa laitosta ja sen tytäryrityksiä tai EU:ssa emoyrityksenä toimivan rahoitusalan holdingyhtiön tai EU:ssa emoyrityksenä toimivan rahoitusalan sekaholdingyhtiön tytäryrityksiä, jotka esittävät hakemuksen;

3)	’arviointiraportilla’ hakemuksen arvioinnin sisältävää 6 artiklan mukaista raporttia.

II LUKU

YHTEISTÄ PÄÄTÖSTÄ KOSKEVA MENETTELY

3 artikla

Kolmannen maan valvontaviranomaisten osallistuminen arviointiprosessiin

1. Konsolidointiryhmän valvoja voi päättää, että komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 (3) 3 artiklan 3 kohdan nojalla valvontakollegioon osallistuvat kolmannen maan valvontaviranomaiset voivat osallistua arviointiin, joka koskee asetuksen (EU) N:o 575/2013 20 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti esitettyjä hakemuksia, kun hakija toimii kyseisessä kolmannessa maassa ja aikoo soveltaa kyseisiä menetelmiä kyseisessä kolmannessa maassa oleviin vastuisiin. Siinä tapauksessa sekä konsolidointiryhmän valvojan että kyseisten viranomaisten on sovittava kolmannen maan valvontaviranomaisten osallistumisen laajuudesta seuraavia tarkoituksia varten:

a)	konsolidointiryhmän valvojan laatimaan arviointiraporttiin tarkoitetun osuuden toimittaminen konsolidointiryhmän valvojalle;

b)	a alakohdassa tarkoitettujen osuuksien sisällyttäminen konsolidointiryhmän valvojan laatiman arviointiraportin liitteiksi.

2. Jos konsolidointiryhmän valvoja päättää, että kolmansien maiden valvontaviranomaiset voivat osallistua prosessiin, konsolidointiryhmän valvoja ei saa toimittaa minkään asianmukaisen toimivaltaisen viranomaisen laatimia arviointiraportteja kolmansien maiden valvontaviranomaisille ilman kyseisen asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen nimenomaista suostumusta.

3. Konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille kaikki tiedot siitä, missä laajuudessa, millä tasolla ja minkä luonteisesti kolmansien maiden valvontaviranomaiset osallistuvat arviointiprosessiin, sekä siitä, missä määrin konsolidointiryhmän valvojan arviointiraportissa on hyödynnetty niiden toimittamia osuuksia.

4 artikla

Hakemuksen täydellisyyden arviointi

1. Vastaanotettuaan hakijan esittämän, asetuksen (EU) N:o 575/2013 143 artiklan 1 kohdassa, 151 artiklan 4 ja 9 kohdassa, 283 artiklassa, 312 artiklan 2 kohdassa tai 363 artiklassa tarkoitettua lupaa koskevan hakemuksen konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava hakemus asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa 10 päivän kuluessa.

2. Konsolidointiryhmän valvojan ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava hakemuksen täydellisyys kuuden viikon kuluessa siitä, kun konsolidointiryhmän valvoja vastaanottaa hakemuksen.

3. Hakemuksen katsotaan olevan täydellinen, jos siinä on kaikki tiedot, joita toimivaltaiset viranomaiset tarvitsevat arvioidakseen hakemuksen asetuksessa (EU) N:o 575/2013 ja erityisesti sen 143, 144, 151, 283, 312 ja 363 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.

4. Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava hakemuksen täydellisyyttä koskeva arviointinsa konsolidointiryhmän valvojalle.

5. Edellä 4 kohdassa tarkoitetussa arvioinnissa on ilmoitettava kaikista sellaisista hakemuksen tiedoista, jotka arvioinnin mukaan ovat puutteelliset tai puuttuvat kokonaan.

6. Jos asianomainen toimivaltainen viranomainen ei toimita hakemuksen täydellisyyttä koskevaa arviointiaan konsolidointiryhmän valvojalle 2 kohdassa täsmennetyn määräajan kuluessa, asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen katsotaan pitävän hakemusta täydellisenä.

7. Jos konsolidointiryhmän valvoja tai mikä tahansa asianomainen toimivaltainen viranomainen katsoo, että hakemuksessa annetut tiedot ovat puutteellisia, konsolidointiryhmän valvojan on ilmoitettava hakijalle, miltä osin hakemuksen katsotaan olevan puutteellinen tai mitkä hakemuksen osat puuttuvat kokonaan, ja annettava hakijalle mahdollisuus toimittaa puuttuvat tiedot.

8. Jos hakija toimittaa 7 kohdassa tarkoitetut puuttuvat tiedot, konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava kyseiset tiedot asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa 10 päivän kuluessa kyseisten tietojen vastaanottamisesta.

9. Konsolidointiryhmän valvojan ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on 3–6 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti arvioitava hakemuksen täydellisyys lisätietojen perusteella kuuden viikon kuluessa siitä, kun konsolidointiryhmän valvoja on vastaanottanut kyseiset tiedot.

10. Kun täydellinen hakemus on aikaisemmin arvioitu puutteelliseksi, asetuksen (EU) N:o 575/2013 20 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun kuuden kuukauden määräajan katsotaan alkavan päivänä, jona konsolidointiryhmän valvoja vastaanottaa hakemuksen täydentävät tiedot.

11. Kun hakemuksen arvioidaan olevan täydellinen, konsolidointiryhmän valvojan on ilmoitettava hakijalle ja asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille asiasta ja mainittava samalla päivä, jona täydellinen hakemus on vastaanotettu, tai päivä, jona hakemuksen täydentävät tiedot on vastaanotettu.

12. Joka tapauksessa konsolidointiryhmän valvoja tai mikä tahansa asianomainen toimivaltainen viranomainen voi vaatia hakijaa toimittamaan lisätietoja hakemuksen arviointia ja hakemusta koskevan yhteisen päätöksen aikaansaamista varten.

5 artikla

Yhteistä päätöstä koskevan menettelyn vaiheiden suunnittelu

1. Konsolidointiryhmän valvojan ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on sovittava ennen yhteistä päätöstä koskevan menettelyn alkamista kyseisen menettelyn vaiheiden aikataulusta sekä työnjaosta. Jos asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen, konsolidointiryhmän valvojan on vahvistettava aikataulu ottaen huomioon asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten ilmaisemat näkemykset ja varaumat. Aikataulu on vahvistettava kuuden viikon kuluessa täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta. Kun aikataulu on valmis, konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava se asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.

2. Aikataulun on sisällettävä päivä, jona täydellinen hakemus on vastaanotettu 4 artiklan 9 kohdan mukaisesti, ja ainakin seuraavat vaiheet:

a)	sopiminen aikataulusta ja työnjaosta konsolidointiryhmän valvojan ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten välillä;

b)	sopiminen kolmannen maan valvontaviranomaisten 3 artiklan mukaisen osallistumisen laajuudesta;

c)	konsolidointiryhmän valvojan, asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten ja hakijan välinen vuoropuhelu hakemuksen tiedoista, jos konsolidointiryhmän valvoja ja asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset pitävät sitä tarpeellisena;

d)	arviointiraporttien toimittaminen asianomaisilta toimivaltaisilta viranomaisilta konsolidointiryhmän valvojalle 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

e)	7 artiklan 2 kohdan mukainen konsolidointiryhmän valvojan ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten välinen vuoropuhelu arviointiraporteista;

f)	yhteisen päätöksen luonnoksen laatiminen ja sen toimittaminen konsolidointiryhmän valvojalta asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille 7 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti;

g)	hakijan kuuleminen yhteisen päätöksen luonnoksesta, jos tällaista kuulemista edellytetään jäsenvaltion lainsäädännössä;

h)	7 artiklan 4 kohdan mukainen konsolidointiryhmän valvojan ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten välinen vuoropuhelu yhteisen päätöksen luonnoksesta;

i)	yhteisen päätöksen luonnoksen toimittaminen konsolidointiryhmän valvojalta asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille 8 artiklan mukaista yhteisen päätöksen hyväksyntää ja aikaansaamista varten;

j)	9 artiklan mukainen yhteisen päätöksen antaminen tiedoksi hakijalle.

3. Aikataulun on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset:

a)	sen on oltava oikeassa suhteessa hakemuksen laajuuteen;

b)	sen on ilmennettävä kunkin asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten ja konsolidointiryhmän valvojan suorittaman tehtävän laajuutta ja monimutkaisuutta sekä niiden ryhmään kuuluvien laitosten monimuotoisuutta, joihin yhteistä päätöstä on määrä soveltaa;

c)	siinä on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon muut toimet, joita konsolidointiryhmän valvoja ja asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat delegoidun asetuksen (EU) 2016/98 16 artiklassa tarkoitetun kollegiomuotoisen valvontatarkkailuohjelman mukaisesti.

4. Työnjaossa on otettava huomioon seuraavat näkökohdat:

a)	hakemuksen laajuus ja monimutkaisuus;

b)	hakemuksen laajuuden olennaisuus kullekin laitokselle;

c)	niiden vastuiden tai riskien tyyppi ja sijaintipaikka, joihin hakemus liittyy;

d)	se, missä määrin tietyllä lainkäyttöalueella vastattavaksi otetut vastuut tai riskit vaikuttavat malleja koskevien laajennusten tai muutosten olennaisuuteen konsolidoidulla tasolla arvioituna;

e)	konsolidointiryhmän valvojan ja kunkin asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen kyky toteuttaa tehtävät, joita arvioinnin suorittaminen ja kaikilta osin perustellun lausunnon antaminen edellyttävät.

Jos vastuiden tai riskien maantieteellinen sijaintipaikka poikkeaa paikasta, jossa kyseisiä vastuita tai riskejä koskeva hallinnointi, maksaminen tai kaupankäynti hoidetaan, ensimmäisen alakohdan c alakohtaa sovellettaessa työnjaon on oltava sellainen, että vastuiden tai riskien sijaintipaikan jäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla ja sen jäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla, jossa kyseisiä vastuita tai riskejä koskeva hallinnointi, maksaminen tai kaupankäynti hoidetaan, on eriytetyt tehtävät.

5. Konsolidointiryhmän valvojan on annettava hakijalle tiedoksi 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetun vuoropuhelun alustava ajankohta ja 2 kohdan i alakohdassa tarkoitetun toimittamisen arvioitu ajankohta.

6. Jos aikataulua tai työnjakoa on tarpeen ajantasaistaa, konsolidointiryhmän valvojan on suoritettava ajantasaistus asianomaisia toimivaltaisia viranomaisia kuullen.

6 artikla

Arviointiraporttien laatiminen

1. Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten ja konsolidointiryhmän valvojan on arvioitava hakemus 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistetun työnjaon perusteella. Nämä arvioinnit esitetään arviointiraporttien muodossa.

