31996L0034

Neuvoston direktiivi 96/34/EY, annettu 3 päivänä kesäkuuta 1996, UNICE:n, CEEP:n ja EAY:n tekemästä vanhempainlomaa koskevasta puitesopimuksesta

Virallinen lehti nro L 145 , 19/06/1996 s. 0004 - 0009


NEUVOSTON DIREKTIIVI 96/34/EY,

annettu 3 päivänä kesäkuuta 1996,

UNICE:n, CEEP:n ja EAY:n tekemästä vanhempainlomaa koskevasta puitesopimuksesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon sosiaalipolitiikasta tehdyn sopimuksen, joka on Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn sosiaalipolitiikkaa koskevan pöytäkirjan (N:o 14) liitteenä, ja erityisesti sen 4 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo, että

1) sosiaalipolitiikkaa koskevan pöytäkirjan perusteella jäsenvaltiot, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta, jäljempänä `jäsenvaltiot`, ovat halukkaita jatkamaan vuoden 1989 sosiaalisen peruskirjan mukaista toimintaa ja ovat tehneet keskenään sopimuksen sosiaalipolitiikasta,

2) sosiaalipolitiikasta tehdyn sopimuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaan työmarkkinaosapuolet voivat yhdessä pyytää, että yhteisön tasolla tehtävät sopimukset pannaan täytäntöön neuvoston komission ehdotuksesta tekemällä päätöksellä,

3) työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevan yhteisön peruskirjan 16 kohdassa määrätään naisten ja miesten yhtäläisestä kohtelusta muun muassa, että "olisi kehitettävä myös toimenpiteitä, joilla autetaan naisia ja miehiä sovittamaan yhteen työelämää ja perhettä koskevat velvoitteensa",

4) laajasta yhteisymmärryksestä huolimatta neuvosto ei ole kyennyt tekemään päätöstä ehdotuksesta vanhempainlomaa ja perhesyiden vuoksi annettavaa lomaa koskevaksi direktiiviksi (1) sellaisena kuin ehdotus on muutettuna (2) 15 päivänä marraskuuta 1984,

5) komissio on sosiaalipolitiikasta tehdyn sopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti kuullut työmarkkinaosapuolia työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista koskevista mahdollisista yhteisön toiminnan suuntaviivoista,

6) arvioituaan tämän kuulemisen perusteella, että yhteisön toiminta on suotavaa, komissio on kuullut työmarkkinaosapuolia uudelleen suunnitellun ehdotuksen sisällöstä mainitun sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti,

7) toimialaltaan yleiset työmarkkinakeskusjärjestöt (UNICE, CEEP ja EAY) ilmoittivat komissiolle yhteisellä kirjeellään 5 päivänä heinäkuuta 1995 halustaan aloittaa mainitun sopimuksen 4 artiklassa määrätty menettely,

8) mainitut työmarkkinakeskusjärjestöt tekivät 14 päivänä joulukuuta 1995 vanhempainlomaa koskevan puitesopimuksen, ja ne toimittivat komissiolle yhteisen pyyntönsä, että puitesopimus pantaisiin täytäntöön neuvoston komission ehdotuksesta tekemällä päätöksellä mainitun sopimuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti,

9) neuvosto kehotti 6 päivänä joulukuuta 1994 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan unionin sosiaalipolitiikan tietyistä näkymistä, "Osallistuminen unionin taloudelliseen ja sosiaaliseen lähentymiseen" (3), työmarkkinaosapuolia käyttämään hyväkseen mahdollisuuksia tehdä sopimuksia, sillä työmarkkinaosapuolet ovat yleensä kaikkein lähimpänä yhteiskunnallista todellisuutta ja sosiaalisia ongelmia; Madridissa niiden valtioiden Eurooppa-neuvoston jäsenet, jotka ovat osapuolina sosiaalipolitiikasta tehdyssä sopimuksessa, ilmaisivat tyytyväisyytensä tämän puitesopimuksen tekemisestä,

