20.2.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 44/36

(1)

Puola ilmoitti 17 päivänä maaliskuuta 2006 rakenneuudistustuesta, jonka se oli myöntänyt Huta Cynku Miasteczko Śląskie SA -nimiselle yritykselle, jäljempänä ’HCM’. Ilmoitus esitettiin sen jälkeen kun komissio oli päättänyt olla vastustamatta HCM:n pelastamiseen tarkoitettua tukea, joka oli tarkoitus myöntää 11,8 miljoonan Puolan zlotyn (3,12 miljoonan euron (2)) lainalle annettavan takauksen muodossa.

(2)

Komissio teki 19 päivänä heinäkuuta 2006 päätöksen aloittaa kyseisen tuen osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, koska se epäili tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille. Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä30 päivänä elokuuta 2006 (3). Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa tukitoimenpiteistä. Se ei ole saanut tällaisia huomautuksia.

(3)

Puola esitti 18 päivänä syyskuuta 2006 osittaisen vastauksen menettelyn aloittamiseen. Toukokuun 23 päivänä 2007 päivätyllä kirjeellä Puolan viranomaiset ilmoittivat komissiolle valtiontukea koskevan ilmoituksensa peruuttamisesta.

(4)

HCM on vuonna 1966 perustettu valtionyhtiö. Se toimii muiden kuin rautametallien tuotannon ja metallurgisen jalostuksen markkinoilla (sinkin ja lyijyn tuotanto). Vuonna 2004 yrityksen osuus jalostetun sinkin markkinoista Puolassa oli 51 prosenttia ja koko Euroopassa 3 prosenttia. Yrityksessä on lähes 1 100 työntekijää, ja se sijaitsee alueella, jolla voidaan myöntää EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua aluetukea.

(5)

Puolan viranomaiset ilmoittivat komissiolle, että teollisuuden kehittämisvirasto Agencja Rozwoju Przemysłu SA, jäljempänä ’ARP’, aikoo myöntää yritykselle viideksi vuodeksi 21,8 miljoonan zlotyn (5,76 miljoonan euron) suuruisen lainan. Lainan takaisinmaksun oli määrä alkaa vuoden kuluttua sen myöntämisestä. Laina oli tarkoitus myöntää komission viitekorkoa vastaavalla vaihtuvalla korolla. Lainasta 10 miljoonaa zlotya (2,64 miljoonaa euroa) oli määrä osoittaa investointeihin, joiden avulla toteutettaisiin yrityksen rakenneuudistus hankkimalla uutta teknologiaa. Lopuilla 11,8 miljoonalla zlotylla (3,11 miljoonalla eurolla) maksettaisiin takaisin yrityksen pelastamiseen myönnetty laina eli laina, johon ARP oli myöntänyt takauksen.

(6)

Puola ilmoitti komissiolle, että velkojien kanssa oli tarkoitus tehdä sopimus, joka palauttaisi yrityksen maksukyvyn. Tätä varten velkojat, joilla oli saatavia HCM:ltä yhteensä 65,3 miljoonaa zlotya (15,9 miljoonaa euroa), jaettiin ryhmiin vaateiden ja niihin liittyvien vakuuksien suuruuden perusteella. Velkojasopimuksessa määrätään ennen muuta yksityisten ja julkisten velkojien vaateiden maksamisen lykkäämisestä muutamalla vuodella. Tätä varten velkojat jaettiin eri ryhmiin vakuuksien määrän perusteella. Kunkin ryhmän vaateiden maksamista lykättiin tietyllä ajanjaksolla.

(7)

Puolan viranomaiset ilmoittivat, että edellä mainittu laina myönnettäisiin EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena.

(8)

Komissio päätti aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn, koska se ei ollut varma, täyttyivätkö kaikki tuolloin voimassa olleet rakenneuudistustuen hyväksymisedellytykset, jotka määritellään valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen (4), jäljempänä ’suuntaviivat’, perusteella. Komission epäilykset kohdistuivat erityisesti seuraaviin seikkoihin:

(9)

Lisäksi komissio halusi selvittää, sisältyikö velkojasopimukseen valtiontukea.

(10)

Puolan viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle, että HCM on tehnyt velkojasopimuksen menettelyn aloittamisen jälkeen.