2. Kunkin asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava arviointiraporttinsa konsolidointiryhmän valvojalle aikataulussa 5 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti määritettyyn päivään mennessä.

3. Jokaisen arviointiraportin on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

a)	asetuksen (EU) N:o 575/2013 143 artiklan 1 kohdassa, 151 artiklan 4 ja 9 kohdassa, 283 artiklassa, 312 artiklan 2 kohdassa tai 363 artiklassa säädettyihin vaatimuksiin perustuva lausunto siitä, olisiko pyydetty lupa myönnettävä, sekä lausuntoa tukevat perustelut;

b)	mahdolliset lupaehdot, mukaan luettuina vastaavat perustelut sekä ehtojen täyttämistä koskeva aikataulu;

c)	niitä asioita koskevat arvioinnit, jotka toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädettyjen vaatimusten mukaisesti kyseisen asetuksen 143, 144, 151, 283, 312 tai 363 artiklassa tarkoitettujen lupien yhteydessä;

d)	mahdolliset suositukset, jotka koskevat hakemuksen arvioinnin ja hakemusta koskevan yhteisen päätöksen teon aikana havaittujen puutteiden korjaamista.

7 artikla

Yhteisen päätöksen luonnoksen laatiminen

1. Konsolidointiryhmän valvojan on annettava kaikki 6 artiklassa tarkoitetut arviointiraportit tiedoksi asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle, jos kyseessä oleva osuus on tärkeä kyseisen asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen arvioinnin kannalta.

2. Laatiakseen yhteisen päätöksen luonnoksen konsolidointiryhmän valvojan on käytävä asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa aikataulussa tarkoitettua 5 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaista vuoropuhelua, joka perustuu konsolidointiryhmän valvojan ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten laatimiin arviointiraportteihin.

3. Konsolidointiryhmän valvojan on laadittava kaikilta osin perusteltu yhteisen päätöksen luonnos. Yhteisen päätöksen luonnoksessa on esitettävä kaikki seuraavat tiedot:

a)	konsolidointiryhmän valvojan nimi sekä yhteisen päätöksen tekoon osallistuvien asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten nimet;

b)	sen laitosryhmän nimi ja luettelo kaikista niistä ryhmään kuuluvista laitoksista, joihin yhteisen päätöksen luonnos liittyy ja joihin sitä sovelletaan, sekä tiedot yhteisen päätöksen luonnoksen soveltamisalasta;

c)	viitetiedot yhteisen päätöksen luonnoksen laadintaan, viimeistelyyn ja soveltamiseen sovellettavasta unionin lainsäädännöstä ja kansallisesta lainsäädännöstä;

d)	yhteisen päätöksen luonnoksen päiväys ja siihen mahdollisesti tehtävien ajantasaistusten päiväys, kun on kyse 13 artiklassa tarkoitetuista olennaisista laajennuksista tai muutoksista;

e)	6 artiklassa tarkoitettuihin arviointiraportteihin perustuva kanta pyydetyn luvan myöntämiseen;

f)	jos e alakohdassa tarkoitettuna kantana on, että pyydetty lupa myönnetään, päivä, josta alkaen lupa myönnetään;

g)	lyhyt kuvaus arviointien tuloksista kunkin ryhmään kuuluvan laitoksen osalta;

h)	mahdolliset suositukset, jotka koskevat hakemuksen arvioinnin ja hakemusta koskevan yhteisen päätöksen teon aikana havaittujen puutteiden korjaamista;

i)	tarvittaessa ehdot, jotka hakijan on täytettävä ennen asetuksen (EU) N:o 575/2013 143 artiklan 1 kohdassa, 151 artiklan 4 ja 9 kohdassa, 283 artiklassa, 312 artiklan 2 kohdassa tai 363 artiklassa tarkoitetun luvan käyttöä, mukaan luettuina vastaavat perustelut;

j)	viitepäivämäärä, johon g, h ja i alakohta liittyvät;

k)	aikataulu, joka koskee tapauksen mukaan i alakohdassa tarkoitettujen ehtojen täyttämistä tai h alakohdassa tarkoitettujen suositusten käsittelyä;

l)	tarvittaessa aikataulu ehdotetun yhteisen päätöksen panemiseksi täytäntöön vastaavien kansallisten lupien tasolla.

4. Konsolidointiryhmän valvojan on tarvittaessa toimitettava yhteisen päätöksen luonnos asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille 5 artiklan 2 kohdan h alakohdassa tarkoitettua vuoropuhelua varten.

8 artikla

Yhteisen päätöksen aikaansaaminen

1. Konsolidointiryhmän valvojan on tarvittaessa tarkistettava yhteisen päätöksen luonnosta, jotta siinä otettaisiin huomioon 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vuoropuhelun päätelmät, ja laadittava lopullinen yhteisen päätöksen luonnos.

2. Konsolidointiryhmän valvojan on ilman aiheetonta viivytystä ja aikataulussa 5 artiklan 2 kohdan i alakohdan mukaisesti määritettyyn määräaikaan mennessä lähetettävä lopullinen yhteisen päätöksen luonnos asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille ja asetettava niille määräaika, jonka kuluessa niiden on annettava kirjallinen hyväksyntänsä, joka voidaan lähettää sähköisesti.

3. Lopullisen yhteisen päätöksen luonnoksen vastaanottaneiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten, jotka eivät ole siitä eri mieltä, on annettava konsolidointiryhmän valvojalle kirjallinen hyväksyntänsä asetetun määräajan kuluessa.

4. Vasta sitten, kun kaikki asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet kirjallisen hyväksyntänsä, voidaan katsoa, että yhteinen päätös on saatu aikaan.

5. Yhteinen päätös muodostuu yhteisestä päätöksestä ja sen liitteinä olevista kirjallisista hyväksynnöistä. Konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava yhteinen päätös kaikille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.

9 artikla

Yhteisen päätöksen antaminen tiedoksi

1. Konsolidointiryhmän valvojan on aikataulussa 5 artiklan 2 kohdan j alakohdan mukaisesti määritettyyn määräaikaan mennessä annettava 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu yhteinen päätös tiedoksi hakijalle asetuksen (EU) N:o 575/2013 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja tarvittaessa annettava samalla tiedot yhteisen päätöksen täytäntöönpanemisesta vastaavien kansallisten lupien tasolla.

2. Konsolidointiryhmän valvojan on vahvistettava asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille, että se on antanut yhteisen päätöksen tiedoksi hakijalle.

3. Konsolidointiryhmän valvojan ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on tarvittaessa keskusteltava yhteisestä päätöksestä niiden lainkäyttöalueelle sijoittautuneiden ja yhteisen päätöksen soveltamisalaan kuuluvien laitosten kanssa selittääkseen niille päätöstä koskevia tietoja ja päätöksen soveltamista.

III LUKU

ERIMIELISYYDET JA YHTEISEN PÄÄTÖKSEN PUUTTUESSA TEHTÄVÄT PÄÄTÖKSET

10 artikla

Päätöksentekomenettely yhteisen päätöksen puuttuessa

1. Jos sopimukseen ei päästä asetuksen (EU) N:o 575/2013 20 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun ajanjakson kuluessa, konsolidointiryhmän valvojan on minkä tahansa asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä kuultava Euroopan pankkiviranomaista (EPV). Konsolidointiryhmän valvoja voi kuulla EPV:tä myös omasta aloitteestaan.

2. Jos yhteistä päätöstä ei saada aikaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 20 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun ajanjakson kuluessa, kyseisen asetuksen 20 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu konsolidointiryhmän valvojan päätös on vahvistettava kirjallisesti, ja se on tehtävä viimeistään seuraavista päivämääristä myöhempänä:

a)	kuukauden kuluttua asetuksen (EU) N:o 575/2013 20 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymisestä, jos yksikään kyseisistä toimivaltaisista viranomaisista ei ole saattanut asiaa EPV:n käsiteltäväksi mainitun asetuksen 20 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti;

b)	kuukauden kuluttua siitä, kun EPV on antanut neuvoja tämän artiklan 1 kohdan nojalla, jos konsolidointiryhmän valvoja on kuullut EPV:tä asetuksen (EU) N:o 575/2013 20 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun ajanjakson kuluessa;

c)	kuukauden kuluttua siitä, kun EPV on tehnyt asetuksen (EU) N:o 575/2013 20 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisen päätöksen.

3. Jos EPV:tä on kuultu 1 kohdan nojalla, 2 kohdassa tarkoitetussa konsolidointiryhmän valvojan päätöksessä on oltava selvitys mahdollisista EPV:n neuvoista tehdyistä poikkeamista.

11 artikla

Päätösten laatiminen yhteisen päätöksen puuttuessa

Päätöksen, jonka konsolidointiryhmän valvoja tekee yhteisen päätöksen puuttuessa, on sisällettävä soveltuvin osin kaikki 7 artiklan 3 kohdassa luetellut tiedot.

12 artikla

Yhteisen päätöksen puuttuessa tehtyjen päätösten antaminen tiedoksi

Konsolidointiryhmän valvojan on viipymättä annettava päätöksensä tiedoksi hakijalle ja asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille asetuksen (EU) N:o 575/2013 20 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

IV LUKU

PÄÄTÖSTEN AJANTASAISTUS MALLIN OLENNAISTEN LAAJENNUSTEN TAI MUUTOSTEN YHTEYDESSÄ JA VOIMAANTULO

13 artikla

Mallin olennaiset laajennukset tai muutokset

1. Jos lupahakemus koskee asetuksen (EU) N:o 575/2013 143 artiklan 3 kohdan, 151 artiklan 4 tai 9 kohdan, 283 artiklan, 312 artiklan 2 kohdan tai 363 artiklan mukaisia mallin olennaisia laajennuksia tai muutoksia, konsolidointiryhmän valvojan ja toimivaltaisten viranomaisten, jotka vastaavat kyseisten mallin olennaisten laajennusten tai muutosten soveltamisalaan kuuluvien laitosten valvonnasta, on toisiaan kuullen tehtävä yhteistyötä päätettäessä asetuksen (EU) N:o 575/2013 20 artiklan mukaisesti ja tämän asetuksen 3–9 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, voidaanko haettu lupa myöntää.

2. Kun on kyse luvan myöntämisestä olennaisiin laajennuksiin ja muutoksiin, yhteistä päätöstä koskevan menettelyn aikataulun on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset:

a)	sen on oltava oikeassa suhteessa mallin olennaisten laajennusten ja muutosten laajuuteen;

b)	sen on oltava oikeassa suhteessa konsolidointiryhmän valvojan ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten, jotka vastaavat kyseisten mallin olennaisten laajennusten tai muutosten soveltamisalaan kuuluvien laitosten valvonnasta, tehtäviin ja niiden väliseen työnjaon.

