Euroopan unionin L 26/2012

28.1.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 26/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2011/92/EU,

annettu 13 päivänä joulukuuta 2011,

tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista

(kodifikaatio)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 1985 annettua neuvoston direktiiviä 85/337/ETY (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin (4). Sen vuoksi mainittu direktiivi olisi selkeyden ja järkeistämisen vuoksi kodifioitava.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan mukaisesti unionin ympäristöpolitiikka perustuu ennalta varautumisen periaatteelle sekä periaatteille, joiden mukaan ennalta ehkäiseviin toimiin olisi ryhdyttävä ja ympäristövahingot olisi torjuttava ensisijaisesti niiden lähteellä ja saastuttajan olisi maksettava. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset olisi otettava huomioon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kaikessa teknisessä suunnittelussa ja päätöksenteossa.

(3)	Erityisesti arvioinnin kohteena olevien hankkeiden suunnittelijoiden pääasiallisia velvoitteita ja arvioinnin sisältöä koskevat ympäristövaikutusten arvioinnin periaatteet olisi yhdenmukaistettava. Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tiukempia sääntöjä ympäristön suojelemiseksi.

(4)	Toisaalta on tarpeen toteuttaa yksi unionin ympäristönsuojelua ja elämänlaatua koskevista tavoitteista.

(5)	Unionin ympäristölainsäädäntöön sisältyy säännöksiä, joiden nojalla viranomaiset ja muut elimet voivat tehdä päätöksiä, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia ympäristöön sekä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

(6)	Olisi vahvistettava ympäristövaikutusten arvioinnin yleisiä periaatteita tavoitteena täydentää ja yhtenäistää merkittäviä ympäristövaikutuksia todennäköisesti aiheuttavien yksityisten ja julkisten hankkeiden suunnittelua sääntelevät lupamenettelyt.

(7)

Todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia aiheuttavia julkisia ja yksityisiä hankkeita varten olisi myönnettävä lupa ainoastaan hankkeiden merkittävien ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen. Tämä arviointi olisi suoritettava hankkeen toteuttajan toimittamien asianmukaisten tietojen perusteella, joita tarvittaessa viranomaiset ja myös yleisö, jota hanke saattaa koskea, voivat täydentää.

(8)	Tietynlaisilla hankkeilla on merkittäviä vaikutuksia ympäristöön, ja nämä hankkeet olisi pääsääntöisesti arvioitava järjestelmällisesti.

(9)	Muunlaisilla hankkeilla ei välttämättä ole merkittäviä ympäristövaikutuksia kaikissa tapauksissa, ja nämä hankkeet on arvioitava silloin, kun jäsenvaltiot katsovat, että niillä todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia.

(10)

Jäsenvaltiot voivat asettaa raja-arvoja tai valintaperusteita sen määrittämiseksi, mitkä hankkeet on arvioitava niiden ympäristövaikutusten merkittävyyden perusteella. Jäsenvaltioiden ei tapauskohtaisesti tarvitsisi tarkastella hankkeita, jotka alittavat raja-arvot tai jotka eivät täytä valintaperusteita.

(11)

Asettaessaan tällaisia raja-arvoja tai valintaperusteita tai tarkastellessaan hankkeita tapauskohtaisesti sen määrittelemiseksi, mitkä hankkeet on arvioitava merkittävien ympäristövaikutustensa perusteella, jäsenvaltioiden on otettava huomioon tässä direktiivissä säädetyt asiaankuuluvat arviointiperusteet. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioilla on parhaat edellytykset soveltaa näitä perusteita yksittäisiin tapauksiin.

(12)	Arvioitavien hankkeiden osalta olisi koottava tietyt vähimmäistiedot itse hankkeesta ja sen vaikutuksista.

(13)

On aiheellista vahvistaa menettely, jolla hankkeen toteuttajan on mahdollista saada toimivaltaisilta viranomaisilta lausunto ympäristövaikutusten arviointia varten laadittavien ja toimitettavien tietojen sisällöstä ja laajuudesta. Jäsenvaltiot voivat tätä menettelyä noudattaen vaatia hankkeen toteuttajaa esittämään muun muassa vaihtoehtoja hankkeille, joita varten tämä aikoo esittää hakemuksen.

(14)	Hankkeen ympäristövaikutukset olisi arvioitava ottaen huomioon pyrkimykset suojella ihmisten terveyttä, parantaa elämisen laatua paremman ympäristön avulla, varmistaa lajien monimuotoisuuden säilyminen ja ylläpitää luonnon uusiutumiskyky elämän perusvoimavarana.

(15)

On suotavaa vahvistaa tiukempia rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskevia säännöksiä kansainvälisen kehityksen huomioonottamiseksi. Euroopan yhteisö allekirjoitti 25 päivänä helmikuuta 1991 valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskevan yleissopimuksen ja ratifioi tämän 24 päivänä kesäkuuta 1997.

(16)

Yleisön tehokas osallistuminen päätöksentekomenettelyyn mahdollistaa sen, että yleisö voi ilmaista ja päätöksentekijät voivat ottaa huomioon mielipiteet ja huolenaiheet, joilla voi olla merkitystä itse päätöksiin, mikä puolestaan lisää päätöksenteon vastuullisuutta ja avoimuutta sekä yleisön tietoisuutta ympäristökysymyksistä ja tukea tehdyille päätöksille.

(17)	Sen vuoksi olisi lisättävä yleisön osallistumista, mukaan lukien yhdistykset, järjestöt ja ryhmät, erityisesti valtioista riippumattomat järjestöt, jotka edistävät ympäristönsuojelua, myös edistämällä yleisölle annettavaa ympäristökasvatusta.

(18)

Euroopan yhteisö allekirjoitti 25 päivänä kesäkuuta 1998 Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimuksen tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa, jäljempänä ’Århusin yleissopimus’, ja ratifioi tämän 17 päivänä helmikuuta 2005.

(19)	Århusin yleissopimuksen tavoitteisiin kuuluu pyrkimys taata, että yleisö voi osallistua päätöksentekoon ympäristöasioissa tarkoituksena osaltaan suojella oikeutta elää yksilön terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävän laadukkaassa ympäristössä.

(20)	Århusin yleissopimuksen 6 artiklassa määrätään yleisön osallistumisesta päätöksiin, jotka liittyvät yleissopimuksen liitteessä I lueteltuihin toimiin tai muihin toimiin, joita ei ole lueteltu liitteessä mutta joilla voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia.

(21)

Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 2 ja 4 kohdassa määrätään mahdollisuudesta panna tuomioistuimessa tai muussa elimessä vireille menettely sellaisten päätösten, toimien tai laiminlyöntien asiasisällön taikka niihin liittyvien menettelyjen laillisuuden uudelleen tutkimiseksi, jotka kuuluvat yleisön osallistumista koskevien yleissopimuksen 6 artiklan määräysten soveltamisalaan.

(22)	Tätä direktiiviä ei kuitenkaan tule soveltaa hankkeisiin, joista on yksityiskohtaisesti säädetty erityisellä kansallisen lainsäädännön alaan kuuluvalla säädöksellä, kun tämän direktiivin tavoitteet, mukaan luettuna tietojen antaminen, on otettu huomioon säätämismenettelyssä.

(23)	Lisäksi poikkeustapauksissa saattaa olla tarkoituksenmukaista olla soveltamatta yksittäiseen hankkeeseen tässä direktiivissä säädettyä arviointimenettelyä kuitenkin niin, että komissiolle sekä yleisölle, jota asia koskee, toimitetaan asianmukaiset tiedot hankkeesta.

(24)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(25)	Tällä direktiivillä ei ole vaikutusta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä V olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

1. Tämä direktiivi koskee sellaisten julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia.

2. Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

’hankkeella’:

—	rakennustyön tai muun laitoksen tai suunnitelman toteuttamista,

—	muuta luonnonympäristöön ja maisemaan kajoamista mukaan lukien maaperän luonnonvarojen hyödyntäminen;

b)	’hankkeen toteuttajalla’ yksityistä hanketta varten tarvittavan luvan hakijaa tai julkista viranomaista, joka on tehnyt aloitteen hankkeesta;

c)	’luvalla’ toimivaltaisen viranomaisen tai viranomaisten päätöstä, joka oikeuttaa hankkeen toteuttajan ryhtymään hankkeen toteuttamiseen;

d)	’yleisöllä’ yhtä tai useampaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka, kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti, näiden yhteenliittymiä, järjestöjä tai ryhmiä;

’yleisöllä, jota asia koskee’, yleisöä, johon 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut ympäristöä koskevat päätöksentekomenettelyt vaikuttavat tai todennäköisesti vaikuttavat, taikka yleisöä, jonka etua ne koskevat; tämän määritelmän mukaisesti katsotaan, että asia koskee ympäristönsuojelua edistävien ja kansallisen lainsäädännön mahdolliset vaatimukset täyttävien valtiosta riippumattomien järjestöjen etua;

f)	’toimivaltaisella viranomaisella tai toimivaltaisilla viranomaisilla’ jäsenvaltioiden tämän direktiivin perusteella syntyneiden velvoitteiden toteuttamista varten nimeämää yhtä tai useampaa viranomaista.

3. Jäsenvaltiot voivat, jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, tapauskohtaisesti päättää olla soveltamatta tätä artiklaa maanpuolustustarkoituksia palveleviin hankkeisiin ja ohjelmiin, jos ne katsovat, että sen soveltaminen vaikuttaisi haitallisesti näihin tarkoituksiin.

4. Tätä direktiiviä ei sovelleta hankkeisiin, joista on yksityiskohtaisesti säädetty erityisellä kansallisen lainsäädännön alaan kuuluvalla säädöksellä, kun tämän direktiivin tavoitteet, mukaan lukien tietojen antaminen, on otettu huomioon säätämismenettelyssä.

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ennen luvan myöntämistä hankkeet, joilla etenkin laatunsa, kokonsa tai sijaintinsa vuoksi todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia, alistetaan lupamenettelyyn ja että niiden vaikutukset arvioidaan. Nämä hankkeet määritellään 4 artiklassa.

2. Ympäristövaikutusten arviointi voidaan liittää jäsenvaltioissa voimassa oleviin hankkeita koskeviin lupamenettelyihin tai, jos se ei ole mahdollista, muihin menettelyihin tai tämän direktiivin tavoitteen täyttämiseksi perustettaviin menettelyihin.

3. Jäsenvaltiot voivat huolehtia siitä, että yhdellä menettelyllä täytetään tämän direktiivin ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 15 päivänä tammikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/1/EY (5) vaatimukset.

4. Jäsenvaltiot voivat poikkeustapauksissa olla kokonaan tai osittain soveltamatta tiettyyn hankkeeseen tämän direktiivin säännöksiä, tämän kuitenkaan rajoittamatta 7 artiklan säännösten soveltamista.

Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltioiden on:

a)	tutkittava, onko jokin muu arviointimuoto sopiva;

b)	asetettava yleisön, jota asia koskee, saataville a alakohdassa tarkoitetuilla muilla arviointimuodoilla saadut tiedot, vapauttamispäätöstä koskevat tiedot sekä vapauttamisen perusteet;

c)	annettava komissiolle tiedoksi ennen luvan myöntämistä tehdyn vapauttamispäätöksen perustelut ja liitettävä siihen, tarvittaessa, omille kansalaisille annetut tiedot.

Komissio välittää saamansa asiakirjat välittömästi muille jäsenvaltioille tiedoksi.

Komissio antaa vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän kohdan soveltamisesta.

3 artikla

Ympäristövaikutusten arvioinnilla tunnistetaan, kuvataan ja arvioidaan tarkoituksenmukaisella tavalla, kussakin yksittäistapauksessa ja 4–12 artiklan mukaisesti hankkeen suorat ja välilliset vaikutukset seuraaviin tekijöihin:

a)	ihmisiin, eläimiin ja kasveihin;

b)	maaperään, veteen, ilmaan, ilmastoon ja maisemaan;

c)	kiinteään ja irtaimeen omaisuuteen ja kulttuuriperintöön;

d)	a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen tekijöiden vuorovaikutukseen.

4 artikla

1. Jollei 2 artiklan 4 kohdassa säädetystä muuta johdu, liitteessä I luetellut hankkeet arvioidaan 5–10 artiklan mukaisesti.

2. Jollei 2 artiklan 4 kohdassa säädetystä muuta johdu, jäsenvaltioiden on määritettävä liitteessä II lueteltujen hankkeiden osalta, arvioidaanko tämä hanke 5–10 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on määritettävä tämä:

a)	tapauskohtaisesti selvittämällä; tai

b)	jäsenvaltioiden asettamien raja-arvojen tai valintaperusteiden avulla.

Jäsenvaltiot voivat päättää molempien a ja b alakohdassa tarkoitettujen menettelyjen soveltamisesta.

3. Tutkittaessa hankkeita tapauskohtaisesti tai vahvistettaessa raja-arvoja tai valintaperusteita 2 kohdan soveltamiseksi, liitteessä III vahvistetut kyseistä hanketta koskevat olennaiset arviointiperusteet on otettava huomioon.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisten viranomaisten 2 kohdan mukaisesti tekemä päätös on kansalaisten saatavilla.

5 artikla

1. Niiden hankkeiden osalta, joiden ympäristövaikutukset on 4 artiklan mukaan arvioitava tämän artiklan ja 6–10 artiklan mukaisesti, jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että hankkeen toteuttaja toimittaa asianmukaisessa muodossa liitteessä IV tarkemmin yksilöidyt tiedot silloin, kun:

a)	jäsenvaltiot pitävät tietoja tärkeinä lupamenettelyn tietyssä vaiheessa sekä tietyn hankkeen tai hanketyypin erityisluonteen ja todennäköisesti vaikutuksen kohteena olevan ympäristön piirteiden vuoksi;

b)	jäsenvaltiot katsovat, että hankkeesta vastaava voidaan kohtuudella velvoittaa kokoamaan nämä tiedot ottaen huomioon muun muassa sen hetkinen tietämys ja arviointimenetelmät.