10) allekirjoittajaosapuolet halusivat tehdä puitesopimuksen, jossa määrätään vanhempainlomaa ja pakottavasta syystä tapahtuvaa työstä poissaoloa koskevista vähimmäisvaatimuksista ja jossa jätetään jäsenvaltioiden ja/tai työmarkkinaosapuolten tehtäväksi määritellä vanhempainloman soveltamista koskevat edellytykset, jotta kunkin jäsenvaltion tilanne, perhepolitiikan tilanne mukaan lukien, otetaan huomioon erityisesti vanhempainloman myöntämisen edellytysten ja vanhempainlomaoikeuden käyttämisen osalta,

11) puitesopimuksen täytäntöönpanemiseksi sopiva säädösmuoto on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 189 artiklassa tarkoitettu direktiivi; näin ollen se velvoittaa jäsenvaltioita savutettavaan tulokseen nähden, mutta jättää niiden valittavaksi muodon ja keinot,

12) perustamissopimuksen 3 b artiklassa ilmaistun toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän direktiivin tavoitteita, ja ne voidaan näin ollen paremmin toteuttaa yhteisön tasolla; tämä direktiivi rajoittuu näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittaviin vähimmäisvaatimuksiin eikä ylitä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

13) komissio on laatinut ehdotuksensa direktiiviksi ottaen huomioon sopimuspuolten edustavuuden, niiden valtuudet, puitesopimuksen lausekkeiden lainmukaisuuden sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevien aiheellisten määräysten noudattamisen,

14) komissio on tiedottanut asiasta Euroopan parlamentille sosiaalipolitiikkaa koskevan pöytäkirjan täytäntöönpanoa koskevan, 14 päivänä joulukuuta 1993 annetun tiedonantonsa mukaisesti ja lähettänyt sille sopimustekstin siihen liittyvine direktiiviehdotuksineen ja sen perusteluineen,

15) komissio on tiedottanut asiasta myös talous- ja sosiaalikomitealle ja lähettänyt sille sopimustekstin siihen liittyvine direktiiviehdotuksineen ja sen perusteluineen,

16) puitesopimuksen 4 lausekkeen 2 kohdassa korostetaan, että tämän sopimuksen määräykset eivät ole riittävä peruste tämän sopimuksen piiriin kuuluvan työntekijöiden suojelun yleisen tason heikentämiselle, sanotun rajoittamatta jäsenvaltioiden ja/tai työmarkkinaosapuolien oikeutta laatia tilanteen kehittymisen mukaan (siirrettävyyden poistaminen mukaan lukien) muunlaisia lakeja, asetuksia tai sopimuksia sillä edellytyksellä, että tässä sopimuksessa määrättyjä vähimmäisvaatimuksia noudatetaan,

17) työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevassa yhteisön peruskirjassa tunnustetaan kaikkien syrjinnän muotojen torjumisen tärkeys, erityisesti sukupuoleen, ihonväriin, rotuun, mielipiteisiin tai uskontoon perustuvan syrjinnän osalta,

18) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen F artiklan 2 kohdassa määrätään, että "unioni pitää arvossa yhteisön oikeuden yleisinä periaatteina perusoikeuksia, sellaisena kuin ne taataan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä, Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 allekirjoitetussa Euroopan yleissopimuksessa ja sellaisina kuin ne ilmenevät jäsenvaltioden yhteisessä valtiosääntöperinteessä",

19) jäsenvaltiot voivat uskoa tämän direktiivin täytäntöönpanon työmarkkinaosapuolille niiden yhteisestä pyynnöstä edellyttäen, että ne itse toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet voidakseen milloin tahansa taata tässä direktiivissä säädettyjen tulosten toteutumisen, ja

20) puitesopimuksen täytäntöönpano edistää sosiaalipolitiikasta tehdyn sopimuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Puitesopimuksen täytäntöönpano

Tämän direktiivin tarkoituksena on panna täytäntöön toimialaltaan yleisten työmarkkinakeskusjärjestöjen (UNICE, CEEP ja EAY) 14 päivänä joulukuuta 1995 tekemä, liitteenä oleva puitesopimus vanhempainlomasta.