Jos hakemus koskee sellaista mallin olennaista laajennusta tai muutosta, joka vaikuttaa vain yhteen jäsenvaltioon sijoittautuneisiin laitoksiin, konsolidointiryhmän valvojalle osoitettu aika on ensimmäisen alakohdan b alakohtaa sovellettaessa pidettävä mahdollisimman lyhyenä kaikkien 3–9 artiklan mukaiseen menettelyyn kuuluvien osa-alueiden osalta.

14 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä lokakuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).

(3) Komission delegoitu asetus (EU) 2016/98, annettu 16 päivänä lokakuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU täydentämisestä valvontakollegioiden toiminnan yleiset edellytykset täsmentävillä teknisillä sääntelystandardeilla (katso tämän virallisen lehden sivu 2).

28.1.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/54

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2016/101,

annettu 26 päivänä lokakuuta 2015,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä 105 artiklan 14 kohdan mukaista varovaista arvostusta koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 105 artiklassa viitataan kaikkiin kaupankäyntivaraston positioihin sovellettaviin varovaista arvostamista koskeviin vaatimuksiin. Mainitun asetuksen 34 artiklassa kuitenkin edellytetään, että laitosten on sovellettava 105 artiklan vaatimuksia kaikkiin käypään arvoon arvostettuihin omaisuuseriin. Edellä mainitut artiklat yhdessä merkitsevät, että varovaista arvostamista koskevia vaatimuksia sovelletaan kaikkiin käypään arvoon arvostettuihin positioihin riippumatta siitä, ovatko ne kaupankäyntivarastossa vai sen ulkopuolella, jos termillä ”positiot” viitataan yksinomaan rahoitusvälineisiin ja hyödykkeisiin.

(2)

Jos varovaista arvostamista soveltamalla saadaan varoille kirjanpitoon tosiasiallisesti merkittyä arvoa pienempi kirjanpitoarvo tai veloille kirjanpitoon tosiasiallisesti merkittyä arvoa suurempi kirjanpitoarvo, muu arvonoikaisu olisi laskettava näiden kahden erotuksen absoluuttisena arvona, sillä varovaisuuden periaatteen mukaisen arvon olisi aina oltava yhtä suuri tai pienempi kuin varojen käypä arvo ja yhtä suuri tai suurempi kuin velkojen käypä arvo.

(3)

Kun on kyse arvostettavista positioista, joiden osalta kirjanpidollisen arvostuksen muutos vaikuttaa ydinpääomaan (CET1) vain osittain tai ei vaikuta siihen lainkaan, muita arvonoikaisuja olisi sovellettava vain sen kirjanpidollisen arvostuksen muutoksen osuuden perusteella, joka vaikuttaa ydinpääomaan. Näihin kuuluvat positiot, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, myytävissä olevat positiot siinä määrin kuin niiden arvostusmuutoksiin sovelletaan omiin varoihin sovellettavaa suodatinta ja täsmälleen vastaavat vastakkaismerkkiset positiot.

(4)

Muut arvonoikaisut määritetään ainoastaan laskettaessa tarvittaessa oikaisuja ydinpääomaan. Muut arvonoikaisut eivät vaikuta asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan mukaiseen omien varojen vaatimusten määritykseen (paitsi jos vaatimuksiin sovelletaan pientä kaupankäyntivarastoon liittyvää liiketoimintaa koskevaa poikkeusta kyseisen asetuksen 94 artiklan mukaisesti).

(5)

Johdonmukaisen kehyksen luomiseksi laitoksille muiden arvonoikaisujen laskentaa varten tavoitevarmuustaso ja arvostamisen epävarmuus, joka olisi otettava huomioon varovaisuuden periaatteen mukaisen arvon määrityksessä, on tarpeen määritellä selvästi, ja lisäksi on määriteltävä menetelmät vaaditun varmuustason saavuttamiseksi vallitsevien markkinaolosuhteiden perusteella.

(6)

Markkinahintojen epävarmuuteen, positioiden sulkemiskustannuksiin ja malliriskiin liittyvät muut arvonoikaisut olisi laskettava sellaisten arvostukseen liittyvien vastuiden pohjalta, jotka perustuvat rahoitusvälineisiin tai rahoitusvälineistä muodostuviin salkkuihin. Tätä varten rahoitusvälineitä voidaan yhdistää salkuiksi silloin, kun ne arvostetaan saman riskitekijän perusteella laskettaessa markkinahintojen epävarmuuteen ja positioiden sulkemiskustannuksiin liittyviä muita arvonoikaisuja tai kun ne arvostetaan saman hinnoittelumallin perusteella laskettaessa malliriskiin liittyviä muita arvonoikaisuja.

(7)

Kun otetaan huomioon, että tietyt arvostuksen epävarmuuteen liittyvät muut arvonoikaisut eivät ole yhteenlaskettavia, muiden arvonoikaisujen tietyissä luokissa olisi sallittava aggregointimenetelmä, jossa voidaan ottaa huomioon hajautuksesta saatavat edut, sellaisten muun arvonoikaisun osatekijöiden osalta, jotka eivät liity sellaiseen odotettavissa olevien poistumiskustannusten osatekijään, joka ei sisälly käypään arvoon. Laskettaessa muiden arvonoikaisujen kokonaismäärää olisi myös mahdollistettava hajautuksesta saatavien etujen saaminen odotettavissa olevan arvon ja varovaisuuden periaatteen mukaisen arvon välisestä erotuksesta, jotta pankit, joiden käypä arvo on jo varovaisempi kuin odotettavissa oleva arvo, eivät saa hajautuksesta vähäisempää etua kuin ne, jotka käyttävät odotettavissa olevaa arvoa käypänä arvona.

(8)

Koska laitoksiin, joiden salkkujen käypä arvo on pieni, kohdistuu tavallisesti vain vähän arvostuksen epävarmuutta, niiden olisi sallittava soveltaa muiden arvonoikaisujen arviointiin yksinkertaisempaa menetelmää kuin laitokset, joiden salkkujen käypä arvo on suurempi. Määritettäessä, voidaanko yksinkertaisempaa menetelmää soveltaa, käypään arvoon arvostettujen salkkujen koko olisi arvioitava kaikilla niillä tasoilla, joilla pääomavaatimuksia lasketaan.

(9)	Jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat arvioida, ovatko kyseiset laitokset noudattaneet vaadittujen muiden arvonoikaisujen kokonaismäärän arvioinnissa sovellettavia vaatimuksia oikein, laitoksilla olisi oltava asianmukaiset asiakirjat, järjestelmät ja valvontatoimet.

(10)	Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnoksiin, jotka Euroopan pankkiviranomainen on toimittanut komissiolle.

(11)

Euroopan pankkiviranomainen on järjestänyt avoimet julkiset kuulemiset teknisten sääntelystandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (2) 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Muiden arvonoikaisujen laskentamenetelmät

Laitosten on laskettava muiden arvonoikaisujen kokonaismäärä, joka on tarpeen käypien arvojen mukauttamiseksi varovaisuuden periaatteen mukaiseen arvoon, ja laskettava kyseiset muut arvonoikaisut neljännesvuosittain 3 luvussa säädetyn menetelmän mukaan, paitsi jos ne täyttävät 2 luvussa säädetyn menetelmän soveltamisedellytykset.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)	’arvostettavilla positioilla’ käypään arvoon arvostettavaa rahoitusvälinettä tai hyödykettä taikka käypään arvostettavien rahoitusvälineiden tai hyödykkeiden salkkua sekä kaupankäyntivarastoissa että niiden ulkopuolella;

b)	’arvostuksen syötetiedoilla’ parametria tai parametrimatriisia, joka on havainnoitavissa tai joka ei ole havainnoitavissa markkinoilla ja joka vaikuttaa arvostettavan position käypään arvoon;

c)	’arvostukseen liittyvällä vastuulla’ sitä arvostettavan position määrää, joka on herkkä muutoksille arvostuksen syötetiedoissa.

3 artikla

Markkinatietojen lähteet

1. Jos laitokset laskevat muut arvonoikaisut markkinatietojen perusteella, niiden käyttämien markkinatietojen on vastattava laajuudeltaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 105 artiklan 8 kohdassa tarkoitetussa riippumattomassa hintojen varmentamisessa käytettäviä asianmukaisia tietoja, joihin tehdään tässä artiklassa kuvaillut mukautukset.

2. Laitosten on otettava huomioon kaikki käytettävissä olevat ja luotettavat markkinatietojen lähteet varovaisuuden periaatteen mukaisen arvon määrittämiseksi, mukaan lukien tarvittaessa kukin seuraavista:

a)	pörssihinnat likvideillä markkinoilla;

b)	liiketoimet täsmälleen samalla tai hyvin samankaltaisella välineellä joko laitoksen oman kirjanpidon mukaan tai, jos tiedot ovat saatavilla, koko markkinoilla;

c)	arvopaperinvälittäjien ja muiden markkinatoimijoiden markkinakelpoiset hintatarjoukset;

d)	konsensusennusteisiin perustuvat tiedot;

e)	arvopaperinvälittäjien alustavat hintatarjoukset;

f)	vastapuolivakuuksien arvostukset.

3. Tapauksissa, joissa käytetään asiantuntijapohjaista menetelmää sovellettaessa 9, 10 ja 11 artiklaa, on otettava huomioon vaihtoehtoiset menetelmät ja tietolähteet, mukaan lukien tarvittaessa kukin seuraavista:

a)	sellaisten epäsuoria tietojen käyttö, jotka perustuvat samankaltaisiin välineisiin, joista on saatavilla riittävästi tietoja;

b)	varovaisuuden periaatteen mukaisten muutosten soveltaminen arvostuksen syötetietoihin;

c)	luonnollisten rajojen määrittäminen välineen arvolle.

II LUKU

YKSINKERTAISTETUN MENETELMÄN SOVELTAMINEN MUIDEN ARVONOIKAISUJEN MÄÄRITYKSEEN

4 artikla

Yksinkertaistetun menetelmän käytön edellytykset

1. Laitokset voivat soveltaa tässä luvussa kuvattua yksinkertaistettua menetelmää vain, jos käypään arvoon arvostettujen varojen ja velkojen absoluuttisten arvojen summa, sellaisena kuin se on ilmoitettuna sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti laitoksen tilinpäätösasiakirjoissa, on alle 15 miljardia euroa.

2. Täsmälleen vastaavat, vastakkaismerkkiset käypään arvoon arvostetut varat ja velat on jätettävä 1 kohdan mukaisen laskelman ulkopuolelle. Sellaisten käypään arvoon arvostettujen varojen ja velkojen arvo, joiden osalta kirjanpidollisen arvostuksen muutos vaikuttaa ydinpääomaan (CET1) vain osittain tai ei vaikuta siihen lainkaan, otetaan huomioon laskelmassa vain suhteessa siihen, kuinka suuri vaikutus kyseisen arvostuksen muutoksella on ydinpääomaan.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua kynnysarvoa sovelletaan yksittäisiin laitoksiin ja konsolidoidusti. Kun kynnysarvo ylittyy konsolidoidusti, pääasiallista menetelmää on sovellettava kaikkiin laitoksiin, jotka on sisällytetty konsolidointiin.