2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että toimivaltainen viranomainen antaa lausunnon tiedoista, jotka hankkeesta vastaavan on 1 kohdan mukaisesti toimitettava, jos hankkeesta vastaava sitä pyytää ennen lupahakemuksen jättämistä. Toimivaltaisen viranomaisen on kuultava hankkeesta vastaavaa ja 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja viranomaisia, ennen kuin se antaa lausuntonsa. Se, että viranomainen on antanut tämän kohdan mukaisesti lausunnon, ei estä sitä myöhemmin pyytämästä hankkeesta vastaavaa toimittamaan lisätietoja.

Jäsenvaltiot voivat vaatia toimivaltaisia viranomaisia antamaan tällaisen lausunnon riippumatta siitä, pyytääkö hankkeesta vastaava sitä.

3. Hankkeesta vastaavan 1 kohdan mukaisesti toimittamissa tiedoissa on oltava ainakin:

a)	kuvaus hankkeesta, joka sisältää tiedot hankkeen sijainnista, suunnitelmasta ja laajuudesta;

b)	kuvaus merkittävien haitallisten vaikutusten välttämiseksi, vähentämiseksi ja, jos mahdollista, parantamiseksi suunnitelluista toimenpiteistä;

c)	tarvittavat tiedot niiden olennaisten ympäristövaikutusten tunnistamiseksi ja arvioimiseksi, joita hanke todennäköisesti aiheuttaa;

d)	selostus hankkeesta vastaavan tutkimista tärkeimmistä vaihtoehdoista ja tiedot hänen valintaansa vaikuttaneista pääasiallisista syistä ottaen huomioon ympäristövaikutukset;

e)	yleistajuinen yhteenveto a–d alakohdassa tarkoitetuista tiedoista.

4. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa varmistettava, että kaikki viranomaiset, joilla on hallussaan olennaista tietoa, erityisesti 3 artiklan osalta, pitävät sen hankkeesta vastaavan saatavilla.

6 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niille ympäristöasioista vastaaville viranomaisille, joita hanke todennäköisesti koskee, annetaan mahdollisuus ilmaista kantansa hankkeen toteuttajan toimittamien tietojen ja lupahakemuksen osalta. Tätä varten jäsenvaltioiden on nimettävä ne viranomaiset, joita asiassa on kuultava, joko yleisesti tai tapauskohtaisesti. Näille viranomaisille on toimitettava 5 artiklan mukaisesti saadut tiedot. Jäsenvaltioiden tehtävänä on vahvistaa yksityiskohtaiset menettelyt kuulemista varten.

2. Yleisölle on ilmoitettava joko julkisin ilmoituksin tai muin asianmukaisin tavoin, kuten sähköisin viestimin milloin mahdollista, seuraavat seikat 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ympäristöä koskevien päätöksentekomenettelyjen varhaisessa vaiheessa ja viimeistään heti, kun tiedot voidaan kohtuudella antaa:

a)	lupahakemus;

b)	tieto siitä, että hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ja, tarvittaessa, että siihen sovelletaan 7 artiklaa;

c)	yksityiskohtaiset tiedot toimivaltaisista viranomaisista, jotka vastaavat päätöksenteosta, joilta voi saada asiaa koskevia tietoja ja joille huomautukset tai kysymykset voidaan esittää, sekä yksityiskohtaiset tiedot määräajoista huomautusten tai kysymysten esittämiselle;

d)	mahdollisten päätösten luonne tai päätösluonnos, jos sellainen on;

e)	ilmoitus 5 artiklan mukaisesti saadun tiedon saatavilla olosta;

f)	milloin, missä ja miten asiaa koskevat tiedot annetaan saataville;

g)	yksityiskohtaiset tiedot menettelyistä tämän artiklan 5 kohdan mukaista yleisön osallistumista varten.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisön, jota asia koskee, saataville annetaan kohtuullisessa määräajassa:

a)	kaikki 5 artiklan mukaisesti saadut tiedot;

b)	kansallisen lainsäädännön mukaisesti tärkeimmät toimivaltaiselle viranomaiselle tai toimivaltaisille viranomaisille annetut selvitykset ja ohjeet, kun yleisölle, jota asia koskee, tiedotetaan asiasta tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti;

ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta 28 päivänä tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY (6) säännösten mukaisesti muut kuin tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot, jotka ovat merkityksellisiä päätöksen kannalta tämän direktiivin 8 artiklan mukaisesti ja jotka annetaan saataville vasta, kun yleisölle, jota asia koskee, on ilmoitettu tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4. Yleisölle, jota asia koskee, on annettava ajoissa ja tehokkaalla tavalla mahdollisuus osallistua 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin ympäristöä koskeviin päätöksentekomenettelyihin ja sillä on tätä tarkoitusta varten oltava oikeus esittää toimivaltaiselle viranomaiselle tai toimivaltaisille viranomaisille huomautuksensa ja mielipiteensä, ennen kuin lupahakemuksesta päätetään, vaihtoehtojen ollessa vielä avoinna.

5. Jäsenvaltioiden on määritettävä yksityiskohtaiset järjestelyt, joita toteutetaan yleisölle tiedottamiseksi (esimerkiksi jakamalla ilmoituksia tietyllä alueella tai ilmoittamalla asiasta paikallisissa sanomalehdissä) sekä yleisön, jota asia koskee, kuulemiseksi (esimerkiksi kirjallisten lausuntojen tai julkisen kuulemisen avulla).

6. On asetettava eri vaiheille kohtuulliset määräajat, joilla mahdollistetaan, että yleisölle tiedottamiseen ja yleisön, jota asia koskee, valmistautumiseen sekä tehokkaaseen osallistumiseen ympäristöä koskevaan päätöksentekoon tämän artiklan mukaisesti jää riittävästi aikaa.

7 artikla

1. Jos jäsenvaltion tiedossa on, että tietyllä hankkeella on todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia toisessa jäsenvaltiossa, tai jos jäsenvaltio, johon todennäköisesti kohdistuu merkittävä vaikutus, niin vaatii, sen jäsenvaltion, jonka alueella hanke aiotaan toteuttaa, on toimitettava sille jäsenvaltiolle, johon vaikutus kohdistuu, mahdollisimman pian ja viimeistään silloin, kun se tiedottaa asiasta omille kansalaisilleen, muun muassa:

a)	kuvaus hankkeesta ja sen ohessa kaikki käytettävissä oleva tieto hankkeen mahdollisesta rajat ylittävästä vaikutuksesta;

b)	tiedot mahdollisesti tehtävän päätöksen luonteesta.

Jäsenvaltion, jonka alueella hanke on tarkoitus toteuttaa, on annettava toiselle jäsenvaltiolle kohtuullinen aika ilmoittaa, haluaako se osallistua 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin ympäristövaikutuksia koskeviin päätöksentekomenettelyihin, ja se voi sisällyttää tähän tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.

2. Jos jäsenvaltio, jolle toimitetaan tietoja 1 kohdan nojalla, ilmoittaa aikovansa osallistua 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin ympäristöä koskeviin päätöksentekomenettelyihin, jäsenvaltion, jonka alueella hanke aiotaan toteuttaa, on lähetettävä, jollei se vielä ole sitä tehnyt, sellaiselle jäsenvaltiolle, johon vaikutus kohdistuu, 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettavat ja 6 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti saataville asetettavat tiedot.

3. Kyseisten jäsenvaltioiden on, siltä osin kuin asia niitä koskee, myös:

a)	huolehdittava siitä, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ovat kohtuullisessa ajassa 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten ja niiden kansalaisten saatavilla, joita hanke koskee sen jäsenvaltion alueella, johon vaikutus todennäköisesti kohdistuu; ja

varmistettava, että ennen kuin hankkeelle myönnetään lupa, 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille ja kansalaisille, joita hanke koskee, annetaan mahdollisuus ilmaista kohtuullisessa ajassa kantansa toimitetuista tiedoista sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka alueella hanke aiotaan toteuttaa.

4. Niiden jäsenvaltioiden, joita hanke koskee, on aloitettava neuvottelut muun muassa hankkeen mahdollisista rajat ylittävistä vaikutuksista ja tällaisten vaikutusten vähentämiseksi tai poistamiseksi suunnitelluista toimenpiteistä, sekä vahvistettava kohtuullinen määräaika neuvottelujen kestolle.

5. Asianomaiset jäsenvaltiot voivat päättää tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista järjestelyistä, joiden on oltava sellaisia, että yleisö, jota asia koskee sen jäsenvaltion alueella, johon vaikutus kohdistuu, voi osallistua hanketta koskeviin 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin ympäristöä koskeviin päätöksentekomenettelyihin tehokkaasti.

8 artikla

Käytyjen neuvottelujen tulokset ja 5, 6 ja 7 artiklan mukaisesti saadut tiedot on otettava huomioon lupamenettelyssä.

9 artikla

1. Kun päätös luvan myöntämisestä tai epäämisestä on tehty, toimivaltaisen viranomaisen tai viranomaisten on tiedotettava asiasta yleisölle asianmukaisten menettelyjen mukaisesti ja saatettava yleisön saataville seuraavat tiedot:

a)	päätöksen sisältö ja siihen liittyvät ehdot;

b)	tutkittuaan yleisön, jota asia koskee, ilmaisemat huomautukset ja mielipiteet, päätöksen perusteena olevat tärkeimmät seikat ja näkökohdat, mukaan lukien tiedot yleisön osallistumisprosessista;

c)	tarvittaessa kuvaus tärkeimmistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on estää, vähentää ja, jos mahdollista, poistaa merkittävät haittavaikutukset.

2. Toimivaltaisen viranomaisen tai toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava tästä 7 artiklan mukaisesti kuullulle jäsenvaltiolle ja toimitettava sille tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot.

Kuultujen jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisön, jota asia koskee, saataville annetaan asianmukaisella tavalla tiedot niiden omalla alueella.

10 artikla

Tämän direktiivin säännöksillä ei vaikuteta toimivaltaisten viranomaisten velvollisuuteen noudattaa kansallisessa laissa, säännöksissä ja hallinnollisissa määräyksissä sekä vakiintuneessa oikeuskäytännössä olevia rajoituksia, jotka koskevat liikesalaisuutta, henkinen omaisuus mukaan lukien, ja yleisen edun turvaamista.

Tapauksissa, joissa 7 artiklaa sovelletaan, siinä jäsenvaltiossa, jossa hanketta suunnitellaan, voimassa olevat rajoitukset koskevat tietojen luovuttamista toiselle jäsenvaltiolle ja tietojen vastaanottamista toisesta jäsenvaltiosta.

11 artikla

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisen oikeusjärjestelmän mukaisesti siihen yleisöön kuuluville, jota asia koskee ja:

a)	joiden etua asia riittävästi koskee tai vaihtoehtoisesti;

b)	jotka väittävät oikeuksiensa heikentyvän, jos jäsenvaltion hallintolainkäyttöä koskevassa säännöstössä niin edellytetään,

on mahdollisuus saattaa tuomioistuimessa tai muussa laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa elimessä tähän direktiiviin sisältyvien yleisön osallistumista koskevien säännösten soveltamisalaan kuuluvien päätösten, toimien tai laiminlyöntien asiasisällön taikka niihin liittyvien menettelyjen laillisuus uudelleen tutkittavaksi.

2. Jäsenvaltioiden on määritettävä, missä vaiheessa moite päätöksiä, toimia tai laiminlyöntejä vastaan voidaan esittää.

3. Jäsenvaltioiden on määritettävä, mikä muodostaa riittävän edun ja oikeuden heikentymisen, tavoitteenaan antaa yleisölle, jota asia koskee, laaja muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus. Edellä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset täyttävien valtioista riippumattomien järjestöjen edun katsotaan olevan tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla riittävä. Niillä katsotaan myös olevan oikeuksia, joita on mahdollista loukata tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

4. Tämän artiklan säännökset eivät estä mahdollisuutta, että hallinnollinen viranomainen alustavasti tutkii asian uudelleen, eivätkä ne vaikuta vaatimukseen hallinnollisten muutoksenhakumenettelyjen loppuunsaattamisesta, ennen kuin asia saatetaan tuomioistuimen tutkittavaksi, silloin kun kansallisessa lainsäädännössä on tällainen vaatimus.

Kyseisen menettelyn on oltava oikeudenmukainen, tasapuolinen ja nopea, eikä se saa olla niin kallis, että se olisi esteenä menettelyyn osallistumiselle.

5. Tämän artiklan säännösten tehostamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisölle annetaan käytännön tietoja mahdollisuudesta turvautua hallinnollisiin ja tuomioistuimessa tapahtuviin muutoksenhakumenettelyihin.

12 artikla

1. Jäsenvaltiot ja komissio luovuttavat toisilleen tietoja tämän direktiivin soveltamisesta saaduista kokemuksista.

2. Jäsenvaltioiden on erityisesti annettava komissiolle tiedoksi kaikki vahvistetut valintaperusteet ja/tai raja-arvot, jotka vaikuttavat kyseisten hankkeiden valintaan 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3. Tämän tietojen toimittamisen perusteella komissio tekee Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarvittaessa täydentäviä ehdotuksia sen varmistamiseksi, että tätä direktiiviä sovelletaan riittävän yhteensovitetusti.