(11)

Lisäksi Puolan viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle, että yritys on jälleen kannattava (vuoden 2006 ensimmäisen vuosipuoliskon nettovoitto oli 10,3 miljoonaa zlotya (noin 2,72 miljoonaa euroa)), että sen maksuvalmius on parantunut ja että se voi saada rahoitusta markkinoilta. Koska takauksen kohteena ollut laina ei enää tuota yritykselle etua, Puola on peruuttanut johdanto-osan 6 kappaleessa mainitun toimenpiteen. Lisäksi yritys on maksanut takaisin lainan, jota varten sille oli myönnetty takaus yrityksen pelastamiseen tarkoitettuna valtiontukena. Näin ollen yrityksen pelastamiseen tarkoitettuna valtiontukena myönnetty takaus on menettänyt merkityksensä.

(12)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (5) 8 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat perua tuki-ilmoituksensa muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen, jos ne tekevät sen hyvissä ajoin ennen kuin komissio tekee tukea koskevan päätöksen. Tällöin komission on tehtävä päätös menettelyn lopettamisesta tukitoimenpidettä arvioimatta.

(13)

Puola on perunut johdanto-osan 6 kappaleessa tarkoitetun valtiontuki-ilmoituksen. EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn lopettamista varten komission on kuitenkin arvioitava, sisältyykö johdanto-osan 6 kappaleessa mainittuun velkojasopimukseen valtiontukea.

(14)

Komissio toteaa, että velkojasopimus ei ole valtiontukea, koska se täyttää yksityistä lainanantajaa koskevan testin vaatimukset ja koska sopimus koskee velkojenmaksun lykkäämistä, mikä on velkojille edullisempaa kuin HCM:n asettaminen selvitystilaan. Oikeuskäytäntö osoittaa, että julkiset velkojat vertaavat toisiinsa niille rakenneuudistuksen yhteydessä ehdotettua osuutta saatavista ja sitä osuutta, jonka ne voisivat saada, jos yritys asetettaisiin selvitystilaan. Näin ollen ei voida puhua hyödystä eikä myöskään valtiontuesta silloin, kun rakenneuudistus tuottaisi velkojille suuremman hyödyn kuin yrityksen asettaminen selvitystilaan (6). Puolan viranomaisten toimittamasta selvityksestä käy ilmi, että vaikka maksujen lykkäämisestä olisikin aiheutunut menetyksiä nykynettoarvona laskien, se olisi silti ollut pidemmällä aikavälillä julkisten velkojien kannalta parempi ratkaisu kuin yrityksen asettaminen selvitystilaan. Velkojasopimuksen ansiosta velkojat saavat keskimäärin 75,7 prosenttia saatavistaan ja muut kuin ensisijaiset velkojat 72,9 prosenttia, mikä on enemmän kuin se, mitä ne olisivat voineet saada, jos yritys olisi asetettu selvitystilaan; selvityksen perusteella ne olisivat siinä tapauksessa saaneet 64,8 prosenttia saatavistaan. Komissio ei myöskään katso, että julkisia velkojia olisi kohdeltu huonommin kuin yksityisiä velkojia, koska samaan ryhmään kuuluvia velkojia kohdeltiin tasavertaisesti.

(15)

Rakenneuudistussuunnitelmasta ilmoittamisen ansiosta yritykselle voitiin myöntää pelastamistukea pidempään kuin kuuden kuukauden määräajan verran. Myöhemmin Puola kuitenkin perui ilmoituksen. Suuntaviivojen 26 kohdassa todetaan selkeästi, että rakenneuudistussuunnitelmasta ilmoittaminen on välttämätön edellytys (sine qua non) yrityksen pelastamiseen tarkoitetun tuen jatkamiselle. Jos alun perin ilmoitettu rakenneuudistussuunnitelma perutaan, pelastamistuen jatkaminen on keskeytettävä (7). Tutkittavana olevassa tapauksessa tämä edellytys täyttyi, koska yritys maksoi takaisin luoton, johon valtio oli myöntänyt takauksen.

(16)

Komissio tekee päätöksen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun muodollisen tutkintamenettelyn lopettamisesta ilmoitetun tukitoimenpiteen osalta, koska Puola on perunut ilmoituksensa eikä ole myöntänyt lainkaan sääntöjenvastaista tukea,