4. Jos yksinkertaistettua menetelmää soveltavat laitokset eivät täytä 1 kohdan mukaista edellytystä kahden peräkkäisen vuosineljänneksen aikana, niiden on välittömästi ilmoitettava siitä asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle ja sovittava suunnitelmasta, jonka tarkoituksena on panna täytäntöön 3 luvussa tarkoitettu menetelmä kahden seuraavan vuosineljänneksen aikana.

5 artikla

Muiden arvonoikaisujen määritys yksinkertaistetun menetelmän mukaan

Laitosten on laskettava muut arvonoikaisut yksinkertaistetun menetelmän mukaan 0,1 prosentin osuutena sellaisten käypään arvoon arvostettujen varojen ja velkojen absoluuttisen arvon summasta, jotka otetaan huomioon 4 artiklassa säädetyssä kynnysarvon laskennassa.

6 artikla

Yksinkertaistetun menetelmän mukaan laskettujen muiden arvonoikaisujen kokonaismäärän määritys

Yksinkertaistettua menetelmää soveltavien laitosten muiden arvonoikaisujen kokonaismäärä sovellettaessa 1 artiklaa on 5 artiklan mukaisen laskelman tulokseksi saatava muu arvonoikaisu.

III LUKU

PÄÄASIALLISEN MENETELMÄN SOVELTAMINEN MUIDEN ARVONOIKAISUJEN MÄÄRITYKSEEN

7 artikla

Yleistä pääasiallisesta menetelmästä

1. Laitosten on laskettava muut arvonoikaisut pääasiallisen menetelmän mukaan soveltamalla seuraavaa kaksivaiheista menetelmää:

a)	niiden on laskettava muut arvonoikaisut kullekin asetuksen (EU) N:o 575/2013 105 artiklan 10 ja 11 kohdassa kuvaillulle luokalle (luokkatason muut arvonoikaisut) tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)	niiden on laskettava yhteen a alakohdan tuloksena kullekin luokkatason muulle arvonoikaisulle saadut määrät muiden arvonoikaisujen kokonaismäärän laskemiseksi sovellettaessa 1 artiklaa.

2. Sovellettaessa 1 kohdan a alakohtaa laitosten on laskettava luokkatason muut arvonoikaisut jollakin seuraavista tavoista:

a)	9–17 artiklan mukaisesti;

jos 9–17 artiklaa ei ole mahdollista soveltaa tiettyihin positioihin, vaihtoehtoisen menetelmän (fall-back approach) mukaan, jolloin niiden on yksilöitävä asianomaiset rahoitusvälineet ja laskettava muu arvonoikaisu seuraavien erien summana:

i)	100 prosenttia asianomaisista rahoitusvälineistä saadusta realisoitumattomasta nettovoitosta;

ii)	10 prosenttia asianomaisten rahoitusvälineiden nimellisarvosta, kun kyse on johdannaisista;

iii)	25 prosenttia asianomaisten rahoitusvälineiden käyvän arvon ja i alakohdassa määritetyn realisoitumattoman voiton välisestä erotuksesta, kun kyse ei ole johdannaisista.

Sovellettaessa ensimmäisen kohdan b alakohdan i alakohtaa termillä ”realisoitumaton voitto” tarkoitetaan muutosta, jos se on positiivinen, käyvässä arvossa kaupankäynnin aloittamisen jälkeen määritettynä nk. first-in-first-out-menetelmällä (FIFO-menetelmä).

8 artikla

Muiden arvonoikaisujen laskentaan pääasiallisen menetelmän mukaan sovellettavia yleisiä säännöksiä

1. Sellaisille käypään arvoon arvostetuille varoille ja veloille, joiden osalta kirjanpidollisen arvostuksen muutos vaikuttaa ydinpääomaan (CET1) vain osittain tai ei vaikuta siihen lainkaan, lasketaan muut arvonoikaisut vain sen kirjanpidollisen arvostuksen muutoksen osuuden perusteella, joka vaikuttaa ydinpääomaan.

2. Jäljempänä 14–17 artiklassa kuvailtujen luokkatason muiden arvonoikaisujen tapauksessa laitosten on pyrittävä saavuttamaan varovaisuuden periaatteen mukaisen arvon varmuustaso, joka vastaa 9–13 artiklan mukaista varmuustasoa.

3. Muiden arvonoikaisujen on katsottava vastaavan varovaisuuden periaatteen mukaisen arvon saamisen edellyttämät arvonoikaisut ylittävää määrää, joka ylittää kaikkien sellaisten laitoksen käypään arvoon tehtyjen oikaisujen määrän, joiden voidaan katsoa koskevan samaa arvostuksen epävarmuuden lähdettä kuin muu arvonoikaisu. Jos laitoksen käypään arvoon tehdyn oikaisun ei voida katsoa koskevan tiettyä muiden arvonoikaisujen luokkaa tasolla, jolla kyseiset muut arvonoikaisut lasketaan, kyseistä mukautusta ei oteta huomioon muiden arvonoikaisujen laskennassa.

4. Muiden arvonoikaisujen on oltava aina positiivisia, myös arvostukseen liittyvien vastuiden tasolla, luokkatasolla ja sekä ennen arvonoikaisujen laskemista yhteen että sen jälkeen.

9 artikla

Markkinahintojen epävarmuuteen liittyvien muiden arvonoikaisujen laskenta

1. Markkinahintojen epävarmuuteen liittyvät muut arvonoikaisut on laskettava arvostukseen liittyvien vastuiden tasolla (yksittäiset markkinahintojen epävarmuuteen liittyvät muut arvonoikaisut).

2. Markkinahintojen epävarmuuteen liittyvän muun arvonoikaisun arvo on arvioitava nollaksi vain, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

a)	laitoksella on vankkoja todisteita arvostukseen liittyvän vastuun markkinakelpoisesta hinnasta tai hinta voidaan määrittää asetuksen (EU) N:o 575/2013 338 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa kuvailtuihin likvideihin kahdensuuntaisiin markkinoihin perustuvien luotettavien tietojen pohjalta;

b)	3 artiklan 2 kohdassa säädetyt markkinatietojen lähteet eivät viittaa olennaiseen arvostuksen epävarmuuteen.

3. Jos arvostukseen liittyvän vastuun arvon ei voida osoittaa olevan nolla, laitosten on käytettävä markkinahintojen epävarmuuteen liittyvien muiden arvonoikaisujen arvioinnissa 3 artiklassa määriteltyjä tietolähteitä. Tällöin markkinahintojen epävarmuuteen liittyvät muut arvonoikaisut on laskettava 4 ja 5 kohdassa kuvatulla tavalla.

4. Laitosten on laskettava muut arvonoikaisut arvostukseen liittyville vastuille, jotka liittyvät kuhunkin kyseisessä arvostusmallissa käytettyyn arvostuksen syötetietoon.

Tarkkuustason, jolla kyseiset muut arvonoikaisut on arvioitava, on oltava jokin seuraavista:

i)	jos arvostuksen syötetiedot on erotettu osiin, huomioon on otettava kaikki arvostettavan position poistumishinnan laskennan edellyttämät syötetiedot;

ii)	rahoitusvälineen hinta.

Kukin a kohdan i alakohdassa tarkoitettu arvostuksen syötetieto on käsiteltävä erikseen. Jos arvostuksen syötetieto koostuu parametrimatriisista, muut arvonoikaisut on laskettava sellaisten arvostukseen liittyvien vastuiden perusteella, jotka liittyvät kuhunkin kyseiseen matriisiin sisältyvään parametriin. Jos arvostuksen syötetiedossa ei viitata markkinakelpoisiin välineisiin, laitosten on sovitettava arvostuksen syötetieto ja asianomainen arvostukseen liittyvä vastuu markkinakelpoisten välineiden joukkoon. Laitokset voivat pienentää arvostuksen syötetiedon parametrien määrää laskiessaan muita arvonoikaisuja millä tahansa menetelmällä edellyttäen, että parametrit täyttävät niiden määrän pienentämisen jälkeen kaikki seuraavat vaatimukset:

i)	arvostukseen liittyvän vastuun, jonka parametrien lukumäärää on pienennetty, kokonaisarvo on sama kuin alkuperäisen arvostukseen liittyvän vastuun kokonaisarvo;

ii)	parametrit, joiden lukumäärää on pienennetty, voidaan sovittaa markkinakelpoisten instrumenttien joukkoon;

iii)	jäljempänä määritellyn varianssin arvon 2 suhde jäljempänä määriteltyyn varianssin arvoon 1 on viimeisempien sadan kaupankäyntipäivän tietojen perusteella pienempi kuin 0,1.

Tätä kohtaa sovellettaessa ’varianssin arvolla 1’ tarkoitetaan arvostukseen liittyvän vastuun voittojen ja tappioiden varianssia sellaisen arvostuksen syötetiedon perusteella, jonka parametrien määrää ei ole pienennetty, ja ’varianssin arvolla 2’ arvostukseen liittyvän vastuun voittojen ja tappioiden varianssia sellaisen arvostuksen syötetiedon perusteella, jonka parametrien määrää ei ole pienennetty, vähennettynä arvostukseen liittyvällä vastuulla sellaisen arvostuksen syötetiedon perusteella, jonka parametrien määrää on pienennetty. Jos muiden arvonoikaisujen laskennassa käytetään parametreja, joiden määrää on pienennetty, b alakohdan mukaisten kriteerien täyttyminen on määritettävä nettoutusmenetelmän valvontatoiminnon riippumattoman arvioinnin ja sisäisen validoinnin perusteella vähintään kerran vuodessa.

5. Markkinahintojen epävarmuuteen liittyvät muut arvonoikaisut on määritettävä seuraavasti:

jos tietoja on riittävästi vakuuttavien arvojen vaihteluvälin määrittämiseksi arvostuksen syötetiedolle:

kun on kyse arvostuksen syötetiedosta, jonka vakuuttavien arvojen vaihteluväli perustuu poistumishintoihin, laitosten on arvioitava vaihteluvälin piste, jonka osalta ne luottavat 90 prosentin varmuudella siihen, että ne voisivat poistua arvostukseen liittyvästä vastuusta kyseisellä hinnalla tai paremmalla hinnalla;

ii)

kun on kyse arvostuksen syötetiedosta, jonka vakuuttavien arvojen vaihteluväli perustuu keskihintoihin, laitosten on arvioitava vaihteluvälin piste, jonka osalta ne luottavat 90 prosentin varmuudella siihen, että keskihinta, jonka ne voisivat saada poistuessaan arvostukseen liittyvästä vastuusta, olisi kyseinen hinta tai parempi hinta;

jos tietoja ei ole riittävästi vakuuttavien arvojen vaihteluvälin määrittämiseksi arvostuksen syötetiedolle, laitosten on käytettävä asiantuntijapohjaista menetelmää hyödyntäen saatavilla olevia laadullisia ja määrällisiä tietoja, joilla arvostuksen syötetietojen varovaisuuden periaatteen mukaisen arvon varmuustaso saadaan vastaamaan a alakohdan mukaista tavoitevarmuustasoa. Laitosten on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille arvostukseen liittyvät vastuut, joihin ne soveltavat tätä menetelmää, ja menetelmä, jota ne käyttävät muiden arvonoikaisujen määritykseen.