13 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

14 artikla

Kumotaan direktiivi 85/337/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä V olevassa A osassa mainituilla direktiiveillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden velvollisuutta noudattaa liitteessä V olevassa B osassa asetettuja määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä VI olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

15 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

16 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 13 päivänä joulukuuta 2011.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BUZEK

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. SZPUNAR

(1) EUVL C 248, 25.8.2011, s. 154.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. syyskuuta 2011 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 15. marraskuuta 2011.

(3) EYVL L 175, 5.7.1985, s. 40.

(4) Katso liitteessä VI oleva A osa.

(5) EUVL L 24, 29.1.2008, s. 8.

(6) EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26.

LIITE I

HANKKEET, JOITA TARKOITETAAN 4 ARTIKLAN 1 KOHDASSA

1.	Öljynjalostamot (lukuun ottamatta yrityksiä, jotka jalostavat raakaöljystä ainoastaan voiteluaineita) sekä laitokset, jotka kaasuttavat tai nesteyttävät kivihiiltä tai öljyliusketta vähintään 500 tonnia päivässä.

a)	Lämpövoimalaitokset ja muut polttolaitokset, joiden lämmöntuotto on vähintään 300 megawattia;

Ydinvoimalaitokset ja muut ydinreaktorit mukaan lukien näiden laitosten tai reaktoreiden purkaminen tai käytöstä poistaminen (1) (lukuun ottamatta halkeamis- ja hyötämiskelpoisten aineiden tuotantoon ja konversioon tarkoitettuja tutkimuslaitoksia, joiden suurin jatkuva lämpöteho ei ylitä yhtä kilowattia).

a)	Laitokset, joissa jälleenkäsitellään säteilytettyä ydinpolttoainetta;

Laitokset, jotka on suunniteltu

i)	ydinpolttoaineen tuottamiseen tai isotooppirikastamiseen,

ii)	säteilytetyn ydinpolttoaineen tai runsasaktiivisen jätteen käsittelyyn,

iii)	säteilytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen,

iv)	ainoastaan radioaktiivisen jätteen loppusijoittamiseen,

v)	ainoastaan säteilytettyjen ydinpolttoaineiden tai radioaktiivisen jätteen varastoimiseen muualla kuin tuotantopaikassa (suunniteltu pitemmäksi ajaksi kuin 10 vuodeksi).

a)	Valuraudan ja teräksen alkusulatukseen tarkoitetut laitokset;

b)	Laitokset, joissa tuotetaan ei-rautaraakametalleja malmista, rikasteista tai sekundaarisista raaka-aineista metallurgisilla, kemiallisilla tai elektrolyyttisillä menetelmillä.

Asbestin louhinta sekä laitokset, joissa käsitellään ja muunnetaan asbestia tai asbestia sisältäviä tuotteita, jos niissä tuotetaan: asbestisementistä valmistettuja lopputuotteita yli 20 000 tonnia vuodessa; asbestia kitkapintamateriaalissa sisältäviä lopputuotteita yli 50 tonnia vuodessa; muita tuotteita, joissa käytetään yli 200 tonnia asbestia vuodessa.

Kemianteollisuuden laitoskombinaatit eli laitokset, joissa valmistetaan teollisessa mittakaavassa aineita kemiallisilla muuntoprosesseilla, joissa on useita yksikköjä yhdessä toiminnallisesti toisiinsa liitettyinä ja joissa tuotetaan

a)	orgaanisia peruskemikaaleja;

b)	epäorgaanisia peruskemikaaleja;

c)	fosfori-, typpi- tai kaliumpohjaisia (yksi- tai moniravinteisia) lannoitteita;

d)	perusaineita kasvinsuojelu- tai eliöntorjunta-aineisiin;

e)	perusaineita farmaseuttisiin tuotteisiin kemiallisella tai biologisella menetelmällä;

f)	räjähdysaineita.

a)	Kaukoliikenteen rautateiden sekä lentokenttien (2) rakentaminen, kun pääkiitorata on vähintään 2 100 metriä pitkä;

b)	Moottoriteiden ja moottoriliikenneteiden (3) rakentaminen;

Vähintään nelikaistaisen uuden tien rakentaminen tai kaksikaistaisen tai sitä kapeamman tien uudelleenlinjaus ja/tai leventäminen siten, että tiestä tulee vähintään nelikaistainen, jos tällainen yhtäjaksoinen uusi tie tai uudelleenlinjattu ja/tai levennetty tien osa on vähintään 10 kilometrin pituinen.

a)	Sisävesiväylät ja sisävesiliikenteen satamat suuremmille kuin 1 350 tonnin aluksille;

b)	Kauppasatamat, rannassa kiinni olevat lastaus ja purkulaiturit ja ulkosatamat (lukuun ottamatta lauttalaitureita), joihin pääsevät yli 1 350 tonnin alukset.

Ongelmajätteiden käsittelylaitokset, joissa jätteet poltetaan, käsitellään kemiallisesti, siten kuin on määritelty jätteistä 19 päivänä marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY (4) liitteessä I, otsakkeen D9 alla, tai sijoitetaan kaatopaikalle, siten kuin mainitun direktiivin 3 artiklan 2 alakohdassa on määritelty.

10.	Muut kuin ongelmajätteiden käsittelylaitokset, joissa jätteet poltetaan tai käsitellään kemiallisesti, kuten on määritelty direktiivin 2008/98/EY liitteessä I, otsakkeen D9 alla, ja joiden kapasiteetti on yli 100 tonnia päivässä.

11.	Pohjaveden ottamot tai tekopohjaveden muodostamisjärjestelmät, jos vettä otetaan tai muodostetaan vähintään 10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

12.

a)	Laitokset vesivarojen siirtämiseksi vesistöalueelta toiselle, kun siirron tarkoituksena on ehkäistä mahdollista vedenpuutetta ja siirron määrä on yli 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa;

b)	Kaikissa muissa tapauksissa laitokset vesivarojen siirtämiseksi vesistöalueelta toiselle, kun vesistön, josta vettä otetaan, usean vuoden ajalta laskettu keskivirtaama on yli 2 000 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja siirretty vesimäärä on yli 5 prosenttia tästä virtaamasta.

Kummassakaan tapauksessa mukaan ei lueta juomaveden siirtoa putkissa.

13.	Jätevedenpuhdistamot, joiden kapasiteetti on yli 150 000 asukasvastinelukua, siten kuin on määritelty yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21 päivänä toukokuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/271/ETY (5) 2 artiklan 6 kohdassa.

14.	Raakaöljyn ja maakaasun kaupallinen tuotanto, kun raakaöljyn tuotanto ylittää 500 tonnia päivässä ja kaasuntuotanto 500 000 m3 päivässä.

15.	Padot ja muut laitokset, joilla padotaan tai varastoidaan vettä pysyvästi, kun padottu tai varastoitu uusi vesimäärä tai vesimäärän lisäys on yli 10 miljoonaa kuutiometriä.

16.

Putket, joiden halkaisija on yli 800 mm ja pituus yli 40 km ja jotka on tarkoitettu

a)	kaasun, öljyn ja kemikaalien siirtoihin;

b)	hiilidioksidivirtojen siirtoihin geologista varastointia varten, mukaan luettuina niihin liittyvät paineenkorotusasemat.

17.

Kanalat ja sikalat, joissa kasvatetaan yli

a)	85 000 kananpoikaa tai 60 000 kanaa,

b)	3 000 sikaa (paino yli 30 kg); tai

c)	900 emakkoa.

18.

Teollisuuslaitokset, joissa tuotetaan

a)	massaa puusta tai samanlaisista kuituisista materiaaleista;

b)	paperia ja kartonkia, kun tuotantokapasiteetti on yli 200 tonnia päivässä.

19.	Kivilouhokset ja avokaivokset, joiden pinta-ala on yli 25 hehtaaria, tai turvetuotanto, kun pinta-ala on yli 150 hehtaaria.

20.	Jännitteeltään vähintään 220 kV:n ja pituudeltaan yli 15 km:n mittaisten maanpäällisten voimajohtojen rakentaminen.

21.	Raakaöljyn, petrokemian tuotteiden tai muiden kemikaalien varastot, joiden kapasiteetti on vähintään 200 000 tonnia.

22.	Hiilidioksidin geologisesta varastoinnista 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/31/EY (6) tarkoitetut varastointipaikat.

23.	Direktiivin 2009/31/EY mukaiset laitokset, jotka on tarkoitettu hiilidioksidivirtojen talteenottoon geologista varastointia varten tämän liitteen soveltamisalaan kuuluvista laitoksista tai joissa talteen otetun hiilidioksidin kokonaismäärä on vähintään 1,5 megatonnia vuodessa.

24.	Kaikki muutokset tai laajennukset tässä liitteessä lueteltuihin hankkeisiin, jos muutos tai laajennus itsessään vastaa tässä liitteessä mahdollisesti vahvistettuja raja-arvoja.

(1) Ydinvoimalaitokset ja muut ydinreaktorit lakkaavat olemasta tällaisia laitoksia, kun kaikki ydinpolttoaine ja muut radioaktiivisesti saastuneet elementit on pysyvästi poistettu laitosalueelta.

(2) ’Lentokentällä’ tarkoitetaan tässä direktiivissä vuodelta 1944 olevan kansainvälisen siviili-ilmailuliiton perustamisesta tehdyn Chicagon yleissopimuksen mukaista määritelmää lentokentistä (liite 14).

(3) ’Moottoriliikennetiellä’ tarkoitetaan tässä direktiivissä 15 päivänä marraskuuta 1975 tehdyssä Euroopan sopimuksessa liikenteen kansainvälisistä pääväylistä käytettyä määritelmää.

(4) EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3.

(5) EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40.

(6) EUVL L 140, 5.6.2009, s. 114.

LIITE II

HANKKEET, JOITA TARKOITETAAN 4 ARTIKLAN 2 KOHDASSA

1. MAANVILJELYS, METSÄNHOITO JA VESIVILJELY

a)	Maaseudun maanomistussuhteita muuttavat hankkeet;

b)	Hankkeet viljelemättömän maan tai osaksi luonnontilassa olevien alueiden ottamiseksi voimaperäiseen maatalouskäyttöön;

c)	Maatalouden vesihuoltohankkeet, mukaan lukien kastelu- ja ojitushankkeet;

d)	Metsitys ja metsänhakkuut maan käyttötarkoituksen muuttamiseksi;

e)	Karjan tehokasvatukseen tarkoitetut laitokset (muut kuin liitteessä I mainitut);

f)	Kalan tehoviljely;

g)	Merenpohjan kuivatus maa-alueeksi.

2. KAIVANNAISTEOLLISUUS

a)	Kivilouhokset, avokaivokset ja turvetuotanto (muut kuin liitteessä I mainitut);

b)	Maanalainen kaivostoiminta;

c)	Mineraalien otto ruoppaamalla meren- tai joenpohjaa;

Syväkairaukset, erityisesti:

i)	geotermiset kairaukset,

ii)	ydinjätteen varastointia varten tehtävät kairaukset,

iii)	vesivarojen hyödyntämiseen tähtäävät kairaukset,

lukuun ottamatta maaperän stabiilisuustutkimuksia varten tehtäviä kairauksia;

e)	Maanpäälliset kivihiilen, raaka-öljyn, maakaasun ja malmien sekä öljyliuskeen käsittelyyn tarkoitetut teollisuuslaitokset.

3. ENERGIATEOLLISUUS

a)	Sähkön, höyryn ja kuuman veden teolliset tuotantolaitokset (muut kuin liitteessä I mainitut);

b)	Kaasun, höyryn ja kuuman veden siirrossa tarvittavat tuotanto- ja jakelulaitokset sekä sähkön siirto ilmakaapeleilla (muut kuin liitteessä I mainitut);

c)	Maakaasun varastointi maan päällä;

d)	Palavien kaasujen varastointi maan alla;

e)	Fossiilisten polttoaineiden varastointi maan päällä;

f)	Kivi- ja ruskohiilen teollinen puristetuotanto;

g)	Radioaktiivisen jätteen käsittely- ja varastointilaitokset (jollei niitä ole mainittu liitteessä I);

h)	Vesivoimalaitokset;

i)	Tuulivoimalat;

j)	Direktiivin 2009/31/EY mukaiset laitokset, jotka on tarkoitettu hiilidioksidivirtojen talteenottoon geologista varastointia varten laitoksista, jotka eivät kuulu tämän direktiivin liitteen I soveltamisalaan.

4. METALLITEOLLISUUS

a)	Laitokset, joissa valmistetaan raakarautaa tai terästä (alku- tai jalostussulatus) mukaan lukien jatkuva valu;

Laitokset, joissa prosessoidaan rautametalleja:

i)	kuumavalssaamot,

ii)	pajat ja takomot,

iii)	suojaavien kuumapinnoitteiden teko;

c)	Rautametallisulatot;

d)	Laitokset, joissa sulatetaan ja myös seostetaan ei-rautametalleja, ei kuitenkaan jalometalleja, mutta mukaan lukien regeneroidut tuotteet (jalostus, sulattovalu ja niin edelleen);

e)	Metallien ja muovimateriaalien pintakäsittelylaitokset, joissa käytetään elektrolyysiä tai kemiallista prosessia;

f)	Moottoriajoneuvojen valmistus ja kokoonpano sekä moottoriajoneuvojen moottorien valmistus;

Telakat;

h)	Lentokoneiden valmistus- ja korjauslaitokset;

i)	Rautatiekaluston valmistus;

j)	Räjäytysliittäminen;

k)	Metallimalmien pasutus- ja sintrauslaitokset.