2 artikla

Loppusäännökset

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 3 päivänä kesäkuuta 1998 tai varmistettava viimeistään tuona päivänä, että työmarkkinaosapuolet ovat toteuttaneet sopimusteitse tarvittavat toimenpiteet, ja jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet voidakseen milloin tahansa taata tässä direktiivissä edellytettyjen tulosten toteutumisen. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2. Jäsenvaltioille sallitaan enintään vuoden lisäaika, jos se on tarpeen erityisten vaikeuksien tai työehtosopimuksella tapahtuvan täytäntöönpanon huomioon ottamiseksi.

Jäsenvaltioiden on välittömästi ilmoitettava tällaisista tilanteista komissiolle.

3. Jäsenvaltioiden antamissa 1 kohdassa tarkoitetuissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niitä virallisesti julkaistaessa niihin on liitettävä tällainen viittaus. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu jäsenvaltioille.

Tehty Luxemburgissa 3 päivänä kesäkuuta 1996.

Neuvoston puolesta

T. TREU

Puheenjohtaja

(1) EYVL N:o C 333, 9.12.1983, s. 6

(2) EYVL N:o C 316, 27.11.1984, s. 7

(3) EYVL N:o C 368, 23.12.1994, s. 6

LIITE

PUITESOPIMUS VANHEMPAINLOMASTA

JOHDANTO-OSA

Oheinen puitesopimus merkitsee UNICE:n, CEEP:n ja EAY:n sitoutumista ottamaan käyttöön vanhempainlomaa ja pakottavista syistä töistä poissaoloa koskevat vähimmäismääräykset, jotka ovat tärkeä keino sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämä ja edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia ja tasa-arvoista kohtelua naisten ja miesten välillä.

UNICE, CEEP ja EAY pyytävät komissiota antamaan tämän puitesopimuksen neuvoston käsiteltäväksi, jotta se vahvistaisi päätöksellä näiden vähimmäismääräysten sitovuuden Euroopan yhteisön kaikissa jäsenvaltioissa, lukuun ottamatta Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyttä kuningaskuntaa.

I. YLEISHUOMIOT

1. ottaen huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn sosiaalipolitiikkaa koskevan pöytäkirjan liitteenä olevan sosiaalipolitiikasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 3 artiklan 4 kohdan ja 4 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoen, että

2. sosiaalipolitiikasta tehdyn sopimuksen 4 artiklan 2 kohdassa määrätään, että yhteisön tasolla tehdyt sopimukset pannaan täytäntöön allekirjoittajaosapuolten yhteisestä pyynnöstä neuvoston komission ehdotuksesta tekemällä päätöksellä,

3. komissio on ilmoittanut aikomuksestaan ehdottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista koskevaa yhteisön toimenpidettä,

4. sosiaalisia perusoikeuksia koskevan yhteisön peruskirjan 16 kohdassa, jossa käsitellään tasa-arvoista kohtelua, määrätään toimenpiteiden kehittämisestä, jotta naiset ja miehet voisivat yhteensovittaa työ- ja perhe-elämää koskevat velvoitteensa,

5. neuvoston 6 päivänä joulukuuta 1994 antamassa päätöslauselmassa todetaan, että yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva tehokas politiikka edellyttää kokonaisvaltaista ja yhtenäistä strategiaa, joka mahdollistaa paremman työaikojen järjestämisen, suuremman joustavuuden sekä sujuvamman työelämään paluun; päätöslauselmassa otetaan myös huomioon työmarkkinaosapuolten tärkeä asema tällä alalla ja etenkin niiden mahdollisuudet tarjota naisille ja miehille mahdollisuus sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämää koskevat velvoitteensa,

6. työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista koskevien toimenpiteiden olisi kannustettava ottamaan käyttöön sellaisia uusia joustavia työaikajärjestelyjä, jotka vastaisivat paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita ja joissa olisi otettava samalla huomioon sekä yritysten että työntekijöiden tarpeet,

7. perhepolitiikkaa on tarkasteltava yhdessä väestökehityksen, väestön vanhenemisen vaikutusten, sukupolvien lähentymisen ja naisten työelämään osallistumisen edistämisen kanssa,

8. miehiä olisi kannustettava kantamaan yhtäläinen osuus perhevelvollisuuksista ja heitä olisi esimerkiksi valistusohjelmien avulla kannustettava vanhempainloman pitämiseen,

9. tämä sopimus on puitesopimus, jossa esitetään äitiyslomasta erillistä vanhempainlomaa ja pakottavista syistä töistä poissaoloa koskevat vähimmäismääräykset ja jolla siirretään myöntämisperusteiden ja soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen laatiminen jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten tehtäviksi, jotta kunkin jäsenvaltion tilanne voidaan ottaa huomioon,

10. jäsenvaltioiden olisi säädettävä tai määrättävä sairausvakuutuksen nojalla maksettavien luontoisetujen säilyttämisestä vanhempainloman vähimmäiskeston ajan,

11. jäsenvaltioiden olisi myös harkittava sosiaaliturvaetuuksia koskevien oikeuksien säilyttämistä muuttumattomina vanhempainloman vähimmäiskeston ajan, jos se kansalliset olosuhteet ja valtiontalouden tila huomioon ottaen on asianmukaista,

12. tässä sopimuksessa otetaan huomioon tarve parantaa sosiaalipolitiikan vaatimuksia, suosia yhteisön talouden kilpailukykyä ja välttää asettamasta hallinnollisia, taloudellisia ja oikeudellisia rasitteita, jotka haittaisivat pienten ja keskisuurten yritysten perustamista ja kehittämistä, ja

13. työmarkkinaosapuolilla on parhaat edellytykset löytää työnantajien ja työntekijöiden tarpeita vastaavia ratkaisuja, minkä vuoksi niille on annettava erityinen asema tämän sopimuksen täytäntöönpanossa ja soveltamisessa.

ALLEKIRJOITTAJAOSAPUOLET OVAT TEHNEET SEURAAVAN SOPIMUKSEN:

II. SISÄLTÖ

1 lauseke: Tarkoitus ja soveltamisala

1. Tässä sopimuksessa esitetään vähimmäismääräykset, joiden tarkoituksena on helpottaa työssä käyvien vanhempien työhön ja perheeseen liittyvien velvollisuuksien yhteensovittamista.

2. Tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin työntekijöihin, sekä naisiin että miehiin, joilla on kussakin jäsenvaltiossa voimassa olevissa säädöksissä, työehtosopimuksissa tai käytännöissä määritelty työsopimus tai työsuhde.

2 lauseke: Vanhempainloma

1. Jollei 2 lausekkeen 2 kohdasta muuta johdu, työntekijöillä, niin naisilla kuin miehilläkin, on tämän sopimuksen nojalla yksilöllinen oikeus vanhempainlomaan lapsen syntymän tai lapseksi ottamisen vuoksi, jotta he voisivat huolehtia lapsesta vähintään kolmen kuukauden ajan tiettyyn ikään asti, joka voi ulottua kahdeksaan vuoteen ja jonka jäsenvaltiot ja/tai työmarkkinaosapuolet määrittelevät.

2. Naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun edistämiseksi tämän sopimuksen allekirjoittajaosapuolet katsovat, että 2 lausekkeen 1 kohdassa määrätty oikeus vanhempainlomaan olisi periaatteessa myönnettävä siten, että se ei olisi siirrettävissä.