Laitosten on laskettava markkinahintojen epävarmuuteen liittyvät muut arvonoikaisut jollakin seuraavista menetelmistä:

i)	niiden on sovellettava joko a tai b alakohdan mukaan arvioitujen arvostuksen syötetietojen arvojen ja käyvän arvon laskentaan käytettyjen arvostuksen syötetietojen arvojen välistä erotusta kunkin arvostettavan position arvostukseen liittyvään vastuuseen;

ii)	niiden on laskettava yhteen joko a tai b alakohdan mukaan arvioidut arvostuksen syötetietojen arvot ja arvostettava positiot uudelleen kyseisten arvojen perusteella. Laitosten on sen jälkeen käytettävä uudelleen arvostettujen positioiden ja käypään arvoon arvostettujen positioiden välistä erotusta.

6. Laitosten on laskettava markkinahintojen epävarmuuteen liittyvien luokkatason muiden arvonoikaisujen kokonaismäärä soveltamalla yksittäisiin markkinahintojen epävarmuuteen liittyviin muihin arvonoikaisuihin menetelmän 1 tai menetelmän 2 kaavoja, jotka esitetään liitteessä.

10 artikla

Positioiden sulkemiskustannuksiin liittyvien muiden arvonoikaisujen laskenta

1. Positioiden sulkemiskustannuksiin liittyvät muut arvonoikaisut on laskettava arvostukseen liittyvien vastuiden tasolla (yksittäiset positioiden sulkemiskustannuksiin liittyvät muut arvonoikaisut).

2. Kun laitos on laskenut arvostukseen liittyvälle vastuulle markkinahintojen epävarmuuteen liittyvän muun arvonoikaisun poistumishinnan perusteella, positioiden sulkemiskustannuksiin liittyvän muun arvonoikaisun arvo voidaan arvioida nollaksi.

3. Jos laitos soveltaa asetuksen (EU) N:o 575/2013 105 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua poikkeusta, positioiden sulkemiskustannuksiin liittyvän muun arvonoikaisun arvo voidaan arvioida nollaksi edellyttäen, että laitos esittää todisteet siitä, että se luottaa 90 prosentin varmuudella maksuvalmiutensa olevan riittävä tukemaan poistumista asianomaisista arvostukseen liittyvistä vastuista keskihintaan.

4. Jos arvostukseen liittyvän vastuun positioiden sulkemiskustannuksiin liittyvän muun arvonoikaisun arvon ei voida osoittaa olevan nolla, laitosten on käytettävä 3 artiklassa määriteltyjä tietolähteitä. Tällöin positioiden sulkemiskustannuksiin liittyvä muu arvonoikaisu on laskettava tämän artiklan 5 ja 6 kohdassa kuvatulla tavalla.

5. Laitosten on laskettava positioiden sulkemiskustannuksiin liittyvät muut arvonoikaisut arvostukseen liittyville vastuille, jotka liittyvät kuhunkin kyseisessä arvostusmallissa käytettyyn arvostuksen syötetietoon.

Tarkkuustason, jolla kyseiset positioiden sulkemiskustannuksiin liittyvät muut arvonoikaisut on arvioitava, on oltava jokin seuraavista:

i)	jos arvostuksen syötetiedot on erotettu osiin, huomioon on otettava kaikki arvostettavan position poistumishinnan laskennan edellyttämät syötetiedot;

ii)	rahoitusvälineen hinta;

kukin a alakohdan i alakohdassa tarkoitettu arvostuksen syötetieto on käsiteltävä erikseen. Jos arvostuksen syötetieto koostuu parametrimatriisista, laitosten on arvioitava positioiden sulkemiskustannuksiin liittyvä muu arvonoikaisu sellaisten arvostukseen liittyvien vastuiden perusteella, jotka liittyvät kuhunkin kyseiseen matriisiin sisältyvään parametriin. Jos arvostuksen syötetiedossa ei viitata markkinakelpoisiin välineisiin, laitosten on sovitettava arvostuksen syötetieto ja asianomainen arvostukseen liittyvä vastuu nimenomaisesti markkinakelpoisten välineiden joukkoon. Laitokset voivat pienentää arvostuksen syötetiedon parametrien määrää laskiessaan muita arvonoikaisuja millä tahansa menetelmällä edellyttäen, että parametrit täyttävät niiden määrän pienentämisen jälkeen kaikki seuraavat vaatimukset:

i)	arvostukseen liittyvän vastuun, jonka parametrien lukumäärää on pienennetty, kokonaisarvo on sama kuin alkuperäisen arvostukseen liittyvän vastuun kokonaisarvo;

ii)	parametrit, joiden lukumäärää on pienennetty, voidaan sovittaa markkinakelpoisten instrumenttien joukkoon;

iii)	varianssin arvon 2 suhde varianssin arvoon 1 on viimeisempien sadan kaupankäyntipäivän tietojen perusteella pienempi kuin 0,1.

c)	Jos muiden arvonoikaisujen laskennassa käytetään parametreja, joiden määrää on pienennetty, b alakohdan mukaisten kriteerien täyttyminen on määritettävä valvontatoiminnon riippumattoman arvioinnin ja sisäisen validoinnin perusteella vähintään kerran vuodessa.

6. Positioiden sulkemiskustannuksiin liittyvät muut arvonoikaisut on määritettävä seuraavasti:

jos tietoja on riittävästi vakuuttavien osto- ja myyntitarjousten erojen vaihteluvälin määrittämiseksi arvostuksen syötetiedolle, laitosten on arvioitava vaihteluvälin piste, jonka osalta ne luottavat 90 prosentin varmuudella siihen, että ero, jonka ne voisivat saada poistuessaan arvostukseen liittyvästä vastuusta, olisi kyseinen hinta tai parempi hinta;

jos tietoja ei ole riittävästi vakuuttavien osto- ja myyntitarjousten erojen vaihteluvälin määrittämiseksi arvostuksen syötetiedolle, laitosten on käytettävä asiantuntijapohjaista menetelmää hyödyntäen saatavilla olevia laadullisia ja määrällisiä tietoja, joilla arvostuksen syötetietojen varovaisuuden periaatteen mukaisen arvon varmuustaso vastaa vakuuttavien arvojen vaihteluvälin mukaista tavoitevarmuustasoa. Laitosten on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille arvostukseen liittyvät vastuut, joihin ne soveltavat tätä menetelmää, ja menetelmä, jota ne käyttävät muiden arvonoikaisujen määritykseen.

Laitosten on laskettava positioiden sulkemiskustannuksiin liittyvä muu arvonoikaisu soveltamalla 50 prosentin osuutta joko a tai b alakohdan mukaan lasketusta arvioidusta osto- ja myyntitarjousten erosta arvostukseen liittyviin vastuisiin, jotka liittyvät 5 kohdassa määriteltyihin arvostuksen syötetietoihin.

7. Laitosten on laskettava positioiden sulkemiskustannuksiin liittyvien luokkatason muiden arvonoikaisujen kokonaismäärä soveltamalla yksittäisiin positioiden sulkemiskustannuksiin liittyviin muihin arvonoikaisuihin menetelmän 1 tai menetelmän 2 kaavoja, jotka esitetään liitteessä.

11 artikla

Malliriskeihin liittyvien muiden arvonoikaisujen laskenta

1. Laitosten on arvioitava malliriskeihin liittyvä muu arvonoikaisu kullekin arvostusmallille (yksittäiset malliriskeihin liittyvät muut arvonoikaisut) tarkastelemalla arvostuksen malliriskiä, joka johtuu siitä, että markkinaosapuolet käyttävät mahdollisesti erilaisia malleja tai mallien kalibrointeja, ja siitä, että arvostettavana olevalle erityiselle tuotteelle ei ole kiinteää poistumishintaa. Laitokset eivät saa ottaa huomioon arvostuksen malliriskiä, joka johtuu markkinajohteisten parametrien aiheuttamista kalibroinneista, jotka on otettava huomioon 9 artiklan mukaisesti.

2. Malliriskeihin liittyvä muu arvonoikaisu on laskettava käyttäen jotakin 3 ja 4 kohdassa määritellyistä menetelmistä.

3. Jos mahdollista, laitosten on laskettava malliriskeihin liittyvä muu arvonoikaisu määrittämällä vaihtoehtoisilla asianmukaisilla mallintamis- ja kalibrointimenetelmillä saatujen vakuuttavien arvostusten vaihteluväli. Tällöin laitosten on arvioitava tulokseksi saadun arvostusten vaihteluvälin piste, jonka osalta ne luottavat 90 prosentin varmuudella siihen, että ne voisivat poistua arvostukseen liittyvästä vastuusta kyseisellä hinnalla tai paremmalla hinnalla.

4. Jos laitokset eivät voi käyttää 3 kohdassa määriteltyä menetelmää, niiden on sovellettava malliriskeihin liittyvän muun arvonoikaisun arviointiin asiantuntijapohjaista menetelmää.

5. Asiantuntijapohjaisessa menetelmässä on otettava huomioon kaikki seuraavat:

a)	mallin kannalta merkityksellisten tuotteiden monimuotoisuus;

b)	mahdollisten matemaattisten menetelmien ja malliparametrien moninaisuus, jos kyseiset malliparametrit eivät liity markkinamuuttujiin;

c)	se, missä määrin merkityksellisten tuotteiden markkinat ovat yhdensuuntaiset;

d)	se, että merkityksellisiin tuotteisiin liittyy riskejä, joilta ei voi suojautua;

e)	mallin soveltuvuus salkkuun sisältyvien tuotteiden tuoton ottamiseen huomioon.

Laitosten on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille mallit, joihin ne soveltavat tätä menetelmää, ja menetelmä, jota ne käyttävät muun arvonoikaisun määritykseen.

6. Jos laitokset käyttävät 4 kohdassa kuvailtua menetelmää, se, että menetelmä on varovaisuusperiaatteen mukainen, on vahvistettava vuosittain vertaamalla seuraavia:

a)	muut arvonoikaisut, jotka on laskettu käyttäen 4 kohdassa kuvailtua menetelmää, jos menetelmää sovellettaisiin merkittävään otokseen sellaisia arvostusmalleja, joihin laitos soveltaa 3 kohdan mukaista menetelmää; ja

b)	muut arvonoikaisut, jotka on saatu samaan arvostusmallien otokseen sovelletulla 3 kohdan mukaisella menetelmällä.