5. MINERAALITEOLLISUUS

a)	Koksausuunit (kivihiilen pyrolyysi);

b)	Sementtitehtaat;

c)	Laitokset, joissa tuotetaan asbestia ja valmistetaan asbestipohjaisia tuotteita (muut kuin liitteessä I mainitut);

d)	Laitokset, joissa valmistetaan lasia tai lasivillaa;

e)	Laitokset, joissa sulatetaan mineraaleja, mukaan lukien mineraalikuitujen valmistus;

f)	Keraamisten tuotteiden valmistus polttamalla, erityisesti kattotiilet, tiilet, tulenkestävät tiilet, laatat, kivitavara tai posliini.

6. KEMIANTEOLLISUUS (MUUT KUIN LIITTEESSÄ I MAINITUT)

a)	Puolivalmisteiden käsittely ja kemikaalien tuotanto;

b)	Torjunta-aineiden, farmaseuttisten tuotteiden, maalien ja lakkojen sekä elastomeerien ja peroksidien tuotanto;

c)	Öljyn sekä petrokemiallisten ja muiden kemiallisten tuotteiden varastointirakenteet.

7. ELINTARVIKETEOLLISUUS

a)	Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus;

b)	Eläin- ja kasvituotteiden pakkaaminen ja purkittaminen;

c)	Meijerituotteiden valmistus;

d)	Oluenpano ja mallastus;

e)	Sokerileipomotuotteiden ja siirapin valmistus;

f)	Teurastamot;

g)	Teollinen tärkkelyksen valmistus;

h)	Kalajauho- ja kalaöljytehtaat;

i)	Sokeritehtaat.

8. TEKSTIILI-, NAHKA-, PUU- JA PAPERITEOLLISUUS

a)	Paperi- ja kartonkitehtaat (muut kuin liitteessä I mainitut);

b)	Kuitujen tai tekstiilien esikäsittely- (kuten pesu, valkaisu ja merserointi) tai värjäyslaitokset;

c)	Vuotien ja nahkojen parkituslaitokset;

d)	Selluloosan jalostus- ja tuotantolaitokset.

9. KUMITEOLLISUUS

Elastomeeripohjaisten tuotteiden valmistus ja käsittely.

10. PERUSRAKENNEHANKKEET

a)	Teollisuusaluerakentaminen;

b)	Kaupunkirakentaminen mukaan lukien ostoskeskusten ja paikoitusalueiden rakentaminen;

c)	Rautateiden ja yhdistettyjen kuljetusten uudelleenlastauksessa tarvittavien laitteiden sekä yhdistettyjen kuljetusten väli- tai pääteasemien rakentaminen (muut kuin liitteessä I mainitut);

d)	Lentokenttien rakentaminen (muut kuin liitteessä I mainitut);

e)	Teiden, satamien – mukaan lukien kalasatamat – ja satamalaitteiden rakentaminen (muut kuin liitteessä I mainitut);

f)	Sisävesiväylän (muut kuin liitteessä I mainitut) rakentaminen sekä kanavointi- ja tulvasuojelurakenteet;

g)	Padot ja muut laitokset veden patoamista tai pitkäaikaista varastoimista varten (muut kuin liitteessä I mainitut);

h)	Raitiotiet, maan pinnalla tai maan alla kulkevat radat, ilmaradat tai vastaavat erikoisradat, joita käytetään yksinomaan tai pääasiassa matkustajaliikenteeseen;

i)	Öljy- ja kaasuputkistot sekä hiilidioksidivirtojen siirtoihin geologista varastointia varten tarkoitetut putket (ei koske liitteen I mukaisia hankkeita);

j)	Veden kaukosiirtoon tarkoitetut johdot;

k)	Eroosion estämiseksi rannikolle tehdyt rakenteet ja vesirakennustyöt, joilla rannikkoa voidaan muuttaa rakentamalla esimerkiksi penkereitä, aallonmurtajia, rantapatoja ja muita tulvimisen torjumiseksi tarkoitettuja töitä, lukuun ottamatta tällaisten rakenteiden ylläpito- ja jälleenrakennustöitä;

l)	Pohjaveden ottamot tai tekopohjaveden muodostamisjärjestelmät, joita ei ole mainittu liitteessä I;

m)	Laitokset vesivarojen siirtämiseksi vesistöalueelta toiselle ja joita ei ole mainittu liitteessä I.

11. MUUT HANKKEET

a)	Moottoriajoneuvojen pysyvät kilpa- ja koeradat;

b)	Jätteidenkäsittelylaitokset (muut kuin liitteessä I mainitut);

c)	Jäteveden puhdistamot (muut kuin liitteessä I mainitut);

d)	Lietteen läjitysalueet;

e)	Romuraudan varastointi, mukaan lukien romuautot;

f)	Moottorien, turbiinien ja reaktoreiden koestuspenkit;

g)	Keinotekoisten mineraalikuitujen valmistuslaitokset;

h)	Räjähdysaineiden regenerointi- tai tuhoamislaitokset;

i)	Teurastamot (laitokset, joissa käsitellään raatoja).

12. MATKAILU JA VAPAA-AIKA

a)	Laskettelurinteet, hiihtohissit, köysiradat ja vastaavat rakenteet;

b)	Huvivenesatamat;

c)	Kaupunkialueiden ulkopuolella sijaitsevat lomakylät ja hotellikompleksit sekä vastaavat rakennukset;

d)	Pysyvät leirintä- ja asuntovaunualueet;

e)	Huvipuistot.

Kaikki muutokset tai laajennukset liitteessä I tai tässä liitteessä mainittuihin sellaisiin hankkeisiin, joille on jo myönnetty lupa, jotka on jo toteutettu tai joita parhaillaan toteutetaan, jos muutoksesta tai laajennuksesta voi olla merkittävää haittaa ympäristölle (muut kuin liitteessä I mainitut muutokset ja korjaukset).

b)	Liitteessä I mainitut hankkeet, jos niiden tarkoituksena on yksinomaan tai pääasiassa uusien menetelmien tai tuotteiden kehittäminen ja testaaminen, ja jotka eivät kestä kahta vuotta kauemmin.

LIITE III

ARVIOINTIPERUSTEET, JOIHIN VIITATAAN 4 ARTIKLAN 3 KOHDASSA

1. HANKKEIDEN OMINAISUUDET

Hankkeiden ominaisuuksia on arvioitava ottaen huomioon erityisesti:

a)	hankkeen koko;

b)	yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa;

c)	luonnonvarojen käyttö;

d)	jätteiden muodostuminen;

e)	pilaantuminen ja haitat;

f)	onnettomuuksien riski ottaen erityisesti huomioon käytössä olevat aineet tai tekniikat.

2. HANKKEIDEN SIJAINTI

Hankkeiden vaikutusalueella olevan ympäristön herkkyyttä on tarkistettava ottaen huomioon erityisesti:

a)	nykyinen maankäyttö;

b)	alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky;

luonnon sietokyky, ottaen erityisesti huomioon seuraavat alueet:

i)	kosteikot;

ii)	rannikkoalueet;

iii)	vuoristo- ja metsäalueet;

iv)	kansallis- ja luonnonpuistot;

jäsenvaltioiden lainsäädännössä luokitellut tai suojellut alueet; jäsenvaltioiden luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY (1) ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (2) perusteella määrittelemät erityiset suojelualueet;

vi)	alueet, joilla unionin lainsäädännössä vahvistetut ympäristön laatustandardit on jo ylitetty;

vii)	tiheään asutetut alueet;

viii)

historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet.

3. MAHDOLLISET VAIKUTUKSET

Hankkeiden mahdollisten vaikutusten merkitystä on tarkasteltava 1 ja 2 kohdassa määriteltyjen kriteerien perusteella ja ottaen huomioon erityisesti:

a)	vaikutuksen laajuus (maantieteellisen alueen ja vaikutuksen kohteena olevan väestön koko);

b)	rajojen yli ulottuva vaikutus;

c)	vaikutuksen voimakkuus ja moninaisuus;

d)	vaikutuksen todennäköisyys;

e)	vaikutuksen kesto, taajuus ja palautuvuus.

(1) EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7.

(2) EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7.

LIITE IV

TIEDOT, JOITA TARKOITETAAN 5 ARTIKLAN 1 KOHDASSA

Hankkeen kuvaus, johon sisältyy erityisesti:

a)	koko hankkeen fyysisten ominaisuuksien kuvaus ja maankäyttötarve rakennus- ja toimintavaiheessa;

b)	tuotantoprosessien pääasiallisten ominaisuuksien kuvaus, esimerkiksi käytettävien materiaalien luonne ja määrä;

c)	ehdotetun hankkeen toiminnasta aiheutuvien oletettujen jätteiden ja päästöjen laadun ja määrän arvio (veden, ilman ja maaperän pilaantuminen, meluhaitat, tärinä, valo, kuumuus, säteily jne.).

2.	Pääpiirteinen esitys hankkeesta vastaavan selvittämistä pääasiallisista toimenpidevaihtoehdoista sekä selvitys valintaan johtaneista syistä, ottaen huomioon ympäristövaikutukset.

Kuvaus ehdotetun hankkeen todennäköisten merkittävien vaikutusten kohteena olevan ympäristön tilasta, mukaan lukien erityisesti väestöä, eläimistöä, kasvistoa, maaperää, vettä, ilmaa ja ilmastoa koskevat tekijät, aineelliset arvot kuten arkkitehtoninen ja kulttuurinen perintö, maisema sekä edellä mainittujen tekijöiden keskinäiset vaikutussuhteet.

Kuvaus (1) ehdotetun hankkeen todennäköisesti merkittävistä ympäristövaikutuksista, jotka johtuvat:

a)	itse hankkeesta;

b)	luonnonvarojen käytöstä;

c)	pilaantumista aiheuttavista päästöistä, haittojen synnystä ja jätteiden hävittämisestä.

5.	Hankkeesta vastaavan kuvaus 4 kohdassa tarkoitetuista ympäristövaikutusten arviointiin käytetyistä ennustamismenetelmistä.

6.	Kuvaus toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on estää, vähentää ja, jos mahdollista, poistaa merkittävät haitalliset ympäristövaikutukset.

7.	Yleistajuinen yhteenveto 1–6 kohdassa mainituista tiedoista.

8.	Kuvaus hankkeesta vastaavan havaitsemista vaikeuksista, jotka ovat liittyneet vaadittavien tietojen kokoamiseen (tekniset puutteet tai tietämyksen puute).

(1) Kuvauksen olisi käsitettävä paitsi hankkeen suorat vaikutukset, myös epäsuorat, toissijaiset, kasautuvat, lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin pysyvät ja väliaikaiset, myönteiset ja kielteiset vaikutukset.

LIITE V

A OSA

Kumottu direktiivi ja luettelo sen myöhemmistä muutoksista

(14 artiklassa tarkoitetut)

Neuvoston direktiivi 85/337/ETY (EYVL L 175, 5.7.1985, s. 40).
Neuvoston direktiivi 97/11/EY (EYVL L 73, 14.3.1997, s. 5).
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/35/EY (EUVL L 156, 25.6.2003, s. 17).	Ainoastaan 3 artikla
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/31/EY (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 114).	Ainoastaan 31 artikla

B OSA

Osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamista koskevat määräajat

(14 artiklassa tarkoitetut)

Direktiivi	Määräpäivä, joka koskee saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä
85/337/ETY	3 päivä heinäkuuta 1988
97/11/EY	14 päivä maaliskuuta 1999
2003/35/EY	25 päivä kesäkuuta 2005
2009/31/EY	25 päivä kesäkuuta 2011