3. Vanhempainloman myöntämisperusteet ja sen hakemista koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritellään jäsenvaltioiden lainsäädännössä ja/tai työehtosopimuksissa tämän sopimuksen vähimmäismääräyksiä noudattaen. Jäsenvaltiot ja/tai työmarkkinaosapuolet voivat erityisesti

a) päättää, myönnetäänkö vanhempainloma kokoaikaisena, osa-aikaisena, jaksottaisena vai aikahyvityksenä,

b) pitää vanhempainlomaoikeuden vähimmäisedellytyksenä enintään vuoden työssäoloa ja/tai palvelusaikaa,

c) mukauttaa vanhempainloman myöntämisperusteet ja sen hakemista koskevat yksityiskohtaiset säännöt lapseksiottamista koskeviin erityisolosuhteisiin,

d) vahvistaa vanheimpainlomaoikeuttaan käyttävän työntekijän työnantajalle antamaa ilmoitusta koskevat määräajat, jossa yhteydessä on ilmoitettava loman alkamis- ja päättymisajankohta,

e) määritellä ne tilanteet, joissa työnantaja kansallisen lainsäädännön sekä kansallisten työehtosopimusten ja käytäntöjen mukaisen kuulemisen jälkeen saa siirtää vanhempainloman myöntämistä yrityksen toiminnan kannalta perusteltujen syiden vuoksi (esimerkiksi jos työ on kausiluonteista, jos sijaista ei voida löytää lomasta ilmoittamista koskevan määräajan kuluessa, jos merkittävä osa työvoimasta pyytää vanhempainlomaa samaan aikaan tai jos jokin tietty tehtävä on strategisesti merkittävä); kaikki tämän lausekkeen soveltamisesta johtuvat ongelmat on ratkaistava kansallisen lainsäädännön sekä kansallisten työehtosopimusten ja käytäntöjen mukaisesti,

f) sallia edellisen e alakohdan lisäksi erityisjärjestelyjä pienten yritysten toiminnan- ja rakenteellisten tarpeiden huomioon ottamiseksi.

4. Sen varmistamiseksi, että työntekijät voivat käyttää oikeuttaan vanheimpainlomaan, jäsenvaltioiden ja/tai työmarkkinaosapuolten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kansallisen lainsäädännön sekä kansallisten työehtosopimusten ja käytäntöjen mukaisesti työntekijöiden suojelemiseksi työstä erottamiselta vanhempainloman hakemisen tai pitämisen vuoksi.

5. Vanhempainloman päättyessä työntekijällä on oikeus palata takaisin aiempaan työhönsä, tai jos tämä on mahdotonta, hänen työsopimuksensa tai työsuhteensa mukaiseen vastaavaan tai samankaltaiseen työhön.

6. Työntekijälle vanhempainloman alkuun mennessä kertyneet tai kertymässä olevat edut on säilytettävä sellaisinaan vanhempainloman loppuun asti. Vanhempainloman päättyessä sovelletaan näitä oikeuksia, kansallisesta lainsäädännöstä sekä kansallisista työehtosopimuksista ja käytännöistä aiheutuvat muutokset mukaan lukien.

7. Jäsenvaltiot ja/tai työmarkkinaosapuolet määrittelevät työsopimusta tai työsuhdetta koskevat järjestelyt vanhempainloman ajaksi.

8. Kaikki tähän sopimukseen liittyvät sosiaaliturvaa koskevat kysymykset kuuluvat jäsenvaltioiden tarkasteltaviksi ja ratkaistaviksi kansallisen lainsäädännön mukaisesti ottaen huomioon sosiaaliturvaetuuksia koskevien oikeuksien jatkuvuuden merkitys eri vaaratekijöiden ja erityisesti terveydenhuollon osalta.