7. Laitosten on laskettava malliriskeihin liittyvien luokkatason muiden arvonoikaisujen kokonaismäärä soveltamalla yksittäisiin malliriskeihin liittyviin muihin arvonoikaisuihin menetelmän 1 tai menetelmän 2 kaavoja, jotka esitetään liitteessä.

12 artikla

Tulevaisuuden luottoriskimarginaaleihin liittyvien muiden arvonoikaisujen laskenta

1. Laitosten on laskettava tulevaisuuden luottoriskimarginaaleihin liittyvät muut arvonoikaisut arvostuksen epävarmuuden ottamiseksi huomioon oikaisujen tekemisessä sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti siten, että johdannaispositioihin liittyvästä vastapuoliriskistä johtuvien odotettavissa olevien tappioiden nykyarvo otetaan huomioon oikaisuissa.

2. Laitosten on sisällytettävä markkinahintojen epävarmuuteen liittyvä osa muista arvonoikaisuista markkinahintojen epävarmuuteen liittyvien muiden arvonoikaisujen luokkaan. Positioiden sulkemiskustannuksiin liittyvä osa muista arvonoikaisuista on sisällytettävä positioiden sulkemiskustannuksista johtuvien muiden arvonoikaisujen luokkaan. Malliriskeihin liittyvä osa muista arvonoikaisuista on sisällytettävä malliriskeistä johtuvien muiden arvonoikaisujen luokkaan.

13 artikla

Sijoitus- ja rahoituskustannuksiin liittyvien muiden arvonoikaisujen laskenta

1. Laitosten on laskettava sijoitus- ja rahoituskustannuksiin liittyvät muut arvonoikaisut arvostuksen epävarmuuden ottamiseksi huomioon rahoituskustannuksissa, joita käytetään poistumishinnan arvioinnissa sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti.

14 artikla

Keskittyneisiin positioihin liittyvien muiden arvonoikaisujen laskenta

1. Laitosten on arvioitava keskittyneisiin positioihin liittyvät muut arvonoikaisut keskittyneille arvostettaville positioille (yksittäiset keskittyneisiin positioihin liittyvät muut arvonoikaisut) soveltamalla seuraavaa kolmivaiheista menetelmää:

a)	niiden on yksilöitävä keskittyneet arvostettavat positiot;

b)	jos arvostettavan position koon mukaan sovellettavaa markkinahintaa ei ole saatavilla, niiden on arvioitava varovaisuuden periaatteen mukainen poistumisjakso kullekin yksilöidylle arvostettavalle positiolle;

c)	jos varovaisuuden periaatteen mukaisen poistumisjakson kesto on yli kymmenen päivää, niiden on arvioitava muut arvonoikaisut ottaen huomioon arvostuksen syötetiedon volatiliteetti, osto- ja myyntitarjousten eron volatiliteetti sekä hypoteettisen poistumisstrategian vaikutukset markkinahintoihin.

2. Sovellettaessa 1 kohdan a alakohtaa, keskittyneiden arvostettavien positioiden yksilöinnissä on otettava huomioon kaikki seuraavat tekijät:

a)	kaikkien arvostuspositioiden koko suhteessa asianomaisten markkinoiden likviditeettiin;

b)	laitoksen kyky käydä kauppaa kyseisillä markkinoilla;

keskimääräinen päivittäinen markkinavolyymi ja laitoksen tavanomainen päivittäinen kaupankäyntivolyymi.

Laitosten on määritettävä ja dokumentoitava menetelmät, joita sovelletaan niiden keskittyneiden arvostettavien positioiden määrittämiseksi, joille on laskettava keskittyneisiin positioihin liittyvät muut arvonoikaisut.

3. Laitosten on laskettava keskittyneisiin positioihin liittyvien luokkatason muiden arvonoikaisujen kokonaismäärä laskemalla yhteen yksittäiset keskittyneisiin positioihin liittyvät muut arvonoikaisut.

15 artikla

Tuleviin hallintokustannuksiin liittyvien muiden arvonoikaisujen laskenta

1. Jos laitos laskee arvostukseen liittyvälle vastuulle markkinahintojen epävarmuuteen ja positioiden sulkemiskustannuksiin liittyvät muut arvonoikaisut, mikä merkitsee poistumista koko vastuusta, laitos voi arvioida tulevien hallintokustannusten muiden arvonoikaisujen arvon nollaksi.

2. Jos arvostukseen liittyvän vastuun muiden arvonoikaisujen arvon ei voida osoittaa olevan nolla 1 kohdan mukaisesti, laitosten on laskettava tuleviin hallintokustannuksiin liittyvät muut arvonoikaisut (yksittäiset tuleviin hallintokustannuksiin liittyvät muut arvonoikaisut) ottaen huomioon hallintokustannukset ja tulevat suojautumiskustannukset sellaisten arvostukseen liittyvien vastuiden odotettavissa olevalta voimassaoloajalta, joihin ei sovelleta suoraa poistumishintaa sellaisten sulkemiskustannuksiin liittyvien muiden arvonoikaisujen osalta, jotka on diskontattu riskitöntä korkoa vastaavalla korolla.

3. Sovellettaessa 2 kohtaa tuleviin hallintokustannuksiin on sisällytettävä kaikki ylimääräiset henkilöstökustannukset ja kiinteät lisäkustannukset, joita salkun hoidosta todennäköisesti aiheutuu, mutta kyseisten kustannusten voidaan olettaa alenevan, kun salkun koko pienenee.

4. Laitosten on laskettava tuleviin hallintokustannuksiin liittyvien luokkatason muiden arvonoikaisujen kokonaismäärä laskemalla yhteen yksittäiset tuleviin hallintokustannuksiin liittyvät muut arvonoikaisut.

16 artikla

Sopimusten ennenaikaiseen päättämiseen liittyvien muiden arvonoikaisujen laskenta

Laitosten on arvioitava sopimusten ennenaikaiseen päättämiseen liittyvät muut arvonoikaisut ottaen huomioon mahdolliset tappiot, joita aiheutuu asiakkaiden kaupankäynnin ennenaikaisesta päättämisestä sopimukseen perustumattomista syistä. Sopimusten ennenaikaisesta päättämisestä johtuvat muut arvonoikaisut on laskettava ottaen huomioon sellaisen asiakkaiden kaupankäynnin prosentuaalinen osuus, joka on päätetty ennenaikaisesti aikaisemmin, ja kyseisissä tapauksissa aiheutuneet tappiot.

17 artikla

Operatiivisiin riskeihin liittyvien muiden arvonoikaisujen laskenta

1. Laitosten on arvioitava operatiivisiin riskeihin liittyvät muut arvonoikaisut arvioimalla mahdolliset tappiot, joita voi aiheutua arvostusmenettelyihin liittyvästä operatiivisesta riskistä. Tähän arvioon on sisällytettävä arviointi arvostettavista positioista, joiden katsotaan altistuvan riskeille taseen substanssiarvon määrityksen aikana, mukaan lukien riita-asioista johtuvat riskit.

2. Jos laitos soveltaa operatiiviseen riskiin asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan III osaston 4 luvun mukaista kehittynyttä menetelmää, se voi ilmoittaa operatiivisiin riskeihin liittyvien muiden arvonoikaisujen arvon nollaksi edellyttäen, että se esittää näyttöä siitä, että 1 kohdan mukaisesti määritetty arvostusprosesseihin liittyvä operatiivinen riski otetaan täysimääräisesti huomioon kehittyneeseen menetelmään perustuvassa laskennassa.

3. Muissa kuin 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa laitoksen on laskettava operatiivisiin riskeihin liittyvät muut arvonoikaisut siten, että niiden osuus markkinahintojen epävarmuuteen ja positioiden sulkemiskustannuksiin liittyvien yhteen laskettujen luokkatason muiden arvonoikaisujen summasta on 10 prosenttia.

IV LUKU

ASIAKIRJAT, JÄRJESTELMÄT JA VALVONTATOIMET

18 artikla

Asiakirjavaatimukset

1. Laitosten on dokumentoitava varovaisen arvostuksen menetelmät asianmukaisesti. Asiakirjoissa on esitettävä sisäiset käytänteet, joissa annetaan ohjeita kaikista seuraavista seikoista:

a)	eri menetelmät, joita sovelletaan muiden arvonoikaisujen määrittämiseen kullekin arvostettavalle positiolle;

b)	kunkin omaisuusluokan, tuotteen tai arvostettavan position menetelmähierarkia;

c)	muiden arvonoikaisujen määritysmenetelmissä käytettävien markkinatiedon lähteiden hierarkia;

d)	ne markkinatiedoilta vaaditut ominaisuudet, joiden perusteella kunkin omaisuusluokan, tuotteen tai arvostettavan position muiden arvonoikaisujen arvo voidaan määrittää nollaksi;

e)	menetelmät, joita sovelletaan, kun muiden arvonoikaisujen määrityksessä käytetään asiantuntijapohjaista menetelmää;

f)	menetelmät, joilla määritetään, edellyttääkö arvostettava positio keskittyneisiin positioihin liittyviä muita arvonoikaisuja;

g)	oletetut poistumisnäkymät laskettaessa tarvittaessa keskittyneisiin positioihin liittyviä muita arvonoikaisuja;

h)	käypään arvoon arvostetut varat ja velat, joiden osalta kirjanpidollisen arvostuksen muutos vaikuttaa 4 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti vain osittain ydinpääomaan (CET1) tai ei vaikuta siihen lainkaan.

2. Laitosten on myös säilytettävä asiakirjoja, joiden perusteella voidaan analysoida arvostukseen liittyvien vastuiden tasolla määritettyjen muiden arvonoikaisujen laskentaa, ja toimivalle johdolle on annettava tietoja muiden arvonoikaisujen laskentaprosessista, jotta se saa käsityksen laitoksen käypään arvoon arvostetun positiosalkun arvostuksen epävarmuustasosta.

3. Edellä 1 kohdassa täsmennettyjä asiakirjoja on tarkasteltava uudelleen vähintään vuosittain, ja toimivan johdon on hyväksyttävä ne.