LIITE VI

Vastaavuustaulukko

Direktiivi 85/337/ETY	Tämä direktiivi
1 artiklan 1 kohta	1 artiklan 1 kohta
1 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta	1 artiklan 2 kohta, johdantolause
1 artiklan 2 kohdan toinen alakohta, johdantolause	1 artiklan 2 kohdan a alakohta, johdantolause
1 artiklan 2 kohdan toinen alakohta, ensimmäinen luetelmakohta	1 artiklan 2 kohdan a alakohta, ensimmäinen luetelmakohta
1 artiklan 2 kohdan toinen alakohta, toinen luetelmakohta	1 artiklan 2 kohdan a alakohta, toinen luetelmakohta
1 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta	1 artiklan 2 kohdan b alakohta
1 artiklan 2 kohdan neljäs alakohta	1 artiklan 2 kohdan c alakohta
1 artiklan 2 kohdan viides alakohta	1 artiklan 2 kohdan d alakohta
1 artiklan 2 kohdan kuudes alakohta	1 artiklan 2 kohdan e alakohta
1 artiklan 3 kohta	1 artiklan 2 kohdan f alakohta
1 artiklan 4 kohta	1 artiklan 3 kohta
1 artiklan 5 kohta	1 artiklan 4 kohta
2 artiklan 1 kohta	2 artiklan 1 kohta
2 artiklan 2 kohta	2 artiklan 2 kohta
2 artiklan 2 a kohta	2 artiklan 3 kohta
2 artiklan 3 kohta	2 artiklan 4 kohta
3 artiklan johdantolause	3 artiklan johdantolause
3 artiklan ensimmäinen luetelmakohta	3 artiklan a alakohta
3 artiklan toinen luetelmakohta	3 artiklan b alakohta
3 artiklan kolmas luetelmakohta	3 artiklan c alakohta
3 artiklan neljäs luetelmakohta	3 artiklan d alakohta
4 artikla	4 artikla
5 artiklan 1 kohta	5 artiklan 1 kohta
5 artiklan 2 kohta	5 artiklan 2 kohta
5 artiklan 3 kohdan johdantolause	5 artiklan 3 kohdan johdantolause
5 artiklan 3 kohdan ensimmäinen luetelmakohta	5 artiklan 3 kohdan a alakohta
5 artiklan 3 kohdan toinen luetelmakohta	5 artiklan 3 kohdan b alakohta
5 artiklan 3 kohdan kolmas luetelmakohta	5 artiklan 3 kohdan c alakohta
5 artiklan 3 kohdan neljäs luetelmakohta	5 artiklan 3 kohdan d alakohta
5 artiklan 3 kohdan viides luetelmakohta	5 artiklan 3 kohdan e alakohta
5 artiklan 4 kohta	5 artiklan 4 kohta
6 artikla	6 artikla
7 artiklan 1 kohdan johdantokappale	7 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantokappale
7 artiklan 1 kohdan a alakohta	7 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohta
7 artiklan 1 kohdan b alakohta	7 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohta
7 artiklan 1 kohdan loppuosa	7 artiklan 1 kohdan toinen alakohta
7 artiklan 2–5 kohta	7 artiklan 2–5 kohta
8 artikla	8 artikla
9 artiklan 1 kohdan johdantolause	9 artiklan 1 kohdan johdantolause
9 artiklan 1 kohdan ensimmäinen luetelmakohta	9 artiklan 1 kohdan a alakohta
9 artiklan 1 kohdan toinen luetelmakohta	9 artiklan 1 kohdan b alakohta
9 artiklan 1 kohdan kolmas luetelmakohta	9 artiklan 1 kohdan c alakohta
9 artiklan 2 kohta	9 artiklan 2 kohta
10 artikla	10 artikla
10 a artiklan ensimmäinen kohta	11 artiklan 1 kohta
10 a artiklan toinen kohta	11 artiklan 2 kohta
10 a artiklan kolmas kohta	11 artiklan 3 kohta
10 a artiklan neljäs ja viides kohta	11 artiklan 4 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta
10 a artiklan kuudes kohta	11 artiklan 5 kohta
11 artiklan 1 kohta	12 artiklan 1 kohta
11 artiklan 2 kohta	12 artiklan 2 kohta
11 artiklan 3 kohta	—
11 artiklan 4 kohta	12 artiklan 3 kohta
12 artiklan 1 kohta	—
12 artiklan 2 kohta	13 artikla
—	14 artikla
—	15 artikla
14 artikla	16 artikla
Liite I, 1 kohta	Liite I, 1 kohta
Liite I, toisen kohdan ensimmäinen luetelmakohta	Liite I, 2 kohdan a alakohta
Liite I, toisen kohdan toinen luetelmakohta	Liite I, 2 kohdan b alakohta
Liite I, 3 kohdan a alakohta	Liite I, 3 kohdan a alakohta
Liite I, 3 kohdan b alakohdan johdantolause	Liite I, 3 kohdan b alakohdan johdantolause
Liite I, 3 kohdan b alakohdan ensimmäinen luetelmakohta	Liite I, 3 kohdan b alakohdan i alakohta
Liite I, 3 kohdan b alakohdan toinen luetelmakohta	Liite I, 3 kohdan b alakohdan ii alakohta
Liite I, 3 kohdan b alakohdan kolmas luetelmakohta	Liite I, 3 kohdan b alakohdan iii alakohta
Liite I, 3 kohdan b alakohdan neljäs luetelmakohta	Liite I, 3 kohdan b alakohdan iv alakohta
Liite I, 3 kohdan b alakohdan viides luetelmakohta	Liite I, 3 kohdan b alakohdan v alakohta
Liite I, 4 kohdan ensimmäinen luetelmakohta	Liite I, 4 kohdan a alakohta
Liite I, 4 kohdan toinen luetelmakohta	Liite I, 4 kohdan b alakohta
Liite I, 5 kohta	Liite I, 5 kohta
Liite I, 6 kohdan johdantolause	Liite I, 6 kohdan johdantolause
Liite I, 6 kohdan i alakohta	Liite I, 6 kohdan a alakohta
Liite I, 6 kohdan ii alakohta	Liite I, 6 kohdan b alakohta
Liite I, 6 kohdan iii alakohta	Liite I, 6 kohdan c alakohta
Liite I, 6 kohdan iv alakohta	Liite I, 6 kohdan d alakohta
Liite I, 6 kohdan v alakohta	Liite I, 6 kohdan e alakohta
Liite I, 6 kohdan vi alakohta	Liite I, 6 kohdan f alakohta
Liite I, 7–15 kohta	Liite I, 7–15 kohta
Liite I, 16 kohdan johdantolause	Liite I, 16 kohdan johdantolause
Liite I, 16 kohdan ensimmäinen luetelmakohta	Liite I, 16 kohdan a alakohta
Liite I, 16 kohdan toinen luetelmakohta	Liite I, 16 kohdan b alakohta
Liite I, 17–21 kohta	Liite I, 17–21 kohta
Liite I, 22 kohta	Liite I, 24 kohta
Liite I, 23 kohta	Liite I, 22 kohta
Liite I, 24 kohta	Liite I, 23 kohta
Liite II, 1 kohta	Liite II, 1 kohta
Liite II, 2 kohdan a, b ja c alakohta	Liite II, 2 kohdan a, b ja c alakohta
Liite II, 2 kohdan d alakohdan johdantolause	Liite II, 2 kohdan d alakohdan johdantolause
Liite II, 2 kohdan d alakohdan ensimmäinen luetelmakohta	Liite II, 2 kohdan d alakohdan i alakohta
Liite II, 2 kohdan d alakohdan toinen luetelmakohta	Liite II, 2 kohdan d alakohdan ii alakohta
Liite II, 2 kohdan d alakohdan kolmannen luetelmakohdan alkuosa	Liite II, 2 kohdan d alakohdan iii alakohta
Liite II, 2 kohdan d alakohdan kolmannen luetelmakohdan loppuosa	Liite II, 2 kohdan d alakohdan loppuosa
Liite II, 2 kohdan e alakohta	Liite II, 2 kohdan e alakohta
Liite II, 2 kohdat 3–12	Liite II, 2 kohdat 3–12
Liite II, 13 kohdan ensimmäinen luetelmakohta	Liite II, 13 kohdan a alakohta
Liite II, 13 kohdan toinen luetelmakohta	Liite II, 13 kohdan b alakohta
Liite III, 1 kohdan johdantolause	Liite III, 1 kohdan johdantolause
Liite III, 1 kohdan ensimmäinen luetelmakohta	Liite III, 1 kohdan a alakohta
Liite III, 1 kohdan toinen luetelmakohta	Liite III, 1 kohdan b alakohta
Liite III, 1 kohdan kolmas luetelmakohta	Liite III, 1 kohdan c alakohta
Liite III, 1 kohdan neljäs luetelmakohta	Liite III, 1 kohdan d alakohta
Liite III, 1 kohdan viides luetelmakohta	Liite III, 1 kohdan e alakohta
Liite III, 1 kohdan kuudes luetelmakohta	Liite III, 1 kohdan f alakohta
Liite III, 2 kohdan johdantolause	Liite III, 2 kohdan johdantolause
Liite III, 2 kohdan ensimmäinen luetelmakohta	Liite III, 2 kohdan a alakohta
Liite III, 2 kohdan toinen luetelmakohta	Liite III, 2 kohdan b alakohta
Liite III, 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan johdantolause	Liite III, 2 kohdan c alakohdan johdantolause
Liite III, 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan a alakohta	Liite III, 2 kohdan c alakohdan i alakohta
Liite III, 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan b alakohta	Liite III, 2 kohdan c alakohdan ii alakohta
Liite III, 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan c alakohta	Liite III, 2 kohdan c alakohdan iii alakohta
Liite III, 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan d alakohta	Liite III, 2 kohdan c alakohdan iv alakohta
Liite III, 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan e alakohta	Liite III, 2 kohdan c alakohdan v alakohta
Liite III, 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan f alakohta	Liite III, 2 kohdan c alakohdan vi alakohta
Liite III, 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan g alakohta	Liite III, 2 kohdan c alakohdan vii alakohta
Liite III, 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan h alakohta	Liite III, 2 kohdan c alakohdan viii alakohta
Liite III, 3 kohdan johdantokappale	Liite III, 3 kohdan johdantokappale
Liite III, 3 kohdan ensimmäinen luetelmakohta	Liite III, 3 kohdan a alakohta
Liite III, 3 kohdan toinen luetelmakohta	Liite III, 3 kohdan b alakohta
Liite III, 3 kohdan kolmas luetelmakohta	Liite III, 3 kohdan c alakohta
Liite III, 3 kohdan neljäs luetelmakohta	Liite III, 3 kohdan d alakohta
Liite III, 3 kohdan viides luetelmakohta	Liite III, 3 kohdan e alakohta
Liite IV, 1 kohdan johdantolause	Liite IV, 1 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantolause
Liite IV, 1 kohdan ensimmäinen luetelmakohta	Liite IV, 1 kohdan a alakohta
Liite IV, 1 kohdan toinen luetelmakohta	Liite IV, 1 kohdan b alakohta
Liite IV, 1 kohdan kolmas luetelmakohta	Liite IV, 1 kohdan c alakohta
Liite IV, 2 ja 3 kohta	Liite IV, 2 ja 3 kohta
Liite IV, 4 kohdan johdantokappale	Liite IV, 4 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantokappale
Liite IV, 4 kohdan ensimmäinen luetelmakohta	Liite IV, 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohta
Liite IV, 4 kohdan toinen luetelmakohta	Liite IV, 4 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohta
Liite IV, 4 kohdan kolmas luetelmakohta	Liite IV, 4 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohta
Liite IV, 4 kohdan loppuosa	Liite IV, 5 kohta
Liite IV, 5 kohta	Liite IV, 6 kohta
Liite IV, 6 kohta	Liite IV, 7 kohta
Liite IV, 7 kohta	Liite IV, 8 kohta
—	Liite V
—	Liite VI

28.1.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 26/22

Ilmoitus Euroopan yhteisön ja Kap Verden tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta tehdyn pöytäkirjan voimaantulopäivästä

Euroopan unioni ilmoitti 10. lokakuuta 2011 Kap Verden tasavallalle, että neuvosto on saattanut Euroopan unionin puolesta päätökseen edellä mainitun, Brysselissä 27. heinäkuuta 2011 allekirjoitetun pöytäkirjan voimaantulon edellyttämät menettelyt.

Kap Verden tasavallalta ilmoitti vastaavasti Euroopan unionille 17. tammikuuta 2012, että sen menettelyt sopimuksen tekemiseksi on saatettu päätökseen.

Pöytäkirjan 16 artiklan mukaisesti pöytäkirja tuli näin ollen voimaan 17. tammikuuta 2012.

28.1.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 26/23

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 71/2012,

annettu 27 päivänä tammikuuta 2012,

vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 689/2008 liitteen I muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 689/2008 (1) ja erityisesti sen 22 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EY) N:o 689/2008 pannaan täytäntöön kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehty Rotterdamin yleissopimus, joka allekirjoitettiin 11 päivänä syyskuuta 1998 ja jonka yhteisö hyväksyi neuvoston päätöksellä 2003/106/EY (2).

(2)

Asetuksen (EY) N:o 689/2008 liitettä I olisi muutettava, jotta voidaan ottaa huomioon ne tiettyjen kemikaalien osalta toteutetut sääntelytoimet, jotka perustuvat kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21 päivänä lokakuuta 2009 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1107/2009 (3), biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16 päivänä helmikuuta 1998 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 98/8/EY (4) sekä kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1907/2006 (5).

(3)

Aineita diklobeniili, dikloraani, etoksikiini ja propisokloori ei ole sisällytetty tehoaineina kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY (6) liitteeseen I sillä seurauksella, että näiden tehoaineiden käyttö torjunta-aineissa on kielletty; tästä syystä ne olisi lisättävä asetuksen (EY) N:o 689/2008 liitteessä I olevien 1 ja 2 osien kemikaalien luetteloihin. Toimet diklobeniilin, dikloraanin, etoksikiinin ja propisokloorin lisäämiseksi liitteeseen I keskeytettiin, koska oli tehty uusi hakemus kyseisten aineiden sisällyttämisestä direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I, ja tämä hakemus oli jätetty yksityiskohtaisista säännöistä neuvoston direktiivin 91/414/ETY soveltamiseksi siltä osin kuin on kyse direktiivin 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun työohjelmaan kuuluneiden mutta direktiivin liitteeseen I sisällyttämättömien tehoaineiden tavanomaisesta ja nopeutetusta arviointimenettelystä 17 päivänä tammikuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 33/2008 (7) 13 artiklan nojalla. Tämän uuden hakemuksen jälkeen päätettiin uudelleen, ettei aineita diklobeniili, dikloraani, etoksikiini ja propisokloori sisällytetä tehoaineena direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I sillä seurauksella, että diklobeniilin, dikloraanin, etoksikiinin ja propisokloorin käyttö torjunta-aineissa on edelleen kielletty, minkä johdosta ei ole enää perustetta keskeyttää toimia aineiden lisäämiseksi liitteeseen I. Tämän vuoksi aineet diklobeniili, dikloraani, etoksikiini ja propisokloori olisi lisättävä asetuksen (EY) N:o 689/2008 liitteessä I olevassa 1 ja 2 osassa oleviin kemikaaliluetteloihin.

(4)

Ainetta metyylibromidi ei ole sisällytetty tehoaineena direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I eikä direktiivin 98/8/EY liitteisiin I, IA tai IB sillä seurauksella, että metyylibromidin käyttö torjunta-aineissa on kielletty; tästä syystä se olisi lisättävä asetuksen (EY) N:o 689/2008 liitteessä I olevien 1 ja 2 osien kemikaaliluetteloihin. Toimet metyylibromidin lisäämiseksi liitteeseen I keskeytettiin, koska oli tehty uusi hakemus sisällyttämisestä direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I ja tämä hakemus oli jätetty asetuksen (EY) N:o 33/2008 13 artiklan mukaisesti. Tämän uuden hakemuksen jälkeen päätettiin uudelleen, ettei ainetta metyylibromidi sisällytetä tehoaineena direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I sillä seurauksella, että metyylibromidin käyttö torjunta-aineissa on edelleen kielletty, minkä johdosta ei ole enää perustetta keskeyttää toimia aineen lisäämiseksi liitteeseen I. Tämän vuoksi aine metyylibromidi olisi lisättävä asetuksen (EY) N:o 689/2008 liitteessä I olevassa 1 ja 2 osassa oleviin kemikaaliluetteloihin.