3 lauseke: Työstä poissaolo pakottavan syyn vuoksi

1. Jäsenvaltioiden ja/tai työmarkkinaosapuolten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet salliakseen työntekijöiden työstä poissaolot kansallisen lainsäädännön sekä kansallisten työehtosopimusten ja käytäntöjen mukaisesti kiireellisten perhesyihin liittyvien pakottavien syiden vuoksi sellaisen sairauden tai onnettomuuden sattuessa, jolloin työntekijän välitön läsnäolo on välttämätöntä.

2. Jäsenvaltiot ja/tai työmarkkinaosapuolet voivat täsmentää 3 lausekkeen 1 kohdassa tarkoitettuja myöntämisperusteita ja soveltamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä sekä rajoittaa tämän oikeuden tietyksi ajaksi vuosittain ja/tai tapauksittain.

4 lauseke: Loppumääräykset

1. Jäsenvaltiot voivat soveltaa tai ottaa käyttöön tässä sopimuksessa määrättyjä suotuisampia määräyksiä.

2. Tämän sopimuksen määräysten täytäntöönpano ei ole pätevä peruste heikentää työntekijöiden suojan yleistä tasoa sopimuksen piiriin kuuluvalla alalla, eikä se estä jäsenvaltioita ja/tai työmarkkinaosapuolia kehittämästä tilanteen muuttumisen mukaan (mukaan lukien siirtämisen kiellon käyttöönotto) lakeihin, asetuksiin tai sopimuksiin perustuvia erilaisia säännöksiä edellyttäen, että tässä sopimuksessa määrättyjä vähimmäisvaatimuksia noudatetaan.

3. Tällä sopimuksella ei rajoiteta työmarkkinaosapuolten oikeutta tehdä asianmukaisella tasolla, myös Euroopan tasolla, sopimuksia, joilla mukautetaan ja/tai täydennetään tämän sopimuksen määräyksiä erityisolosuhteiden ottamiseksi huomioon.

4. Jäsenvaltioiden on saatettava neuvoston päätöksen noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään kahden vuoden kuluessa päätöksen hyväksymisestä tai varmistettava, että työmarkkinaosapuolet (1) toteuttavat tarvittavat toimenpiteet sopimusteitse tämän määräajan kuluessa. Jäsenvaltioille sallitaan enintään vuoden lisäaika päätöksen noudattamista varten, jos se on tarpeen erityisvaikeuksien tai työehtosopimuksella tapahtuvan täytäntöönpanon huomioon ottamiseksi.

5. Sopimuksen soveltamisesta johtuvien riitojen ja valitusten ehkäisy ja käsittely tapahtuu kansallisen lainsäädännön sekä kansallisten työehtosopimusten ja käytäntöjen mukaisesti.

6. Komission olisi osoitettava kaikki tämän sopimuksen tulkintaa Euroopan tasolla koskevat kysymykset ensi sijassa allekirjoittajaosapuolille lausunnon antamista varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission, kansallisten tuomioistuinten ja yhteisön tuomioistuimen tehtäviä.

7. Allekirjoittajaosapuolet tarkastelevat uudelleen tämän sopimuksen soveltamista viiden vuoden kuluttua neuvoston päätöksestä, jos joku tämän sopimuksen osapuolista sitä pyytää.

Tehty Brysselissä 14 päivänä joulukuuta 1995.

Fritz VERZETNITSCH

EAY:n puheenohtaja

Emilio GABAGLIO

EAY:n pääsihteeri

EAY/CES

Boulevard Émile Jacqmain 155

B-1210 BruxellesAntonio Castellano AUYANET

CEEP:n puheenjohtaja

Roger GOURVÈS

CEEP:n pääsihteeri

CEEP

Rue de la Charité 15

B-1040 BruxellesFrançois PERIGOT

UNICE:n puheenjohtaja

Zygmunt TYSZKIEWICZ

UNICE:n pääsihteeri

UNICE

Rue Joseph II 40

B-1040 Bruxelles

(1) Joita tarkoitetaan sosiaalipolitiikasta tehdyn sopimuksen 2 artiklan 4 kohdassa.