19 artikla

Järjestelmiä ja valvontatoimia koskevat vaatimukset

1. Riippumaton valvontayksikkö hyväksyy aluksi muut arvonoikaisut ja valvoo niitä sen jälkeen.

2. Laitoksilla on oltava käytössään kaikkien käypään arvoon arvostettujen positioiden hallinnointiin liittyvät tehokkaat valvontatoimet sekä riittävät resurssit kyseisten valvontatoimien toteuttamiseksi ja sen varmistamiseksi, että niiden arvostusmenettelyt pysyvät vakaana myös stressikausien aikana. Näihin toimiin ja resursseihin on sisällytettävä kaikki seuraavat:

a)	arvostusmallin suorituskykyä on tarkasteltava uudelleen vähintään vuosittain;

b)	kaikki arvostuskäytäntöihin tehtävät olennaiset muutokset edellyttävät johdon julkaisulupaa;

c)	on annettava selkeä lausuma laitoksen halukkuudesta altistua sellaisiin positioihin liittyville riskeille, joiden arvostuksen epävarmuutta valvotaan koko laitoksen tasolla;

d)	riskinotto- ja valvontayksiköiden on oltava toisistaan riippumattomia arvostusmenettelyn aikana;

e)	on otettava käyttöön kattava sisäisen tarkastuksen menettely, joka liittyy arvostusmenettelyihin ja valvontatoimiin.

3. Laitosten on varmistettava, että käytössä on tehokkaat ja johdonmukaisesti sovellettavat valvontatoimet, jotka liittyvät käypään arvoon arvostettujen positioiden arvostusmenettelyyn. Valvontatoimien on oltava säännöllisten sisäisten tarkastusten kohteena. Valvontatoimiin on sisällytettävä kaikki seuraavat:

a)	koko laitoksen kattava täsmällisesti määritelty tuoteluettelo, jolla varmistetaan, että jokainen arvostettava positio sijoitetaan tuotemääritelmään yksilöllisesti;

b)	kuhunkin luettelossa olevaan tuotteeseen liittyvät arvostusmenetelmät, mukaan lukien mallin valinta ja kalibrointi, käyvän arvon oikaisut, muut arvonoikaisut, tuotteeseen sovellettavat riippumatonta hintojen varmentamista koskevat menetelmät ja arvostuksen epävarmuustason mittaaminen;

c)	validointiprosessi, jolla varmistetaan, että riskinotto-osastot ja asianomaiset valvontaosastot hyväksyvät kunkin tuotteen osalta b alakohdassa kuvaillut tuotekohtaiset menetelmät ja varmentavat, että ne kuvastavat todellista käytäntöä kunkin tuotteeseen sovitetun arvostettavan position osalta;

d)	markkinatietojen perusteella määritellyt kynnysarvot, joiden avulla määritetään, ovatko arvostusmallit edelleen riittävän vakaita;

e)	riippumatonta hintojen varmentamista koskeva menettely, joka perustuu hintoihin, jotka ovat riippumattomia asianomaisesta kaupankäyntiyksiköstä;

f)	uudet tuotteiden hyväksyntää koskevat menettelyt, joita käytetään tuoteluettelon määritykseen ja joihin osallistuvat kaikki sisäiset sidosryhmät, jotka ovat mukana riskien mittaamisessa ja hallinnassa, tilinpäätösraportoinnissa sekä rahoitusvälineiden arvostusten luokittelussa ja varmentamisessa;

g)	uusi sopimusten uudelleentarkastelumenettely, jolla varmistetaan, että uusien liiketoimien hinnoittelutietoja käytetään sen arvioimiseen, noudattavatko samankaltaisten arvostettavien vastuiden arvostukset edelleen asianmukaisesti varovaisuuden periaatetta.

V LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

20 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 26 päivänä lokakuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1.

LIITE

Kaavat, joita käytetään muiden arvonoikaisujen kokonaismäärien laskennassa 9 artiklan 6 kohdan, 10 artiklan 7 kohdan ja 11 artiklan 7 kohdan mukaisesti

Menetelmä 1

APVA

(FV – PV) – 50 % · (FV – PV)

= (50 % · (FV – PV)

AVA

Σ APVA

Menetelmä 2

APVA

max {0, (FV – PV) – 50 % · (EV – PV)}

= max {0, FV – 50 % · (EV + PV)}

AVA

Σ APVA

jossa:

FV	=	Arvostukseen liittyvien vastuiden tason käypä arvo sen jälkeen, kun laitoksen käypään arvoon on mahdollisesti tehty kirjanpidollisia oikaisuja, joiden voidaan katsoa johtuvan samasta arvostuksen epävarmuuden lähteestä kuin kyseinen muu arvonoikaisu
PV	=	Varovaisuuden periaatteen mukainen arvostukseen liittyvien vastuiden tason arvo, joka on määritetty tämän asetuksen mukaisesti
EV	=	Mahdollisten arvojen vaihteluvälistä valittu arvostukseen liittyvien vastuiden tason odotettavissa oleva arvo
APVA	=	Arvostukseen liittyvien vastuiden tason muu arvonoikaisu sen jälkeen, kun se on oikaistu kokonaismäärien laskentaa varten
APVA	=	Luokkatason muiden arvonoikaisujen kokonaismäärä sen jälkeen, kun se on oikaistu kokonaismäärien laskentaa varten

28.1.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

L 21/67

KOMISSION ASETUS (EU) 2016/103,

annettu 27 päivänä tammikuuta 2016,

meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevän komitean (COSS-komitea) perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2099/2002 muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevän komitean (COSS-komitea) perustamisesta sekä meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä koskevien asetusten muuttamisesta 5 päivänä marraskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2099/2002 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksella (EY) N:o 2099/2002 perustetaan meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevä komitea, jäljempänä ’COSS-komitea’.

(2)	COSS-komitean tarkoituksena on hoitaa keskitetysti meriturvallisuutta, alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä ja alusten asumis- ja työskentelyolosuhteita koskevan unionin lainsäädännön nojalla perustettujen komiteoiden tehtävät.

(3)	Kaikessa meriturvallisuuden ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisen alalla hyväksyttävässä uudessa unionin lainsäädännössä olisi säädettävä COSS-komitean käyttämisestä.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 2099/2002 viimeisimmän muutoksen jälkeen useissa meriturvallisuuden ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisen alalla hyväksytyissä uusissa unionin säädöksissä ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/106/EY (2) 28 artiklassa, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/15/EY (3) 6 artiklassa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 391/2009 (4) 12 artiklassa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 392/2009 (5) 10 artiklassa, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/16/EY (6) 31 artiklassa, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/18/EY (7) 19 artiklassa, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/21/EY (8) 10 artiklassa, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/45/EY (9) 11 artiklassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/90/EU (10) 38 artiklassa säädetään, että COSS-komitea avustaa komissiota.

(5)	Lisäksi neuvoston direktiivin 1999/32/EY (11) 4 d artiklan 2 kohdassa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 530/2012 (12) 10 artiklassa ja komission asetuksen (EU) N:o 788/2014 (13) 19 artiklan 5 ja 6 kohdassa säädetään COSS-komitean käyttämisestä.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 2099/2002 hyväksymisen jälkeen seuraavat unionin säädökset, joihin viitataan sen 2 artiklan 2 kohdassa, on kumottu: Neuvoston asetus (ETY) N:o 613/91 (14), neuvoston direktiivi 93/75/ETY (15), neuvoston asetus (EY) N:o 3051/95 (16), neuvoston direktiivi 98/18/EY (17), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/25/EY (18), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/6/EY (19) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 417/2002 (20).

(7)

Seuraavat asetuksen (EY) N:o 2099/2002 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut unionin säädökset on laadittu uudelleen: Neuvoston direktiivi 94/57/EY (21) on laadittu uudelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi 2009/15/EY (22) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (EY) N:o 391/2009 (23), ja neuvoston direktiivi 95/21/EY (24) on laadittu uudelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi 2009/16/EY (25).

(8)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 2099/2002 olisi muutettava.

(9)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevän komitean (COSS-komitea) lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 2099/2002 2 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.

’Yhteisön merilainsäädännöllä’ seuraavia voimassa olevia yhteisön säädöksiä:

a)	Neuvoston asetus (EY) N:o 2978/94 (26), annettu 21 päivänä marraskuuta 1994, erillisillä painolastisäiliöillä varustettujen öljysäiliöalusten painolastitilojen vetoisuuden mittaamisesta annetun kansainvälisen merenkulkujärjestön päätöslauselman A.747(18) täytäntöönpanosta

b)	Neuvoston direktiivi N:o 96/98/EY (27), annettu 20 päivänä joulukuuta 1996, laivavarusteista

c)	Neuvoston direktiivi 97/70/EY (28), annettu 11 päivänä joulukuuta 1997, yhdenmukaistetun turvallisuusjärjestelmän luomisesta kalastusaluksille, joiden pituus on 24 metriä tai enemmän

d)	Neuvoston direktiivi 98/41/EY (29), annettu 18 päivänä kesäkuuta 1998, yhteisön jäsenvaltioiden satamiin tai satamista liikennöivillä matkustaja-aluksilla olevien henkilöiden rekisteröinnistä

e)	Neuvoston direktiivi 1999/32/EY (30), annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä ja direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta sen 4 d artiklan 2 kohdan soveltamiseksi

f)	Neuvoston direktiivi 1999/35/EY (31), annettu 29 päivänä huhtikuuta 1999, pakollisesta katsastusjärjestelmästä säännöllisen ro-ro-alusliikenteen ja suurnopeusmatkustaja-alusliikenteen turvallisen harjoittamisen varmistamiseksi

g)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/59/EY (32), annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteista satamissa

h)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/96/EY (33), annettu 4 päivänä joulukuuta 2001, irtolastialusten turvallisen lastaamisen ja lastinpurkamisen yhdenmukaistetuista edellytyksistä ja menettelyistä

i)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/59/EY (34), annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 93/75/ETY kumoamisesta

j)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 782/2003 (35), annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003, orgaanisten tinayhdisteiden kieltämisestä aluksissa

k)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/25/EY (36), annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003, ro-ro-matkustaja-alusten erityisistä vakavuusvaatimuksista

l)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 789/2004 (37), annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, lasti- ja matkustaja-alusten siirtämisestä yhteisössä rekistereiden välillä ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 613/91 kumoamisesta

m)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/35/EY (38), annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta ja pilaamisrikoksista määrättävistä seuraamuksista, myös rikosoikeudellisista seuraamuksista

n)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 336/2006 (39), annettu 15 päivänä helmikuuta 2006, kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön täytäntöönpanosta yhteisössä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 3051/95 kumoamisesta

o)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/106/EY (40), annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta

p)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/15/EY (41), annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, alusten tarkastamiseen ja katsastamiseen valtuutettuja laitoksia sekä merenkulun viranomaisten asiaan liittyviä toimia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista

q)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/16/EY (42), annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta

r)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/18/EY (43), annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, meriliikennealan onnettomuuksien tutkinnan perusperiaatteista ja neuvoston direktiivin 1999/35/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/59/EY muuttamisesta

s)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/21/EY (44), annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, lippuvaltiota koskevien vaatimusten noudattamisesta

t)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 391/2009 (45), annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, alusten tarkastamis- ja katsastamislaitoksia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista

u)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 392/2009 (46), annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, merten matkustajaliikenteen harjoittajan vastuusta onnettomuustapauksessa

v)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/45/EY (47), annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, matkustaja-alusten turvallisuussäännöistä ja -määräyksistä

w)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 530/2012 (48), annettu 13 päivänä kesäkuuta 2012, yksirunkoisiin öljysäiliöaluksiin sovellettavien kaksoisrunkoa tai vastaavaa rakennetta koskevien rakennevaatimusten nopeutetusta käyttöönotosta