(5)

Ainetta syanamidi ei ole sisällytetty tehoaineena direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I sillä seurauksella, että syanamidin käyttö torjunta-aineissa on ankarasti rajoitettu; tästä syystä syanamidi olisi lisättävä asetuksen (EY) N:o 689/2008 liitteessä I olevan 1 ja 2 osan kemikaaliluetteloon, koska käytännöllisesti katsoen kaikki sen käyttö on kielletty huolimatta siitä, että syanamidi on direktiivin 98/8/EY mukaisesti tunnistettu ja ilmoitettu arviointia varten, minkä vuoksi jäsenvaltiot voivat myöntää lupia sen käytölle, kunnes asiasta tehdään päätös direktiivin 98/8/EY nojalla. Toimet syanamidin lisäämiseksi liitteeseen I keskeytettiin, koska oli tehty uusi hakemus sisällyttämisestä direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I ja tämä hakemus oli jätetty asetuksen (EY) N:o 33/2008 13 artiklan mukaisesti. Hakija on vetänyt pois tämän uuden hakemuksen, minkä johdosta ei ole enää perustetta keskeyttää toimia aineen lisäämiseksi liitteeseen I. Tämän vuoksi aine syanamidi olisi lisättävä asetuksen (EY) N:o 689/2008 liitteessä I olevassa 1 ja 2 osassa oleviin kemikaaliluetteloihin.

(6)

Ainetta flurprimidoli ei ole sisällytetty tehoaineena direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I sillä seurauksella, että flurprimidolin käyttö torjunta-aineissa on kielletty; tästä syystä flurprimidoli olisi lisättävä asetuksen (EY) N:o 689/2008 liitteessä I olevien 1 ja 2 osien kemikaalien luetteloihin. Toimet flurprimidolin lisäämiseksi liitteessä I olevaan 2 osaan keskeytettiin, koska oli tehty uusi hakemus sisällyttämisestä direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I ja tämä hakemus oli jätetty asetuksen (EY) N:o 33/2008 13 artiklan nojalla. Tämän uuden hakemuksen jälkeen päätettiin uudelleen, ettei ainetta flurprimidoli sisällytetä tehoaineena direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I sillä seurauksella, että flurprimidolin käyttö torjunta-aineissa on edelleen kielletty, minkä johdosta ei ole enää perustetta keskeyttää toimia aineen lisäämiseksi liitteessä I olevaan 2 osaan. Tämän vuoksi aine flurprimidoli olisi lisättävä asetuksen (EY) N:o 689/2008 liitteessä I olevassa 2 osassa esitettyyn kemikaaliluetteloon.

(7)	Aine triflumuroni on sisällytetty tehoaineena direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I sillä seurauksella, että triflumuronin käyttö torjunta-aineissa ei ole enää kielletty. Tehoaine triflumuroni olisi siksi poistettava asetuksen (EY) N:o 689/2008 liitteessä I olevasta 1 osasta.

(8)	Aine triatsoksidi on hyväksytty tehoaineeksi asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti sillä seurauksella, että triatsoksidin käyttö torjunta-aineissa ei ole enää kielletty. Tehoaine triatsoksidi olisi siksi poistettava asetuksen (EY) N:o 689/2008 liitteessä I olevasta 1 osasta.

(9)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1907/2006 133 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 689/2008 liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 2012.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä tammikuuta 2012.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 204, 31.7.2008, s. 1.

(2) EUVL L 63, 6.3.2003, s. 27.

(3) EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.

(4) EYVL L 123, 24.4.1998, s. 1.

(5) EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

(6) EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1.

(7) EUVL L 15, 18.1.2008, s. 5.

LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 689/2008 liite I seuraavasti:

Muutetaan 1 osa seuraavasti:

Lisätään seuraavat kohdat:

Kemikaali	CAS-nro	Einecs-nro	CN-koodi	Ala-ryhmä (*)	Käytön rajoitukset (**)	Maat, jotka eivät vaadi ilmoitusta
”Syanamidi +	420-04-2	206-992-3	2853 00 90	p(1)	b
Diklobeniili +	1194-65-6	214-787-5	2926 90 95	p(1)	b
Dikloraani +	99-30-9	202-746-4	2921 42 00	p(1)	b
Etoksikiini +	91-53-2	202-075-7	2933 49 90	p(1)	b
Metyylibromidi +	74-83-9	200-813-2	2903 39 11	p(1)-p(2)	b-b
Propisokloori +	86763-47-5	Ei ole.	2924 29 98	p(1)	b”

Korvataan flurprimidolia koskeva kohta seuraavasti:

Kemikaali

CAS-nro

Einecs-nro

CN-koodi

Ala-ryhmä

(*)

Käytön rajoitukset

(**)

Maat, jotka eivät vaadi ilmoitusta

”Flurprimidoli +

56425-91-3

Ei ole.

2933 59 95

p(1)

b”

Poistetaan seuraava kohta:

Kemikaali

CAS-nro

Einecs-nro

CN-koodi

Ala-ryhmä

(*)

Käytön rajoitukset

(**)

Maat, jotka eivät vaadi ilmoitusta

”Triflumuroni

64628-44-0

264-980-3

2924 29 98

p(1)

b”

Poistetaan seuraava kohta:

Kemikaali

CAS-nro

Einecs-nro

CN-koodi

Ala-ryhmä

(*)

Käytön rajoitukset

(**)

Maat, jotka eivät vaadi ilmoitusta

”Triatsoksidi

72459-58-6

276-668-4

2933 29 90

p(1)

b”

Lisätään 2 osaan seuraavat kohdat:

Kemikaali	CAS-numero	Einecs-nro	CN-koodi	Ryhmä (*)	Käytön rajoitukset (**)
”Syanamidi	420-04-2	206s-992-3	2853 00 90	p	sr
Diklobeniili	1194-65-6	214-787-5	2926 90 95	p	b
Dikloraani	99-30-9	202-746-4	2921 s42 00	p	b
Etoksikiini	91-53-2	202-075-7	2933 49 90	p	b
Flurprimidoli	56425-91-3	Ei ole.	2933 59 95	p	b
Metyylibromidi	74-83-9	200-813-2	2903 39 11	p	b
Propisokloori	86763-47-5	Ei ole.	2924 29 98	p	b”

28.1.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 26/26

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 72/2012,

annettu 27 päivänä tammikuuta 2012,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 muuttamisesta ja siitä poikkeamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 103 h artiklan b alakohdan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 vahvistetaan maatalouden yhteinen markkinajärjestely, johon kuuluvat myös hedelmä- ja vihannesala sekä hedelmä- ja vihannesjalosteala. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 e artiklan 1 kohdassa säädetään, että kun kyseessä ovat jäsenvaltioiden alueet, joilla tuottajien järjestäytymisaste on hedelmä- ja vihannesalalla erityisen alhainen, jäsenvaltiot voivat komission luvalla asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä maksaa tuottajaorganisaatioille kansallista taloudellista tukea, joka on suuruudeltaan enintään 80 prosenttia kyseisen asetuksen 103 b artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista maksuosuuksista.

(2)

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) 91 artiklan 1 kohdassa säädetään, että asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 e artiklan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltion jonkin alueen tuottajien järjestäytymisaste on kyseisellä alueella saadun ja tuottajaorganisaatioiden, tuottajaorganisaatioiden liittojen ja tuottajaryhmien kaupan pitämän hedelmä- ja vihannestuotannon arvo jaettuna asianomaisen alueen hedelmä- ja vihannestuotannon kokonaisarvolla. Jotta voitaisiin varmistaa kansallisen tuen asianmukainen käyttö, on aiheellista selkeyttää järjestäytymisasteen laskentaa koskevat säännöt.

(3)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 91 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti alueena pidetään jäsenvaltion osaa, joka erottuu selvästi asianomaisen jäsenvaltion alueeksi hallinnollisten, maantieteellisten tai taloudellisten ominaispiirteidensä vuoksi. Yhtenäisyyden ja todennettavuuden varmistamiseksi on aiheellista selventää alueen määrittelyä ja vahvistaa vähimmäisaika, jonka kuluessa alueen määrittelyn muuttaminen ei ole sallittua, ellei se ole objektiivisesti perusteltua.

(4)	Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 543/2011 olisi muutettava.

(5)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 92 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että komissiolta on pyydettävä lupa kansallisen taloudellisen tuen myöntämiseen toimintaohjelmille, jotka on tarkoitus toteuttaa tietyn kalenterivuoden aikana, viimeistään kyseisen vuoden tammikuun 31 päivänä. Jotta täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 muutettua 91 artiklaa voitaisiin soveltaa vuonna 2012, on syytä säätää kyseisen täytäntöönpanoasetuksen 92 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyä määräaikaa koskevasta poikkeuksesta. Lisäksi olisi säädettävä ennen tämän asetuksen voimaantuloa lähetettyjen pyyntöjen oikaisusta.

(6)

Sen varmistamiseksi, että pyynnöt, jotka koskevat lupaa myöntää kansallista taloudellista tukea vuonna 2012 toteutettaville toimintaohjelmille, voidaan toimittaa uusien sääntöjen mukaisesti, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sen julkaisupäivää seuraavana päivänä. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 95 artiklan 1 kohdassa kuitenkin edellytetään myös, että unionin korvausta koskevan hakemuksen mukana on todisteet, joista käy ilmi tuottajien järjestäytymisaste asianomaisella alueella. Sen vuoksi tämä asetus ei saisi rajoittaa täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 95 artiklan 1 kohdan mukaisia pyyntöjä, joilla haetaan unionin korvausta komission ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää hyväksymälle kansalliselle taloudelliselle tuelle.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 muuttaminen

Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 91 artikla seuraavasti:

”91 artikla

Tuottajien järjestäytymisaste ja alueen määrittely

1. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 e artiklan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltion jonkin alueen tuottajien järjestäytymisaste on tuottajaorganisaatioiden, tuottajaorganisaatioiden liittojen ja tuottajaryhmien kaupan pitämän, kyseisen alueen hedelmä- ja vihannestuotannon arvo jaettuna alueen hedelmä- ja vihannestuotannon kokonaisarvolla.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun tuottajaorganisaatioiden, tuottajaorganisaatioiden liittojen ja tuottajaryhmien kaupan pitämän, kyseisen alueen hedelmä- ja vihannestuotannon arvoon saavat sisältyä ainoastaan ne tuotteet, joiden osalta kyseiset tuottajaorganisaatiot, tuottajaorganisaatioiden liitot ja tuottajaryhmät on hyväksytty. Sovelletaan 42 ja 50 artiklaa soveltuvin osin. Kyseiseen arvoon voidaan laskea mukaan ainoastaan sellainen kyseisellä alueella tuotettu tuottajaorganisaatioiden, tuottajaorganisaatioiden liittojen ja tuottajaryhmien ja niiden jäsenten tuotanto, jonka tuottajaorganisaatiot, tuottajaorganisaatioiden liitot ja tuottajaryhmät ovat pitäneet kaupan.

Kyseisen alueen hedelmä- ja vihannestuotannon kokonaisarvon laskemiseksi sovelletaan soveltuvin osin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 138/2004 (3) liitteessä I selostettuja menetelmiä.

2. Tuottajien järjestäytymisastetta jäsenvaltion jollakin alueella pidetään erityisen alhaisena, jos 1 kohdassa säädetyn mukaisesti laskettu keskimääräinen järjestäytymisaste niiden kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana, joista on saatavilla tietoja, on alle 20 prosenttia.

3. Kansallista taloudellista tukea voidaan myöntää ainoastaan tässä artiklassa tarkoitetun alueen hedelmä- ja vihannestuotannolle.

4. Tämän luvun soveltamiseksi jäsenvaltioiden on määriteltävä alueeksi kyseisen jäsenvaltion selvästi erottuva osa, josta on käytettävissä tiedot järjestäytymisasteen laskemiseksi 1 kohdan mukaisesti, puolueettomin ja syrjimättömin perustein, joita ovat esimerkiksi viljelyominaisuudet ja taloudelliset ominaispiirteet sekä maatalouden tai hedelmä- ja vihannestuotannon harjoittamisen alueelliset mahdollisuudet tai institutionaalinen tai hallinnollinen rakenne.

Jäsenvaltion tämän luvun soveltamiseksi määrittelemiä alueita ei saa muuttaa vähintään viiteen vuoteen, ellei muutos ole objektiivisesti perusteltu merkittävistä syistä, joilla ei ole yhteyttä tuottajien järjestäytymisasteen laskentaan kyseisellä alueella tai kyseisillä alueilla.

2 artikla

Poikkeus täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 92 artiklan 1 kohdasta

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 543/2011 92 artiklan 1 kohdan ensimmäisestä alakohdasta poiketen jäsenvaltioiden on toimitettava pyyntönsä, joka koskee lupaa myöntää asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 e artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kansallista taloudellista tukea vuonna 2012 toteutettaville toimintaohjelmille, viimeistään 29 päivänä helmikuuta 2012.

Jäsenvaltioiden on yksilöitävä alueet, mukaan luettuna niiden täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, 91 artiklan 4 kohdassa säädetty maantieteellinen rajaus, ensimmäisessä tämän asetuksen voimaantulopäivän jälkeen toimitettavassa lupapyynnössä. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa oikaistava komissiolle ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää lähetetyt vuotta 2012 koskevat lupapyynnöt viimeistään 29 päivänä helmikuuta 2012.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Se ei saa rajoittaa täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 95 artiklan 1 kohdan mukaisia pyyntöjä, joilla haetaan unionin korvausta komission ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää hyväksymälle kansalliselle taloudelliselle tuelle.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä tammikuuta 2012.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

(3) EYVL L 33, 5.2.2004, s. 1.”

28.1.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 26/28

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 73/2012,

annettu 27 päivänä tammikuuta 2012,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)	Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä tammikuuta 2012.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	IL	160,4
	MA	53,0
	TN	74,2
	TR	101,9
	ZZ	97,4
0707 00 05	EG	217,9
	JO	241,9
	MA	148,6
	TR	182,3
	ZZ	197,7
0709 91 00	EG	143,2
0709 91 00	ZZ	143,2
0709 93 10	MA	130,8
	TR	161,9
	ZZ	146,4
0805 10 20	EG	52,2
	MA	54,0
	TN	62,6
	TR	61,4
	ZZ	57,6
0805 20 10	MA	98,4
0805 20 10	ZZ	98,4
0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90	CN	61,5
	EG	81,0
	IL	96,6
	JM	118,0
	KR	92,2
	MA	52,0
	PK	50,1
	TR	89,4
	ZZ	80,1
0805 50 10	TR	55,8
0805 50 10	ZZ	55,8
0808 10 80	CA	123,7
	CL	78,5
	CN	107,9
	US	157,9
	ZZ	117,0
0808 30 90	CN	98,4
	TR	95,1
	US	120,5
	ZA	99,3
	ZZ	103,3

(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

28.1.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 26/30

EUROOPAN PARLAMENTIN, NEUVOSTON JA KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 23 päivänä tammikuuta 2012,

Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) valvontakomitean jäsenten nimittämisestä

(2012/45/EU, Euratom)

EUROOPAN PARLAMENTTI, NEUVOSTO JA EUROOPAN KOMISSIO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen,

ottavat huomioon Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) perustamisesta 28 päivänä huhtikuuta 1999 tehdyn komission päätöksen 1999/352/EY,EHTY, Euratom (1) ja erityisesti sen 4 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (2) sekä 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 (3) ja erityisesti näiden asetusten 11 artiklan 2 kohdan,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Asetusten (EY) N:o 1073/1999 ja (Euratom) N:o 1074/1999 11 artiklan 2 kohdassa säädetään, että Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) valvontakomiteassa on viisi riippumatonta ulkopuolista jäsentä, jotka täyttävät omissa maissaan edellytykset viraston toimialaan liittyviin korkeihin virkoihin ja että Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio nimittävät komitean jäsenet yhteisellä sopimuksella.

(2)	Asetusten 11 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenten toimikausi on kolme vuotta ja jäsen voidaan nimittää kerran uudeksi toimikaudeksi.

(3)

Valvontakomiteaan 30 päivästä marraskuuta 2005 nimitettyjen jäsenten toimikausi on päättynyt. Asetusten (EY) N:o 1073/1999 ja (Euratom) N:o 1074/1999 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti kun jäsenten toimikausi päättyy, he jatkavat tehtävässään, kunnes valvontakomitean uusien jäsenten nimitysmenettely on saatettu päätökseen. Uudet jäsenet olisi tämän vuoksi nimitettävä mahdollisimman pian,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Nimitetään seuraavat henkilöt Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) valvontakomitean jäseniksi 23 päivästä tammikuuta 2012:

—	Herbert BÖSCH,

—	Johan DENOLF,

—	Catherine PIGNON,

—	Rita SCHEMBRI,

—	Christiaan TIMMERMANS.

2. Jos joku edellä mainituista henkilöistä eroaa valvontakomiteasta, kuolee tai tulee pysyvästi työkyvyttömäksi, hänet korvaa välittömästi seuraavassa luettelossa ensimmäisenä oleva henkilö, jota ei vielä ole nimitetty valvontakomiteaan:

—	Jens MADSEN,

—	Cristina NICOARĂ,

—	Tuomas Henrik PÖYSTI,

—	Dimitrios ZIMIANITIS.

2 artikla

Tehtäväänsä hoitaessaan valvontakomitean jäsenet eivät pyydä eivätkä ota ohjeita miltään hallitukselta, toimielimeltä, elimeltä, virastolta tai laitokselta.

Hei eivät saa käsitellä sellaista asiaa, jossa heillä on suoraan tai välillisesti heidän riippumattomuutensa mahdollisesti vaarantava henkilökohtainen, erityisesti perheeseen liittyvä tai taloudellinen etu.

Heidän on noudatettava heille toimitettujen asiakirjojen ja niiden käsittelyn suhteen ehdotonta luottamuksellisuutta.

3 artikla

Valvontakomitean jäsenille korvataan heille heidän tehtävänsä hoitamisesta aiheutuneet kustannukset ja he saavat maksun kultakin päivältä, jona he ovat hoitaneet tehtäväänsä. Komissio päättää kyseisen maksun suuruudesta ja kustannusten korvausmenettelystä.

4 artikla

Komissio ilmoittaa edellä mainituille henkilöille tästä päätöksestä ja ilmoittaa välittömästi jokaiselle henkilölle, joka nimitetään myöhemmin valvontakomiteaan 1 artiklan 2 kohdan nojalla.

Nimitys tehdään asetuksen (EY) N:o 1073/1999 11 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti. Se ei rajoita myöhempiä muutoksia, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto saattavat hyväksyä ja joista erityisesti mainittakoon toimeksiannon keston mahdollisen muuttamisen, jotta komitean jäsenten uudeksi toimikaudeksi nimittämisessä voidaan ottaa käyttöön porrastus.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan 23 päivänä tammikuuta 2012.

Tehty Brysselissä 23 päivänä tammikuuta 2012.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Martin SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN

Komission puolesta

Algirdas ŠEMETA

Komission jäsen

(1) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 20.

(2) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(3) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 8.

28.1.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 26/32

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 23 päivänä tammikuuta 2012,

sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Alankomaiden kanssa

(2012/46/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi 23 päivänä kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/615/YOS (1) ja erityisesti sen 25 artiklan,

ottaa huomioon päätöksen 2008/615/YOS täytäntöönpanosta 23 päivänä kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/616/YOS (2) ja erityisesti sen 20 artiklan sekä sen liitteessä olevan 4 luvun,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn, siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan mukaan ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa hyväksyttyjen unionin toimielinten, elinten ja laitosten säädösten oikeusvaikutukset säilyvät niin kauan kuin näitä säädöksiä ei kumota, julisteta mitättömiksi tai muuteta perussopimusten nojalla.

(2)	Näin ollen päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklaa sovelletaan ja neuvoston on päätettävä yksimielisesti, ovatko jäsenvaltiot panneet täytäntöön mainitun päätöksen 6 luvun säännökset.

(3)

Päätöksen 2008/616/YOS 20 artiklassa säädetään, että päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut päätökset tehdään kyselyyn perustuvan arviointiraportin perusteella. Päätöksen 2008/615/YOS 2 luvun mukaisen automaattisen tietojenvaihdon osalta arviointiraportin on perustuttava arviointikäyntiin ja testausajoon.

(4)	Päätöksen 2008/616/YOS liitteessä olevan 4 luvun 1.1 kohdan mukaan asiaa käsittelevä neuvoston työryhmä laatii kyselyn, joka koskee kutakin automaattista tietojenvaihtoa, ja heti kun jäsenvaltio katsoo täyttävänsä edellytykset tietojen jakamiseksi kyseisessä tietoluokassa, se vastaa kyselyyn.

(5)	Alankomaat on vastannut tietosuojaa koskevaan kyselyyn ja sormenjälkitietojen vaihtoa koskevaan kyselyyn.

(6)	Alankomaat on toteuttanut Saksan kanssa onnistuneen testausajon.

(7)	Alankomaihin on tehty arviointikäynti, ja Saksan arviointiryhmä on laatinut arviointikäynnistä raportin, joka on toimitettu asiaankuuluvalle neuvoston työryhmälle.

(8)	Neuvostolle on esitetty arviointiraportti, jossa on yhteenveto sormenjälkitietojen vaihtoa koskeneiden kyselyn, arviointikäynnin ja testausajon tuloksista,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Alankomaat on sormenjälkitietojen automaattisen haun toteuttamiseksi pannut täysimääräisesti täytäntöön päätöksen 2008/615/YOS 6 luvun tietosuojaa koskevat yleiset säännökset, ja sillä on oikeus vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja kyseisen päätöksen 9 artiklan mukaisesti tämän päätöksen voimaantulopäivästä alkaen.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 23 päivänä tammikuuta 2012.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. GJERSKOV

(1) EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1.

(2) EUVL L 210, 6.8.2008, s. 12.

28.1.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 26/33

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 24 päivänä tammikuuta 2012,

luvan antamisesta Ruotsille soveltaa alennettua verokantaa eräillä Pohjois-Ruotsin alueilla sijaitsevien kotitalouksien ja palveluyritysten kuluttamaan sähköön direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan mukaisesti

(2012/47/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27 päivänä lokakuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY (1) ja erityisesti sen 19 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvoston päätöksessä 2005/231/EY (2) annetaan Ruotsille direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan mukainen lupa soveltaa 31 päivään joulukuuta 2011 saakka alennettua valmisteverokantaa eräillä Pohjois-Ruotsin alueilla sijaitsevien kotitalouksien ja palveluyritysten kuluttamaan sähköön.

(2)	Ruotsi pyysi 8 päivänä kesäkuuta 2011 päivätyllä kirjeellä lupaa jatkaa alennetun valmisteverokannan soveltamista samojen edunsaajien kuluttamaan sähköön toisen kuusivuotiskauden ajan eli 31 päivään joulukuuta 2017. Alennus saa olla enintään 96 Ruotsin kruunua megawattitunnilta.

(3)

Asianomaisilla alueilla lämmityskustannukset ovat keskimäärin 25 prosenttia korkeammat kuin muualla maassa pidemmän lämmityskauden vuoksi. Näillä alueilla sijaitsevien kotitalouksien ja palveluyritysten sähkökustannusten alentaminen kaventaa näin ollen kuluttajille aiheutuvien kokonaislämmityskustannusten eroa Pohjois-Ruotsin ja muun maan välillä. Toimenpide edistää siis alue- ja koheesiopolitiikkaan liittyvien tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi Ruotsi voi kyseisen toimenpiteen perusteella soveltaa sähköön kokonaisverokantaa, joka on korkeampi kuin mikä olisi muutoin mahdollista, mikä näin ollen edistää välillisesti ympäristöpoliittisten tavoitteiden saavuttamista.

(4)	Veronalennus ei saisi olla suurempi kuin mikä on tarpeen Pohjois-Ruotsissa sijaitseville kotitalouksille ja palveluyrityksille aiheutuvien ylimääräisten lämmityskustannusten korvaamiseksi.

(5)	Alennetut verokannat ovat korkeammat kuin direktiivin 2003/96/EY 10 artiklassa säädetyt vähimmäisverokannat.

(6)

Kun otetaan huomioon toimenpiteen kohteena olevien alueiden syrjäinen luonne sekä se, että alennus ei saisi olla suurempi kuin Pohjois-Ruotsissa syntyvät ylimääräiset lämmityskustannukset ja että alennus koskisi ainoastaan kotitalouksia ja palveluyrityksiä, toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittäviä kilpailun vääristymiä eikä muutoksia jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(7)	Sen vuoksi toimenpide voidaan hyväksyä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta ja ottaen huomioon tarve varmistaa oikeudenmukainen kilpailu, ja se on Euroopan unionin kansanterveys-, ympäristö-, energia- ja liikennepolitiikan mukainen.

(8)	Jotta asianomaisille yrityksille ja kuluttajille annettaisiin riittävä varmuus, on aiheellista antaa Ruotsille lupa soveltaa alennettua verokantaa Pohjois-Ruotsissa kulutettavaan sähköön 31 päivään joulukuuta 2017.

(9)	Olisi varmistettava, että päätöksen 2005/231/EY mukaista lupaa, joka myönnettiin samankaltaisista syistä kuin tässä päätöksessä tarkoitetut syyt, voidaan soveltaa edelleen, jottei kyseisen päätöksen voimassaolo pääty ennen tämän päätöksen voimaantuloa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Ruotsille annetaan lupa soveltaa alennettua verokantaa liitteessä luetelluissa kunnissa sijaitsevien kotitalouksien ja palveluyritysten kuluttamaan sähköön.

Kansallisesti sovellettavasta sähkön tavanomaisesta verokannasta myönnettävä alennus ei saa olla suurempi kuin mikä on tarpeen pohjoisen sijainnin aiheuttamien ja Ruotsin muita osia korkeampien lämmityskustannusten korvaamiseksi, eikä se saa olla enemmän kuin 96 Ruotsin kruunua megawattitunnilta.

2. Alennettujen verokantojen on oltava direktiivissä 2003/96/EY säädettyjen vaatimusten ja erityisesti sen 10 artiklassa vahvistettujen vähimmäisverokantojen mukaiset.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se annetaan tiedoksi.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 201231 päivään joulukuuta 2017.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Ruotsin kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 24 päivänä tammikuuta 2012.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. VESTAGER

(1) EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51.

(2) EUVL L 72, 18.3.2005, s. 27.