Komission asetus (EU) N:o 788/2014 (49), annettu 18 päivänä heinäkuuta 2014, sakkojen ja uhkasakkojen määräämistä sekä alusten tarkastamis- ja katsastamislaitosten hyväksynnän peruuttamista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 391/2009 6 ja 7 artiklan mukaisesti koskevista yksityiskohtaisista säännöistä

y)	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/90/EU (50), annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, laivavarusteista ja neuvoston direktiivin 96/98/EY kumoamisesta.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä tammikuuta 2016.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EYVL L 324, 29.11.2002, s. 1.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/106/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta (EUVL L 323, 3.12.2008, s. 33).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/15/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, alusten tarkastamiseen ja katsastamiseen valtuutettuja laitoksia sekä merenkulun viranomaisten asiaan liittyviä toimia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista (EUVL L 131, 28.5.2009, s. 47).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 391/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, alusten tarkastamis- ja katsastamislaitoksia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista (EUVL L 131, 28.5.2009, s. 11).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 392/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, merten matkustajaliikenteen harjoittajan vastuusta onnettomuustapauksessa (EUVL L 131, 28.5.2009, s. 24).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/16/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta (EUVL L 131, 28.5.2009, s. 57).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/18/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, meriliikennealan onnettomuuksien tutkinnan perusperiaatteista ja neuvoston direktiivin 1999/35/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/59/EY muuttamisesta (EUVL L 131, 28.5.2009, s. 114).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/21/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, lippuvaltiota koskevien vaatimusten noudattamisesta (EUVL L 131, 28.5.2009, s. 132).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/45/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, matkustaja-alusten turvallisuussäännöistä ja -määräyksistä (EUVL L 163, 25.6.2009, s. 1).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/90/EU, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, laivavarusteista ja direktiivin 96/98/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 146).

(11) Neuvoston direktiivi 1999/32/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä ja direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta (EYVL L 121, 11.5.1999, s. 13).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 530/2012, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2012, yksirunkoisiin öljysäiliöaluksiin sovellettavien kaksoisrunkoa tai vastaavaa rakennetta koskevien rakennevaatimusten nopeutetusta käyttöönotosta (EUVL L 172, 30.6.2012, s. 3).

(13) Komission asetus (EU) N:o 788/2014, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2014, sakkojen ja uhkasakkojen määräämistä sekä alusten tarkastamis- ja katsastamislaitosten hyväksynnän peruuttamista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 391/2009 6 ja 7 artiklan mukaisesti koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 214, 19.7.2014, s. 12).

(14) Neuvoston asetus (ETY) N:o 613/91, annettu 4 päivänä maaliskuuta 1991, laivojen siirtämisestä yhteisössä rekisteristä toiseen (EYVL L 68, 15.3.1991, s. 1).

(15) Neuvoston direktiivi 93/75/ETY, annettu 13 päivänä syyskuuta 1993, vaarallisia tai ympäristöä pilaavia aineita kuljettavia aluksia koskevista vähimmäisvaatimuksista niiden ollessa matkalla yhteisön merisatamiin tai poistuessa niistä (EYVL L 247, 5.10.1993, s. 19).

(16) Neuvoston asetus (EY) N:o 3051/95, annettu 8 päivänä joulukuuta 1995, ro-ro-matkustaja-alusten turvallisuusjohtamisesta (EYVL L 320, 30.12.1995, s. 14).

(17) Neuvoston direktiivi 98/18/EY, annettu 17 päivänä maaliskuuta 1998, matkustaja-alusten turvallisuussäännöistä ja -määräyksistä (EYVL L 144, 15.5.1998, s. 1).

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/25/EY, annettu 4 päivänä huhtikuuta 2001, merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta (EYVL L 136, 18.5.2001, s. 17).

(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/6/EY, annettu 18 päivänä helmikuuta 2002, yhteisön jäsenvaltioiden satamiin saapuvia ja/tai satamista lähteviä aluksia koskevista ilmoitusmuodollisuuksista (EYVL L 67, 9.3.2002, s. 31).

(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 417/2002, annettu 18 päivänä helmikuuta 2002, yksirunkoisiin öljysäiliöaluksiin sovellettavien kaksoisrunkoa tai vastaavaa rakennetta koskevien rakennevaatimusten nopeutetusta käyttöönotosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2978/94 kumoamisesta (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 1).

(21) Neuvoston direktiivi 94/57/EY, annettu 22 päivänä marraskuuta 1994, alusten tarkastamiseen ja katsastamiseen valtuutettuja laitoksia sekä merenkulun viranomaisten asiaan liittyviä toimia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista (EYVL L 319, 12.12.1994, s. 20).

(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/15/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, alusten tarkastamiseen ja katsastamiseen valtuutettuja laitoksia sekä merenkulun viranomaisten asiaan liittyviä toimia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista (EUVL L 131, 28.5.2009, s. 47).

(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 391/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, alusten tarkastamis- ja katsastamislaitoksia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista (EUVL L 131, 28.5.2009, s. 11).

(24) Neuvoston direktiivi 95/21/EY, annettu 19 päivänä kesäkuuta 1995, satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta (EYVL L 157, 7.7.1995, s. 1).

(25) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/16/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta (EUVL L 131, 28.5.2009, s. 57).

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 21

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	59. vuosikerta 28. tammikuu 2016

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
	*	Ilmoitus voimaantulopäivästä: Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Tunisian tasavallan välisestä assosioinnista tehtyyn Euro–Välimeri-sopimukseen liitettävä pöytäkirja, joka koskee Euroopan unionin ja Tunisian tasavallan puitesopimusta Tunisian tasavallan osallistumista unionin ohjelmiin säätelevistä yleisistä periaatteista	1
		ASETUKSET
	*	Komission delegoitu asetus (EU) 2016/98, annettu 16 päivänä lokakuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU täydentämisestä valvontakollegioiden toiminnan yleiset edellytykset täsmentävillä teknisillä sääntelystandardeilla ( 1 )	2
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/99, annettu 16 päivänä lokakuuta 2015, valvontakollegioiden operatiivisen toiminnan määrittämistä koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista ( 1 )	21
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/100, annettu 16 päivänä lokakuuta 2015, tiettyjä vakavaraisuuslaskentaan liittyviä lupia koskevaan hakemukseen sovellettavaa yhteistä päätöstä koskevaa menettelyä koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista ( 1 )	45
	*	Komission delegoitu asetus (EU) 2016/101, annettu 26 päivänä lokakuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä 105 artiklan 14 kohdan mukaista varovaista arvostusta koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla ( 1 )	54
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/102, annettu 19 päivänä tammikuuta 2016, erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymisestä (Eichsfelder Feldgieker/Eichsfelder Feldkieker (SMM))	66
	*	Komission asetus (EU) 2016/103, annettu 27 päivänä tammikuuta 2016, meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevän komitean (COSS-komitea) perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2099/2002 muuttamisesta	67
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/104, annettu 27 päivänä tammikuuta 2016, Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmisteen hyväksymisestä toissijaisten lihotettavien ja toissijaisten lypsävien märehtijöiden rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Prosol SpA) ( 1 )	71
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/105, annettu 27 päivänä tammikuuta 2016, bifenyyli-2-olin hyväksymisestä vanhana tehoaineena käytettäväksi biosidivalmisteissa valmisteryhmissä 1, 2, 4, 6 ja 13 ( 1 )	74
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/106, annettu 27 päivänä tammikuuta 2016, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	79
		PÄÄTÖKSET
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/107, annettu 27 päivänä tammikuuta 2016, sybutryynin hyväksymättä jättämisestä valmisteryhmään 21 kuuluvissa biosidivalmisteissa käytettävänä vanhana tehoaineena ( 1 )	81
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/108, annettu 27 päivänä tammikuuta 2016, 2-butanoni, peroksidin hyväksymättä jättämisestä valmisteryhmiin 1 ja 2 kuuluvissa biosidivalmisteissa käytettävänä vanhana tehoaineena ( 1 )	83
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/109, annettu 27 päivänä tammikuuta 2016, PHMB:n (1600; 1,8) hyväksymättä jättämisestä valmisteryhmiin 1, 6 ja 9 kuuluvissa biosidivalmisteissa käytettävänä vanhana tehoaineena ( 1 )	84
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/110, annettu 27 päivänä tammikuuta 2016, triklosaanin hyväksymättä jättämisestä valmisteryhmään 1 kuuluvissa biosidivalmisteissa käytettävänä vanhana tehoaineena ( 1 )	86

	Oikaisuja
*	Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2009/67/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksesta ( EUVL L 222, 25.8.2009 )	88
*	Oikaisu komission asetukseen (EU) 2015/995, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää käyttötoiminta ja liikenteen hallinta koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä annetun päätöksen 2012/757/EU muuttamisesta ( EUVL L 165, 30.6.2015 )	88
*	Oikaisu komission asetukseen (EU) 2015/400, annettu 25 päivänä helmikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteiden II, III ja V muuttamisesta siltä osin kuin on kyse luuöljyn, hiilimonoksidin, syprodiniilin, dodemorfin, iprodionin, metaldehydin, metatsakloorin, parafiiniöljyn (CAS 64742-54-7), paloöljyjen (CAS 92062-35-6) ja propargiitin jäämien enimmäismääristä tietyissä tuotteissa tai niiden pinnalla ( EUVL L 71, 14.3.2015 )	89

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	IL	236,2
	MA	71,0
	TN	116,3
	TR	102,2
	ZZ	131,4
0707 00 05	MA	86,8
	TR	161,0
	ZZ	123,9
0709 93 10	MA	50,4
	TR	146,2
	ZZ	98,3
0805 10 20	EG	50,4
	MA	62,1
	TN	49,3
	TR	65,0
	ZZ	56,7
0805 20 10	IL	147,6
	MA	83,5
	ZZ	115,6
0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90	IL	129,5
	JM	154,6
	MA	65,6
	TR	82,3
	ZZ	108,0
0805 50 10	TR	100,8
0805 50 10	ZZ	100,8
0808 10 80	CL	86,9
	US	122,2
	ZZ	104,6
0808 30 90	CN	94,8
	TR	82,0
	ZA	84,4
	ZZ	87,1