LIITE

Alueet	Kunnat
Norrbottenin lääni	Kaikki kunnat
Västerbottenin lääni	Kaikki kunnat
Jämtlandin lääni	Kaikki kunnat
Västernorrlandin lääni	Sollefteå, Ånge, Örnsköldsvik
Gävleborgin lääni	Ljusdal
Taalainmaan lääni	Malung, Mora, Orsa, Älvdalen
Värmlannin lääni	Torsby

28.1.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 26/35

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 26 päivänä tammikuuta 2012,

jäsenvaltioiden velvoittamisesta varmistamaan, että dimetyylifumaraatti-nimistä biosidia sisältäviä tuotteita ei saateta markkinoille eikä aseteta saataville markkinoilla, tehdyn päätöksen 2009/251/EY voimassaolon jatkamisesta

(tiedoksiannettu numerolla K(2012) 321)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2012/48/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yleisestä tuoteturvallisuudesta 3 päivänä joulukuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY (1) ja erityisesti sen 13 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission päätöksellä 2009/251/EY (2) jäsenvaltiot velvoitetaan varmistamaan, että dimetyylifumaraatti-nimistä biosidia (DMF) sisältäviä tuotteita ei saateta markkinoille eikä aseteta saataville markkinoilla.

(2)	Päätös 2009/251/EY on tehty direktiivissä 2001/95/EY olevan 13 artiklan mukaisesti; kyseisessä artiklassa säädetään, että päätös on voimassa enintään yhden vuoden ja että päätöstä voidaan jatkaa enintään yhdellä vuodella kerrallaan.

(3)

Päätöksen 2009/251/EY voimassaoloa jatkettiin komission päätöksillä 2010/153/EU (3) ja 2011/135/EU (4) kummassakin tapauksessa yhden vuoden lisäjaksolla. Parhaillaan on harkittavana dimetyylifumaraattia esineissä koskevan pysyvän rajoituksen sisällyttäminen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1907/2006 (5). Koska kyseisellä toimenpiteellä puututaan samoihin huolenaiheisiin kuin päätöksellä 2009/251/EY, olisi päätöstä 2009/251/EY sovellettava oikeusvarmuuden vuoksi siihen asti, kunnes asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukainen pysyvä rajoitus tulee voimaan.

(4)	Tähän mennessä saadun kokemuksen perusteella ja koska dimetyylifumaraattia sisältäviä kulutustavaroita koskevia pysyviä toimenpiteitä ei ole, on tarpeen jatkaa päätöksen 2009/251/EY voimassaoloa 12 kuukaudella.

(5)	Sen vuoksi päätöstä 2009/251/EY olisi muutettava.

(6)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2001/95/EY 15 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan päätöksen 2009/251/EY 4 artikla seuraavasti:

”4 artikla

Soveltamisjakso

Tätä päätöstä sovelletaan siihen asti, kunnes dimetyylifumaraattia koskeva asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitettä XVII muuttava komission asetus tulee voimaan, tai 15 päivään maaliskuuta 2013 sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi.”

2 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän päätöksen noudattamisen edellyttämät toimenpiteet viimeistään 15 päivänä maaliskuuta 2012 ja julkaistava kyseiset toimenpiteet. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 26 päivänä tammikuuta 2012.

Komission puolesta

John DALLI

Komission jäsen

(1) EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4.

(2) EUVL L 74, 20.3.2009, s. 32.

(3) EUVL L 63, 12.3.2010, s. 21.

(4) EUVL L 57, 2.3.2011, s. 43.

(5) EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

28.1.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 26/36

KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 26 päivänä tammikuuta 2012,

päätösten 2011/263/EU ja 2011/264/EU muuttamisesta neuvoston direktiivin 67/548/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa entsyymien luokittelussa tapahtuneen kehityksen huomioon ottamiseksi

(tiedoksiannettu numerolla K(2012) 323)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2012/49/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon EU-ympäristömerkistä 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 66/2010 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 2 kohdan,

on kuullut Euroopan unionin ympäristömerkintälautakuntaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 66/2010 6 artiklan 6 kohdassa säädetään, ettei EU-ympäristömerkkiä saa myöntää tavaroille, jotka sisältävät sellaisia aineita tai valmisteita/seoksia, jotka on luokiteltu aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (2) mukaisesti myrkyllisiksi, ympäristölle vaarallisiksi, syöpää tai perimän muutoksia aiheuttaviksi tai lisääntymiselle vaarallisiksi. EU-ympäristömerkkiä ei saa myöntää myöskään tavaroille, jotka sisältävät aineita, jotka mainitaan kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (3) 57 artiklassa. Asetuksen (EY) N:o 66/2010 6 artiklan 7 kohdassa säädetään, että silloin, kun näiden tavaroiden korvaaminen joko sellaisenaan tai käyttämällä vaihtoehtoisia materiaaleja tai suunnittelua ei ole teknisesti mahdollista, tai kun on kyse tuotteista, joiden kokonaisvaltainen ympäristönsuojelullinen taso on huomattavasti korkeampi verrattuna muihin samaan ryhmään kuuluviin tavaroihin, komissio voi hyväksyä toimenpiteitä poikkeusten myöntämiseksi kyseisen asetuksen 6 artiklan 6 kohdasta.

(2)

Komissio antoi 28 päivänä huhtikuuta 2011 päätöksen 2011/263/EU ekologisista arviointiperusteista EU-ympäristömerkin myöntämiseksi konetiskiaineille (4) ja päätöksen 2011/264/EU ekologisista arviointiperusteista EU-ympäristömerkin myöntämiseksi pyykinpesuaineille (5). Kun nämä päätökset oli jo annettu, subtilisiini, joka on tärkeä pyykinpesuaineissa ja konetiskiaineissa käytetty entsyymi, luokiteltiin lausekkeella R50 (erittäin myrkyllistä vesieliöille) vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 27 päivänä kesäkuuta 1967 annetun neuvoston direktiivin 67/548/ETY (6) liitteen I sekä asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteen VI mukaisesti, mistä syystä näille pyykinpesuaineille ja konetiskiaineille ei voida myöntää EU-ympäristömerkkiä.

(3)

Tämä on uutta tietoa, jota ei voitu ottaa huomioon silloin, kun pyykinpesuaineiden ja konetiskiaineiden EU-ympäristömerkkiperusteita sekä entsyymeihin sovellettavia poikkeuksien ehtoja tarkistettiin. Päätöksiä 2011/263/EU ja 2011/264/EU olisi siksi muutettava, jotta voidaan ottaa huomioon direktiivin 67/548/ETY liitteen I sekä asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteen VI mukaisessa entsyymien luokittelussa tapahtunut kehitys.

(4)

Olisi säädettävä siirtymäkaudesta, jotta tuottajilla, joiden tuotteille on myönnetty pyykinpesuaineiden ja konetiskiaineiden EU-ympäristömerkki komission päätöksissä 2003/31/EY (7) ja 2003/200/EY (8) vahvistettujen perusteiden nojalla, olisi riittävästi aikaa mukauttaa tuotteitaan niin, että ne täyttäisivät tarkistetut perusteet ja vaatimukset, ja jotta tästä muutoksesta johtuvat lykkäykset voidaan korvata.

(5)	Päätöksiä 2011/263/EU ja 2011/264/EU olisi siksi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan komission päätöksen 2011/263/EU liite tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Muutetaan komission päätöksen 2011/264/EU liite tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

3 artikla

EU-ympäristömerkkiä, joka on myönnetty sellaisen hakemuksen perusteella, jota on arvioitu päätöksissä 2003/31/EY ja 2003/200/EY vahvistettujen perusteiden mukaisesti, voidaan käyttää 28 päivään syyskuuta 2012 saakka.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 26 päivänä tammikuuta 2012.

Komission puolesta

Janez POTOČNIK

Komission jäsen

(1) EUVL L 27, 30.1.2010, s. 1.

(2) EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.

(3) EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

(4) EUVL L 111, 30.4.2011, s. 22.

(5) EUVL L 111, 30.4.2011, s. 34.

(6) EYVL 196, 16.8.1967, s. 1.

(7) EYVL L 9, 15.1.2003, s. 11.

(8) EUVL L 76, 22.3.2003, s. 25.

LIITE

Päätöksen 2011/263/EU liitteessä olevan perusteessa 2 olevan b alakohdan viidennessä kohdassa olevaan poikkeuksia koskevaan taulukkoon lisätään seuraava aine:

”Subtilisiini

H400 Erittäin myrkyllistä vesieliöille

R 50”

Päätöksen 2011/264/EU liitteessä olevan perusteessa 4 olevan b alakohdan viidennessä kohdassa olevaan poikkeuksia koskevaan taulukkoon lisätään seuraava aine:

”Subtilisiini

H400 Erittäin myrkyllistä vesieliöille

R 50”

28.1.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 26/38

Oikaistaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta hyväksyttyjen tehoaineiden luettelon osalta 25 päivänä toukokuuta 2011 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 540/2011

( Euroopan unionin virallinen lehti L 153, 11. kesäkuuta 2011 )

Lisätään liitteessä olevaan A osaan seuraava merkintä:

Nro

Nimi, tunnistenumerot

IUPAC-nimi

Puhtaus

Hyväksymispäivä

Hyväksynnän päättymispäivä

Erityiset säännökset

”354

Flurokloridoni

CAS-numero: 61213-25-0

CIPAC-numero: 430

(3RS,4RS;3RS,4SR)-3-kloori-4-kloorimetyyli-1- (α,α,α-trifluori-m-tolyyli)-2-pyrrolidoni

≥ 940 g/kg

Merkitykselliset epäpuhtaudet:

Tolueeni: enintään 8 g/kg

1. kesäkuuta 2011

31. toukokuuta 2021

A OSA

Lupa voidaan myöntää ainoastaan rikkakasvien torjunta-aineena käyttöä varten.

B OSA

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 29 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen yhdenmukaisten periaatteiden täytäntöön panemiseksi on otettava huomioon elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 4. helmikuuta 2011 valmiiksi saadun flurokloridonia koskevan tarkastelukertomuksen päätelmät ja erityisesti sen lisäykset I ja II.

Kokonaisarvioinnissa jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota

1.	muille kuin kohdelajina oleville kasveille ja vesieliöille aiheutuvaan riskiin

2.	pohjavesien suojeluun, kun tehoainetta käytetään alueilla, joilla on herkkä maaperä ja/tai epäsuotuisat ilmasto-olot.

Lupaedellytyksiin on tarvittaessa sisällyttävä riskinhallintatoimenpiteitä.

Asianomaisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakija toimittaa komissiolle vahvistavia lisätietoja seuraavista:

1.	muiden epäpuhtauksien kuin tolueenin merkityksellisyys

2.	ympäristötoksikologisen testausaineiston ja teknisen määritelmän yhdenmukaisuus

3.	pohjavedessä olevan metaboliitin R42819 (1) merkityksellisyys

4.	flurokloridonin mahdolliset hormonaaliset haittavaikutukset.

Asianomaisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakija toimittaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot komissiolle viimeistään 1. joulukuuta 2011, 3 kohdassa tarkoitetut tiedot viimeistään 31. toukokuuta 2013 ja 4 kohdassa tarkoitetut tiedot kahden vuoden kuluessa hormonaalisia haittavaikutuksia koskevien OECD:n testausohjeiden antamisesta.

(1) R42819: (4RS)-4-(kloorimetyyli)-1-[3-(trifluorimetyyli)fenyyli]pyrrolidin-2-oni.”

		ISSN 1977-0812 doi:10.3000/19770812.L_2012.026.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 26

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	55. vuosikerta 28. tammikuu 2012

Sisältö		I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		DIREKTIIVIT
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista ( 1 )	1

	II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
	KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
*	Ilmoitus Euroopan yhteisön ja Kap Verden tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta tehdyn pöytäkirjan voimaantulopäivästä	22
	ASETUKSET
*	Komission asetus (EU) N:o 71/2012, annettu 27 päivänä tammikuuta 2012, vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 689/2008 liitteen I muuttamisesta	23
*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 72/2012, annettu 27 päivänä tammikuuta 2012, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 muuttamisesta ja siitä poikkeamisesta	26
	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 73/2012, annettu 27 päivänä tammikuuta 2012, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	28
	PÄÄTÖKSET
	2012/45/EU, Euratom
*	Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätös, annettu 23 päivänä tammikuuta 2012, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) valvontakomitean jäsenten nimittämisestä	30
	2012/46/EU
*	Neuvoston päätös, annettu 23 päivänä tammikuuta 2012, sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Alankomaiden kanssa	32
	2012/47/EU
*	Neuvoston täytäntöönpanopäätös, annettu 24 päivänä tammikuuta 2012, luvan antamisesta Ruotsille soveltaa alennettua verokantaa eräillä Pohjois-Ruotsin alueilla sijaitsevien kotitalouksien ja palveluyritysten kuluttamaan sähköön direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan mukaisesti	33
	2012/48/EU
*	Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 26 päivänä tammikuuta 2012, jäsenvaltioiden velvoittamisesta varmistamaan, että dimetyylifumaraatti-nimistä biosidia sisältäviä tuotteita ei saateta markkinoille eikä aseteta saataville markkinoilla, tehdyn päätöksen 2009/251/EY voimassaolon jatkamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2012) 321) ( 1 )	35
	2012/49/EU
*	Komission päätös, annettu 26 päivänä tammikuuta 2012, päätösten 2011/263/EU ja 2011/264/EU muuttamisesta neuvoston direktiivin 67/548/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa entsyymien luokittelussa tapahtuneen kehityksen huomioon ottamiseksi (tiedoksiannettu numerolla K(2012) 323) ( 1 )	36

		Oikaisuja
	*	Oikaistaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta hyväksyttyjen tehoaineiden luettelon osalta 25 päivänä toukokuuta 2011 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 540/2011 (EUVL L 153, 11.6.2011)	38